Kummanko perheen lapsista kasvaa tasapainoisempia ja parempia

Molemmilla on hyvät mahdollisuudet.

Rukan lapset voi olla laiminlyötyjä, kun vanhemmat tahkoo rahaa ja kotihiihtäjät mitä lämminhenkisin perhe tai toisinpäin.



Pahimpia on ne, jotka eivät tee mitään.

tulee tasapainoisempia.

vanhempien emotionaalisesta läsnäolosta, ei siitä, kiikutetaanko jälkikasvua Rukalle vai laavulle.

Mulle ainakin opetettiin koulussa, ettei ihmisistä voi sanoa, että joku olisi "parempi". Mutta av:lla on tässäkin suhteessa ihan omat pelisäännöt.



Tasapainoisuus on kiinni jostain ihan muusta kuin hiihtoladun valitsemisesta. Se, että ap pohtii tällaista ei anna kovin tasapainoista kuvaa hänestä. Hänen "paremmuudestaan" en sitten tiedä mitään.



Voi elämä!

jo sanoi, ap:n ajattelu on täysin vinksahtanutta. Vanhempien tehtävä tietysti on taata lasten "hyvä olo", mutta millaisiksi lapset lopulta kasvavat, se on niin monen tekijän summa, ettei sitä voi oikein ennustaa laavumakkarasta tai laskettelusta. Molemmat aktiviteetit ovat lasten mieleen mitä luultavimmin... mutta mitä perheet tekevät loput 451 vkoa vuodesta? Ja miksi pitää kasvaa paremmaksi ja tasapainoisemmaksi? Miksei voi vain kasvaa... omaksi itsekseen?



Lapset ovat lainaa ja heidän tehtävänsä ei ole olla vanhempiensa tuotteita.

niin eivät ainakaan laavusta innostu. Tykkäävät enempi laskettelukeskuksista.



(mutta oikeasti kummistakin voi kasvaa mitä tahansa)

ja se kertaa 18-20

Kaikkein huonoimpia lapsia kasvaa niistä, joiden vanhemmat viedät heidät laskettelemaan Alpeille. Aivan järkyttävää, miksi kukaan haluaa pilata lapsensa niin?!

Tasapainoisimmat lapsethan kasvavatu tutkitusti kodeissa, joissa leivotaan säännöllisesti pullaa.

tulevat perheistä, joissa ruokaillaan säännöllisesti yhdessä.

informaatio ei kerro muuta kuin sen, että jälkimmäinen perhe on ehkä köyhempi, mikä voi tehdä vanhemmista stressaantuneempia, ja sitä myöten lapsista myös. Jos taas vanhemmat ovat köyhiä mutta ei-stressaantuneita niin ei lapsetkaan ole.

Mutta kun se valitettavasti on kaikkea muuta!! Rukat ja laavut ovat sivuseikka siinä, miten lapsesta kehittyy tasapainoinen ihminen. Se on jonkin verran monimutkaisempi juttu se.

Mitä ne ovat ne atribuutit, joita arvostamme ja joita toivoisimme voivamme lapsissamme korostaa? Aloituksessa tulee esiin tuo jo kritisoitu "paremmuus" ja tasapainoisuus, myöhemmin ketjussa ainakin menestyjyys.



Mitä me toivomme lapsillemme ja miten sen voi saavuttaa? Tuskin kukaan ajattelee, että Rukan reissu kerran vuodessa tuottaa lapselle mitään sellaista arvokasta ja pysyvää.

informaatio ei kerro muuta kuin sen, että jälkimmäinen perhe on ehkä köyhempi,

ja paistavat luomumakkaraa??