Välit poikki siskoon jo yli vuoden ajan

vai onko heihinkin välit poikki.

vai onko heihinkin välit poikki.

sisaruksista EI AINA TULE TOISTENSA PARHAITA KAVEREITA!!!! Tässähän on siis av-myytti juuri todettu vääräksi ja tuhottu, bubum!



Ap, olen pahoillani että välinne ovat poikki, varmasti kuitenkin kunnon syystä, eikä vaan turhan kiukuttelusta. Ymmärrän sua, kaikkia juttuja ei vaan voi, edes läheisiltään, antaa anteeksi.

kaipaat selvästi häntä, kun tälläinen aloitus piti tehdä! Eikö olisi hyvä sopia riidat? Onko ihmisillä koskaan riittävästi tukiverkostoa??

sisaruksista EI AINA TULE TOISTENSA PARHAITA KAVEREITA!!!! Tässähän on siis av-myytti juuri todettu vääräksi ja tuhottu, bubum!

Ap, olen pahoillani että välinne ovat poikki, varmasti kuitenkin kunnon syystä, eikä vaan turhan kiukuttelusta. Ymmärrän sua, kaikkia juttuja ei vaan voi, edes läheisiltään, antaa anteeksi.

Eli jos joku vaikka kirjoittaa, ex-miehestään niin kaipaa sitä? :) Juu kuten todettu en kaipaa, ei ole ikävä. Kunhan vaan totesin kun kalenteria katoin, ettäö yli vuosi vierähtänyt.

Mä en tarvitse siskoni kaltaista ihmistä elämääni. Hänestä ei ole ollut minulle elämässä mitään tukea.

ap

kaipaat selvästi häntä, kun tälläinen aloitus piti tehdä! Eikö olisi hyvä sopia riidat? Onko ihmisillä koskaan riittävästi tukiverkostoa??

Vuotta ei tosin ole kulunut, mutta ikävä ei ole ollut täälläkään. Ainoa asia mikä vähän surettaa on, että serkukset eivät opi tuntemaan toisiaan. Mutta kun määräänsä enempää ei jaksa kantaa, niin parempi näin.

Vuotta ei tosin ole kulunut, mutta ikävä ei ole ollut täälläkään. Ainoa asia mikä vähän surettaa on, että serkukset eivät opi tuntemaan toisiaan. Mutta kun määräänsä enempää ei jaksa kantaa, niin parempi näin.

yksi kysymys, miksi kyttäätte sitä kalenteria jos ei halua olla kyseisen ihmisen kanssa tekemisissä? Mulle on ihan sama onko siitä viikko vai 10 vuotta, en mieti mennyttä aikaa...

Teepä sinä mitä haluat ja anna muiden tehdä niin kuin he haluavat. ap

yksi kysymys, miksi kyttäätte sitä kalenteria jos ei halua olla kyseisen ihmisen kanssa tekemisissä? Mulle on ihan sama onko siitä viikko vai 10 vuotta, en mieti mennyttä aikaa...

yksi kysymys, miksi kyttäätte sitä kalenteria jos ei halua olla kyseisen ihmisen kanssa tekemisissä? Mulle on ihan sama onko siitä viikko vai 10 vuotta, en mieti mennyttä aikaa...

Helpostihan sen muistaa, jos vaikka viime vuoden hiihtolomalla välit katkesivat ja nyt katsoo kalenterista että on maaliskuu.

Siis tässä nyt köökkipsykologit jo tekevät kampanjaa siitä kuinka kaipaatte siskojanne, koska se on maailman vahvin side maailmassa ja blaablaa. Niin ja syy on että yleensä kirjoitatte aiheesta ja vielä että tiedätte kuinka kauan välit ovat olleet poikki! On ihmiset vaan erilaisia, joillekkin ihmisille on mahdotonta ymmärtää että ko. asiat eivät todellakaan kaada kaikkien maailmaa, siis tuo välien poikki meno, jos on sattunut käymään niin helvetin huono säkä että on saanut epämiellyttävän siskon tai veljen, Ei niiden kanssa oikeesti tarvii tulla toimeen eikä tavata, eihän kukaan epämiellyttäviä ystäviäkään halua tavata!

n 60 vuotta. Siihen loppui. Arvaatkaapa miksi?

(perintöriita, naurettava sellainen)



Mutta olihan heillä toisensa sen ensimmäiset 60 vuotta.

Ei niistä sisaruksista tarvi tulla parhaita ystäviä, mutta ovat hyvä kohde harjoitella sosiaalisisa taitoja. Niinko ap. Ei tule sisaren kanssa toimeen ja opettelee olemaan olematta yhteydessä hänen kanssa. Usein on ihmisiä jotka ovat tekemisissä ei-sukulaisten kanssa, koska eivät osaa katkaista välejä ja sitten kärsivät huonoista ystävyyssuhteista.



Eli taas oli sisaresta hyötyä ;)

itse en ole ollut oman siskoni kanssa missään tekemisissä yli viiteen vuoteen. Enkä kaipaa.

Itse asiassa mun on parempi olla näin, ettemme ole tekemisissä. Siskoni aina vaan satutti ja ärsytti jutuillaan, ja mittani täyttyi.

Se on totta, että sukulaisiaan ei voi valita, mutta jatkaisin tätä tuumausta sillä, että valita voi, onko tekemisissä vai ei. Valitsin jälkimmäisen, ja se on ollut helpotus, koko perheelleni (miehelleni ja lapsillemmekin), itsestäni puhumattakaan.

minulla on omiin vanhempiini ollut välit poikki melkein 10v, johtuen siitä että saatuani oman lapsen, oma väkivaltainen ja traumaattinen lapsuuteni nousi pintaan. Kävin terapiassa, ja olisin halunnut puhua asiat selviksi vanhempieni kanssa. Vanhempani kiistivät kaiken. Väittivät minua hulluksi ja että keksin kaiken itse. laittoivat välit poikki ja kostivat tekemällä perinnöttömäksi.



Eivät ole nähneet lapsiani ikinä (ainoat lapsenlapset) ja siirtävät kostoksi omaisuuttaan nyt sisarelleni kiihtyvää tahtia.



Sisareni ikävä kyllä asettui vanhempieni puolelle, ja syytti minua siitä että en anna asioiden olla ja että kiusaan vanhuksia. Melkein meni häneenkin välit poikki, mutta jollain tavalla ne saatiin pidettyä. Itse en olisi voinut tehdä mitään toisin, sillä lapsuuden väkivalta oli niin julmaa ja raakaa, että en vaan enää voinut vaieta ja teeskennellä että kaikki olisi kunnossa minun ja vanhempieni välillä.



En usko että välit palautuvat, itse voisin sopia mutta siihen tarvitaan kaksi, ja toista osapuolta ei kiinnosta. Ei kiinnosta edes ne ainoat lapsenlapsetkaan.