Ärsyttää päästää lapsi mummolaan

Jos lapsi on vaikka parin kuukauden välein mummolassa, niin ei varmaan maata kaada. Jos on useammin ja asia vaivaa, niin rajoita ihmeessä yökyläilyä. Mieti mikä on tärkeää. As simple as that.

asiasta vanhemmillesi?? Kerro miten näiden asioiden kanssa toimitaan. Jos harvemmin tapahtuvaa, mitä väliä todellakin! Anna heidän nauttia isovanhemmuudestaan.

posket lommolla niin että itse en voi käydä siellä hengenahdistuksen vuoksi. Kämppä on kuin himohamstrajista ja paskainen.

Mutta joo, mun lapset ei siellä käykään, riittää että jouduin itse siellä asumaan.

Vanhemmilla siivous on mahdotonta niiden kaikkien tavaroiden takia ja itse olen pölylle allerginen. Siispä en ole käynyt siellä vuosikausiin.

asiasta vanhemmillesi?? Kerro miten näiden asioiden kanssa toimitaan. Jos harvemmin tapahtuvaa, mitä väliä todellakin! Anna heidän nauttia isovanhemmuudestaan.

sanonut siitä asiasta ihan joka kerta ja monta kertaa, mutta eivät välitä.

Muutenkin he astuvat liian usein varpailleni näissä lapsijutuissa. Hyvää vain tarkoittavat aina ja rakastavat lapsenlapsiaan paljon, mutta kunnioitus meidän vanhempien pyyntöjä ja periaatteita kohtaan tuntuu uupuvan ihan kokonaan.

Ja tarviiko aina olla niin hälläväliämeno? Kai sitä voi pitää kivaa ja rentoa viikonloppua ilman sitä pellossa elämisen meininkiäkin.

Eivät viitsi kieltää lapsia ja pitää kuria ja kohtuutta, ettei tulisi konfliktia. Kokevat helpommaksi vain antaa mennä kuin ryhtyä lapsen kanssa tahtojen taisteluun. Onhan tällaisia vanhempiakin paljon.



Ehkä he myös kuvittelevat, että se jatkuva salliminen ja lelliminen saa lapset rakastamaan heitä enemmän, kun eivät yhtään rupea ikäviksi, kieltäviksi ja sääntöjä pitäviksi aikuiseksi. Se vain on ansa, josta on myöhemmin vaikea päästä pois - jos lapset oppivat, että isovanhemmille menee läpi ihan mikä vaan, lapset eivät kasvaessaankaan ala osoittaa kypsempää käytöstä, vaan päinvastoin vaatimukset ja temput kasvavat ja siitä tulee oikein manipulaatiopeliä.

Se on niin helppoa antaa vaan olla ja "hemmotella". Äkkiä sitä on tosi vaikea muuttaa kurssia, kun mukulat on jo tottuneet elämään pellossa, ja konflikti olisi takuuvarma. Pelkäävät, etteivät lapset sitten rakastaisi heitä enää, vaikka todennäköisemmin lapset rakastaisivat enemmän, jos olisi vähän jotain rajoja. Mummolassa saa mun mielestä olla kuitenkin rennompaa kuin kotona, jos mummolan väki niin haluaa. Itsekin muistan lapsuuden mummolan paikkana, jossa ei nipotettu ja oli aina kesä ;D Mutta joku järjen ääni olisi hyvä olla, etenkin tuo hampaiden pesemättömyys sokeristen herkkujen jälkeen on minusta ihan käsittämätöntä. Mitä isovanhemmat tuolla oikein voittavat??

Eivät viitsi kieltää lapsia ja pitää kuria ja kohtuutta, ettei tulisi konfliktia. Kokevat helpommaksi vain antaa mennä kuin ryhtyä lapsen kanssa tahtojen taisteluun. Onhan tällaisia vanhempiakin paljon.

Ehkä he myös kuvittelevat, että se jatkuva salliminen ja lelliminen saa lapset rakastamaan heitä enemmän, kun eivät yhtään rupea ikäviksi, kieltäviksi ja sääntöjä pitäviksi aikuiseksi. Se vain on ansa, josta on myöhemmin vaikea päästä pois - jos lapset oppivat, että isovanhemmille menee läpi ihan mikä vaan, lapset eivät kasvaessaankaan ala osoittaa kypsempää käytöstä, vaan päinvastoin vaatimukset ja temput kasvavat ja siitä tulee oikein manipulaatiopeliä.

Vanhemmilla siivous on mahdotonta niiden kaikkien tavaroiden takia ja itse olen pölylle allerginen. Siispä en ole käynyt siellä vuosikausiin.

Mut ei vissiin olekaan, jos tästäkin ketjusta löytyy jo 2 tällaiset ihmiset tunteva.... :)

mutta minä veisin mielelläni lapsen mummolaan, jos sellainen paikka meillä olisi. Lapsillani on yksi juoppo isoäiti ja yksi etäinen isoisä ja that's it. Eipä paljon hoitoapua tule sieltä suunalta. Kaikesta tekin viitsitte valittaa!