Voinko vaatia äitiäni hoitamaan lapsiamme (2kpl)

kysyä voit tietysti.

Mutta äitisi ei tarvitse suostua.



Jos olet antanut riistää itseäsi, niin se on vain ja ainoastaan oma vikasi. Äitisi on hoitanut asiansa hyvin.

Miksi sinä haluaisit jättää lapsesi jollekulle, joka hoitaa heitä vastahakoisesti?

Äidilläsi ei ole mitään velvollisuutta hoitaa sinun lapsia. Eikä sinulle ole ollut velvollisuusta hoitaa siskoasi, täten et voi vaatia korvaustakaan.

hoitajalle, joka ei tee sitä omasta tahdostaan. Mieti vähän.

Uskon, että äitisi ymmärtää vastaavasti velkoa sinulta korvausta kaikista takiasi valvotuista öistä jne.

Mikä hiton velkojen maksun aika, omasta tyhmyydestä yleensä sakotetaan, harvemmin siitä mitään hyvitystä saa.

Sinunhan ne lapset on, eihän äitisi tai kenenkään muun ole hoidettava sinun lapsia.

Enkä jätä omia lapsiani vastentahtoisille hoitoon.

Meillä isovanhemmat katsovat pari tuntia päiväsaikaan, mutta viikonloppua eivät jaksaisi enkä sitä pyydä tai vaadi.

Mikä hiton velkojen maksun aika, omasta tyhmyydestä yleensä sakotetaan, harvemmin siitä mitään hyvitystä saa.

12-vuotiaasta lähtien hoitamaan siskoani. Olikohan mulla VAIHTOEHTOJA?

Mikä hiton velkojen maksun aika, omasta tyhmyydestä yleensä sakotetaan, harvemmin siitä mitään hyvitystä saa.

12-vuotiaasta lähtien hoitamaan siskoani. Olikohan mulla VAIHTOEHTOJA?

Suomessa on hyvin järjestetty sosiaalihuolto. Toki, et vielä tuossa iässä voinut ymmärtää, että äitisi teki väärin, mutta myöhemmin olisi kyllä jo pitänyt.

... nimittäin tietyt ihmiset näkevät avun yksisuunteisena tienä eli heitä pitää auttaa mutta he eivät auta.



Omat vanhempani hoidattivat lapsensa mummoilla, mummot hoiti monta kertaa viikossa, joka viikonloppu yökylät, ja kaikki lomat, siis tyyliin 2kk putkeen, oltiin aina mummoilla. Kun olin sairas, aina mummo hoisi, eli vanhemmat saivat varmaan satoja tuhansia tunteja apua vanhemmiltaan.



Oma äidiltäni saama apu on: nolla tuntia! Ei ikinä, koskaan sekuntiakaan, ei vaikka olisi hätä ja kriisi, ei vaikka olisi nätisti pyydetty. Hän sanoikin suoraan että "jokainen hoitakoon omansa" kun kuuli lapsen tulosta aikanaan.



Ja vastavuoroisuus ei koske myöskään äitiäni auttaneita mummoja: ei äitini auttanut heitäkään.



Äitini ei ole koskaan hoitanut sekuntiakaan lapsiamme, ei ole edes sylissä pitänyt.



Joten ihan turha olettaa että sellaiset jotka saivat apua, aina tajuaisivat antaa sitä eteenpäin. Eivät tajua.



Ikävä kyllä minulla on avualias anoppi mutta vain _tyttärelleen_. Hoitaa tyttären lapsia monta kertaa viikossa, mutta meidän lapsia ei ole hoitanut ikinä hetkeäkään. Ei ole välit huonot tms mutta anoppi sanoi suoraan että heidän suvussa on sitten se perinne että apu pyydetään omalta äidiltä. Ja jos ei miniän äiti auta niin se on sitten voi voi.



Eli sen jälkeen kun esikoinen syntyi, 7v sitten, emme ole KERTAAKAAN olleet miehen kanssa hetkeäkään kahden ilman lapsia. Ja yökyläpaikkaa ei ole mihin vietäisi.



Parahin AP, sinun äitisi taitaa olla vähän samanlainen kuin omani, ja ihan oman jaksamisen takia neuvon sinua että lopeta kaikki odottaminen ja toivominen. Niin kauan kuin toivot ja odotat, niin joka kerta myös petyt.

hoitaisiko anoppi jos laittaisit miehen kysymään? sittenhän se olisi "oma äiti" jolta apua pyydetään. toimii ainakin meillä-jos anopin tarvin lapsenvahdiksi niin mies kyselemään vaan ;)

ikävä kyllä ei toimi, anoppi kun on sitä mieltä ylipäätään että meidän lapset on miniän lapset. Käyttää siis ihan sitä termiä. Eli puhuu aina että ne "liisan lapset" eli tyttären lapset ja sitten ne "miniän lapset" eikä suinkaan "pertin lapset" (pojan lapset). Alkuun oli tosi loukkaavaa ja tuntui että anoppi pitää lastemme isää jonain mustalaisena, ihan kuin ei olisi sukua ollenkaan.



Myöhemmin toista kautta kuulin että anoppi itse ei saanut omalta anopiltaan apua ollenkaan, ja oma äiti ainoastaan auttoi. Jotenkin varmaan tiedostamattaan kostaa tämän.



Alkuun oli tosi kova paikka kun anoppi on siis ihan joka ikinen päivä tyttärensä luona auttamassa. Meillä käy kerran vuodessa hätäiseen. Onneksi asia vähän helpotti siinä vaiheessa kun lapset eivät enää olleet ihan pikkulapsia, alkoivat jo löytää omia kavereita, jolloin isovanhempien puute ei ollut niin ilmiselvää.



Meillä siis kahdet surkeat isovanhemmat :)



Kohta kun nuorin vähän kasvaa niin voimme alkaa käyttämään MLL hoitajia joten pääsemme ehkä jonnekin ulos miehen kanssa ekaa kertaa vuosikausiin. Mutta yökyläpaikkaa ei MLL korvaa, eli yökylään emme voi jättää lapsia ikinä, kun meillä ei sellaista ole. Kun mummolat ei ota, ja muita sukulaisia ei oikein ole, niin ilman on sitten pärjättävä. Eli yön yli reissut on aina tehtävä erikseen, pariskuntana ei päästä koskaan.

kaikkein parasta olisi jättää nuo omista viirauksistaan kärsivät äidit ja anopit oman onnensa nojaan. Jos ei heidän tarvi lapsenlapsia hoitaa, ei tarvi heidän saada muiltakaan mitään hyvää. Eli tehkööt lapset synttärikortit sun muut niille ihmisille, jotka kykenevät normaaleihin ihmissuhteisiin. Kiva varmaan lasten mielistellä mummoa, joka ei piittaa lapsenlapsista ollenkaan tai piittaa vain toisen lapsen lapsista. Jos ei aikuinen kykene aikuiseen käytökseen, ei se ole lasten vika.

Ei noi velkomiset mene noin.

Laki ei ole puolellasi ja jos haluat huonot välit äitiisi niin vaatimalla se onnistuu.





Mitä äitisi sanoi, kun kysyit voiko hän hoitaa lapsia?

reissuun lähtee? miehesi vai kaverisi?

Mieheltähän voi löytyä hoitajia myös..oletko kysellyt jos äitisi sanoi ei. Vai oletko edes kysynyt?

sinä katkera äidillesi. Onko syynä se , ettei hän halua hoitaa lapsiasi vai onko jokin muu syy?

Itse en juurikaan apua ole omien lasteni hoitamiseen isovanhemmilta saanut, mutta voi miten odotan, että saan pikkuisen lapsenlapsen hoitoon. Mulla on jo satoja suunnitelmia toteutettavaksi sitten jossain vaiheessa. Aion tutustuttaa häntä kulttuuriin, matkustella ja leikkiä. Leipoa ja lukea, ihan mitä vaan, kunhan hänet vaan saan. Ja uskon että saan, koska tyttären kanssa tosi hyvät välit. Toisaalta yritän pitää näppini erossa heidän perhe-elämästään, mikä hieman tuottaa vaikeuksia välillä =)