Sääli on sairautta. Miksi noin sanotaan?

1) sanoja on tosissaan sitä mieltä, että sääli johtaa kokonaisuuden ja yksilön kannalta huonompaan lopputulokseen, koska sääli johtaa heikomman auttamiseen. Että yksikön kannalta olisi parempi kun häntä ei autettaisi, koska siten hän joutuisi yrittämään niin paljon kovemmin,e ttä selviäisi itsekin. Jos taas ei selviäisi, se olisi lopulta lajin (tai ihmisten kohdalla yhteiskunnan) kannalta parempi kun huonot yksilöt karsiutuisivat pois eivätkä rapauttaisi geenejä eivätkä heikentäisi (yhteiskunnan tai eläinlauman) toiminnan tehokkuutta.



2. toinenvaihtoehto on, että sanoja kokee, että hänen pitäisi sääliä ja auttaa, mutta ei viitsi ja puolustelee itseään noin.

eikä yleensä johda tekoihin. Empatia taas on usein samaistumista ja johtaa jopa tekoihin eli hyödyttää.

Moni ihminen tosiaan säälii huonompiosaisia mutta ei tee mitään heidän auttamisekseen.

Säälijä kokee yleensä olevansa säälin kohteen yläpuolella.

Minusta tuo tarkoittaa, että ketään ihmistä ei pitäisi säälitellä. Joko suhtautuu toiseen tasaveroisena ihmisenä, tai sitten jos kokee toisen tarvitsevan apua niin menee ja auttaa eikä säälittele.

pitäisi luopua esim. jostain rakkaasta esineestä eikä pysty siihen vaikka esine olisikin ihan risa ja joutaisi vaihtaa.

Säälintunne tässä asiassa muistuttaa sairautta. henkilö on liian kiintynyt rakkaaseen esineeseen ettei voi heittää sitä pois ja hankkia usi tilalle.

Näin minä olen tämän ymmärtänyt.

lasten teholla lääkäri sanoi aina "sääli on sairautta" ja tarkoitti sillä sitä, että vaikka ne lapset miten parkuvat ja osa tutkimuksista & toimenpiteistä todella sattuu, ne on tehtävä.

Opiskelijanahan oli hirveää kun pieneen sattui ja teki kaikkensa ollakseen kiltti ja kiva.

Armeijassa vielä 1960 luvulla opetettiin, että sääli on sairautta. Esimies ei saa palveltua isänmaataan täystehoisesti jos alkaa säälimään alaisiaan.

Säälin tunteen vallassa ei voi nähdä kokonaisuutta realistisesti.

Siksi kun se on. Säälijä tavallaan asettaa itsensä ylempään asemaan, kun säälii. Siinä myös tavallaan otetaan etäisyyttä säälinnän kohteeseen.

Säälimisen vastakohta on mielestäni aito empatia.

Sun pitäisi kysyä tuota asiaa Aadolf Hitleriltä, joka sanonnan on keksinyt. Ihmiset vaan sitä kilvan toistavat tajuamatta itsekään mitä järjettömyyksiä suustaan päästelevät. 

Mun faija sääli aina pikkulapsia, jotka joutuivat nousemaan aamulla aikaisin sen takia, että vanhemmat veivät heidät tarhaan. Ja joo, ei faija tosiaan niitä lapsia auttanut mitenkään, ei tarjoutunut toimimaan heidän kotihoitajinaan tms.

Mutta siitä huolimatta minusta tuo lause on ihan pervo, jos saan sanoa oman mielipiteeni.

Minusta kuulostaa tosi julmalta, että joku lääkäri on viljellyt tuota lausetta pienten lasten kohdalla. Etenkin kun olen kuullut, että esim. 60-luvulla vielä oikeasti luultiin, että pikkulapset eivät oikeasti tunne kipua ja tuskaa kuten me aikuiset, vaan parkuvat vain siksi, että ovat vauvoja. Sydänleikkauksiakin kuulemma tehtiin (yhden dokumentin mukaan) pikkuvauvoille ilman mitään narkoosia ja kivunlievitystä.

Sääli on sairautta

Koska sääliminen on negatiivista, myötätuntoa voi tuntea.

Hyvä kysymys. Empatian ja säälin erolla on varmasti merkitystä. Itse olen fyysisesti sairas, kipuja riittää. Silti en kaipaa säälimussutusta, koska se saa minut itkemään itsesäälistä, mikä on aika kiusallista. Empatia on kylläkin tervetullutta.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 20:02"]

Sun pitäisi kysyä tuota asiaa Aadolf Hitleriltä, joka sanonnan on keksinyt. Ihmiset vaan sitä kilvan toistavat tajuamatta itsekään mitä järjettömyyksiä suustaan päästelevät. 

[/quote]

Tämähän on ihan totta. Hitler luuli varmaan olevansa kovin viisaskin, mutta koska se ei varmastikaan edes tiennyt mitä empatia on, tuli osuneeksi vahingossa ihan oikeaan päätelmään.

Ok, jopas on teoriat.

Eli jos näkee vaikka kadulla köpöttelevän vanhan mummelin joka etenee kuin etana, ei voi sanoa että "mua säälittää toi mummo" koska sitten on sairas? Pitäisikö sanoa "toi mummo herättää mussa empatiaa" tai "olen harmissani ton mummon puolesta"?

Eiköhän sitä säälimistä käytetä ihan siksi että se on verbi ja nopeampi ja helpompi sanoa kuin toi empatia.

Entä sitten jos sääliikin sitä mummoa? Entä jos vaan säälittää, kun se on niin vanha ja hidas? Miten sitä vois auttaa? Ottaa reppuselkään ja hilppasta sen kotio, kipitellä vaan menemään random mummo selässä?

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 20:42"]

Ok, jopas on teoriat.

Eli jos näkee vaikka kadulla köpöttelevän vanhan mummelin joka etenee kuin etana, ei voi sanoa että "mua säälittää toi mummo" koska sitten on sairas? Pitäisikö sanoa "toi mummo herättää mussa empatiaa" tai "olen harmissani ton mummon puolesta"?

Eiköhän sitä säälimistä käytetä ihan siksi että se on verbi ja nopeampi ja helpompi sanoa kuin toi empatia.

Entä sitten jos sääliikin sitä mummoa? Entä jos vaan säälittää, kun se on niin vanha ja hidas? Miten sitä vois auttaa? Ottaa reppuselkään ja hilppasta sen kotio, kipitellä vaan menemään random mummo selässä?

[/quote]

Joo, seuraavan kerran kun bongataan mummo tai sotaveteraani kadulla hyökätään säälittelemään ja vääntämään empatiaitkua. Sitten kaapataan se nyyhkytellen selkään ja kysytään osoitetta minne viedään. No, minut vietäisiin varmaan suljetulle osastolle, henkisesti sairaana. Mutta vakavasti ottaen, kai se raja menee kuten mietitkin. 

Karatekidin lopussa mestari otti teloituksellisen asennon ja sanoi sääli no sairautta.

Sitten hän veti pahista nenästä, kirjaimellisesti.

Eli sääli on sairautta tarkoittaa ettei sääli ole sairautta vaan säälimätön ajattelu on sairautta... Jos tajuatte mitä minä filosofian maisteri yritän teille kertoa?

Tajusin että tuo sanonta on sairaus. Eräänlainen säälin pyyhekumi, vaikka jättää silti sanan kuulijan korvaan. Sääli on. Ja sairaus on olla säälimättä.

Sääli kuuluu ihmisen sisimpään. On oikein teloittaa kituva puun alle jäänyt toveri, iskemällä tätä judolla niskaan.

Samalla voidaan sanoa että sääli on sairautta. Jos jättää kituvan eloon. Se on sairasta.

Onkohan muissa kulttuureissa tai kielissä vastaavaa sanontaa... ei ainakaan tule mieleen... sopii kyllä hyvin suomalaiseen synkkään ja kylmään sielunmaisemaan tuo sanonta...

[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 21:38"]

Tajusin että tuo sanonta on sairaus. Eräänlainen säälin pyyhekumi, vaikka jättää silti sanan kuulijan korvaan. Sääli on. Ja sairaus on olla säälimättä.

Sääli kuuluu ihmisen sisimpään. On oikein teloittaa kituva puun alle jäänyt toveri, iskemällä tätä judolla niskaan.

Samalla voidaan sanoa että sääli on sairautta. Jos jättää kituvan eloon. Se on sairasta.

[/quote]

Niin jos ajattelee tuota ajatusta rakkaan lemmikkinsä lopetushetkellä. Sääli on todellakin sairautta. Jos sääli on se ettei sääli tappaa elukkaa tehokkaasti taittamalla tältä tehokkaasti niskoja irti?

Sitäkö tällä sanonnalla haetaan? Sääli on sairautta, kun oikeasti pitää sääliä toden teolla ja ottaa kirves käteen.