Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kertoako vaiko eikö - siinä dilemma.

Vierailija
05.03.2012 |

Eräs tuttava oli henkilökohtaisiin syihin vedoten poissa yhteisistä aktiviteeteista vuodenvaihteessa. Yllättäen, muuta kautta, sain tietää tämän tuttavan pojan isän joutuneen linnaan niihin aikoihin.



Olisiko nyt fiksumpaa jotenkin ilmaista tälle tuttavalle, että tiedän asiasta vai olla ihan vaan kuin ei mitään? Jotenkin tuntuu, että olen kiero käärme, kun hänen "selkänsä takana" tiedän hänen salaisuutensa, mutta toisaalta, kun asia ei minulle mitenkään kuulu, niin onko sillä mitään merkitystä tiedänkö vai en...

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
05.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

et tietäisi :)



Turha tuntea mitään kieroilua.

Vierailija
2/4 |
05.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kertoisi.



Asia ei tosiaan kuulu sinulle ja kun et suoraan häneltä ole asiaa kuullut niin anna olla, sillä ei ole merkitystä tiedätkö. Ole kuin et tietäisikään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
05.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tuttavasi ei halua asiasta puhua niin sitten siitä ei puhuta.



Kyllä mä ainakin itse haluan omat asiani kertoa jos niistä tiettyjen ihmisten kanssa haluan puhua.



Etkä sä oo kiero jos kerran olet sen jostain muualta kuullut mutta et asiaa sen enempää ole eteenpäin levitellyt.

Vierailija
4/4 |
05.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omastakin mielestäni luontevammalta tuntuu olla kuin ei olisikaan, mutta muistelen vaan jonkun kertoneen, että jossain kriisitilanteessa (vakava sairaus, läheisen kuolema) oli jotenkin helpottavaa tietää, jos joku asiasta jo tiesi, eikä hänelle näin ollen tarvinnut kamalasti selitellä tai salailla asioita. Mutta niissä tapauksissa varmaankin oli kyse läheisistä ihmisistä, joille tällaisella asialla on merkitystä - ei hyvänpäiväntutuista.



Jatkan siis vaikenemista.



ap