Mitä miehet yleensä ajattelevat naisesta, joka on suorasanainen, huumorintajuinen
eikä pyytele anteeksi olemassaolaaon vaan pikemminkin laittaa miehiä ruotuun (tosin pilke silmäkulmassa, ei ilkeästi)?
Kommentit (27)
tyttöystävänä yleensä ei. Sitten kun tällainen nainen löytää miehen, miehen on oltava hyvällä itsetunnolla varustettu, jotta homma toimii.
Minä olen kuvaamasi nainen, ja mulla on todella hyvä, komea ja itsevarma mies. Meillä on ihana suhde, luottamus on suurta ja olemme toistemme kaikkein tärkeimmät.
Jotkut pitävät hiukan salaperäisemmästä tyylistä, mutta jokaiselle on joku sopiva.
ja selkeästi on niin että ne miehet pelkäävät/inhoavat jotka haluavat itse olla porukan "jutunkertojia" ja puheenjohtajia, eivät tykkää kilpailusta. Sitten taas ujot - jotka eivät itse ehkä halua johtaa keskustelua tai ottaa kontaktia - pitävät ja tuntevat olonsa luonteviksi eivätkä ujostele. Itse olen oppinut liiankin riuskaotteiseksi koska olen aina työskennellyt miesvaltaisissa organisaatioissa, välillä lähes ainoana naisenakin. En sanoisi että tämä on meriitti, liian topakka ulosanti on aiheuttanut myös paljon hankaluuksia...
Kovin pala tunnun olevan sellaisille vähän tosikoille miehille, joilla on kova esillä ja oikeassa olemisen tarve. Rempseiden jutunkertojien kanssa taas tulen hyvin toimeen ja saatan flirttaillakin. Ujojen kanssa pärjään hyvin myös, tosin heidän seurassaan minusta tulee turhan herkästi esiin äidillinen puoli.
ja selkeästi on niin että ne miehet pelkäävät/inhoavat jotka haluavat itse olla porukan "jutunkertojia" ja puheenjohtajia, eivät tykkää kilpailusta.
Sitten taas ujot - jotka eivät itse ehkä halua johtaa keskustelua tai ottaa kontaktia - pitävät ja tuntevat olonsa luonteviksi eivätkä ujostele.
Itse olen oppinut liiankin riuskaotteiseksi koska olen aina työskennellyt miesvaltaisissa organisaatioissa, välillä lähes ainoana naisenakin. En sanoisi että tämä on meriitti, liian topakka ulosanti on aiheuttanut myös paljon hankaluuksia...
Olen sitä tyyppiä, että itsekritiikki on aika vähäistä ja puhun suoraan, tosin kohteliaasti ja ketään loukkaamatta. Ilman pienintäkään suuruudenhulluutta voin myös sanoa olevani hauskempi kuin moni muu. Tämä ärsyttää usein wanna-be-alphamiehiä, jotka eivät pidä kilpailusta. Jos minut yritetään lytätä, saatan lytätä verbaalisesti aika pahastikin.
Tavalliset ihmiset, jotka eivät esitä itseään mahtavampaa, yleensä suhtautuvat minuun hyvin positiivisesti ja pitävät ns. hyvänä tyyppinä, mistä on ollut paljon iloa ja hyötyä.
Olen sitä tyyppiä, että itsekritiikki on aika vähäistä ja puhun suoraan, tosin kohteliaasti ja ketään loukkaamatta. Ilman pienintäkään suuruudenhulluutta voin myös sanoa olevani hauskempi kuin moni muu. Tämä ärsyttää usein wanna-be-alphamiehiä, jotka eivät pidä kilpailusta. Jos minut yritetään lytätä, saatan lytätä verbaalisesti aika pahastikin.
t. toinen samanmoinen nainen
siellä on käytännössä pakko olla vähän jätkä, ettei jää jalkoihin. Miesten huumori toisiaan kohtaan on todella ronskia eivätkä he säästele minuakaan siltä vain siksi että olen nainen. Pakko siis antaa samalla mitalla!
kaveripiirin suorat naiset taas tuntuu vähän karkoittavan miehiä. En mä tiedä onko se pelkoa vai mitä, mutta ei ihan niitä suosituimpia ole. Yks kaveri on joskus kysellyt multa että mikä siinä on että ei kelpaa, mä olen sanonut että älä ole heti niin kärkäs ja avoin. Ei se ole mitenään ilkeä ihminen, mutta sellainen vähän liian suulas. Kokoajan äänessä ja vähän voisi suodatella puheitaan.
Suorapuheisuus taas on siinä mielessä plussaa, että se helpottaa oleellisesti kommunikointia. Nimittäin miehelle jää paljon vähemmän arvailtavaa ja rivien välistä luettavaa. He kun eivät ole mitään mestareita tulkitsemaan marttyyrihuokauksia ja muita naisellisia viestintätapoja.
kaveripiirin suorat naiset taas tuntuu vähän karkoittavan miehiä. En mä tiedä onko se pelkoa vai mitä, mutta ei ihan niitä suosituimpia ole. Yks kaveri on joskus kysellyt multa että mikä siinä on että ei kelpaa, mä olen sanonut että älä ole heti niin kärkäs ja avoin. Ei se ole mitenään ilkeä ihminen, mutta sellainen vähän liian suulas. Kokoajan äänessä ja vähän voisi suodatella puheitaan.
ei haittaa, että vähän karkottaakin niitä epäsopivia miehiä... Tietysti työyhteisössä, ilman pariutumiskuviota kannattaa käyttäytyä niin, ettei suuresti ahdista ketään ja pystyy toimimaan kaikkien kanssa.
Itse allekirjoitan monta kohtaa. Minusta ei selvästi pidä kilpailuhenkiset ja keskipisteeksi haluavat miehet (eikä naiset). Eikä hyvin totiset puurtajat ja asiakeskeiset suorittajat.
Toisaalta muuten puheliaiden ja kieroa huumoria viljelevien kanssa tulen hyvin toimeen. Eikä tämä oikeastaan ole sukupuolikysymys, vaikka eroottisella puolella minusta kiinnostuneiden miesten (tietämäni, vähäinen) määrä näyyttää jakautuvat aika samalla lailla. Toisaalta hiljaisempi ei varmaan asiasta koskaan avaudukaan, kun olen tunnetusti varattu.
ja häntä inhotaan. Mikään ei ole niin kamalaa kuin päivästä toiseen kuunnella, miten yksi kuvittelee olevansa aina oikeassa, koska on nainen.
Miesten mielestä naisen kannattaisi olla enemmän ihminen ja vähemmän pomo (jos ei ole oikeasti se pomo).
Olen juuri ap:n kuvaileman tyyppinen ja tulen erinomaisesti miesten kanssa juttuun. Ei ihmisen tarvitse olla pomottava, vaikka asian sanoisikin suoraan. Tärkeää on sanoa asiat kuitenkin pilke silmäkulmassa. Heikolla itsetunnolla varustetut miehet saattavat kuitenkin pelätä naista, joka sanoo asiat suoraan, eikä ole hiljainen hiirulainen.
Kovin pala tunnun olevan sellaisille vähän tosikoille miehille, joilla on kova esillä ja oikeassa olemisen tarve. Rempseiden jutunkertojien kanssa taas tulen hyvin toimeen ja saatan flirttaillakin. Ujojen kanssa pärjään hyvin myös, tosin heidän seurassaan minusta tulee turhan herkästi esiin äidillinen puoli.
tämä oli aivan täysin kuin olisin itse kirjoittanut. :D
Itse olen kokenut, että tulen juttuun tosi hyvin miesten kanssa, kun olen suorapuheinen ja itsevarma.
Monet miehet sitten jäävät vain kaveritasolle, vaikka itse olisin ollut kiinnostunut enemmästäkin. Eräs mies minulle sanoikin, että olen jotenkin "pelottava", kun olen niin suora ja minun kanssa on helppo puhua asiasta kuin asiasta ja siksi ei koskaan uskaltanut pyytää minua treffeille. On siis kertonut jälkikäteen tämän asian. Tosin mulla ei tähän tyyppiin koskaan ole ollut mitään fyysistä vetovoimaa, vaikka ajatusten tasolla olemmekin hyvin samankaltaisia.
Mutta sitten on myös niitäkin miehiä, jotka eivät voi sietää sitä, että sanon mitä ajattelen, ja puhun asiaa, enkä kaunistele ja esitä tyhmää vain siksi, että he itse saisivat päteä. Nämä miehet varmaan ovat itse heikolla itsetunnolla varustettuja ja kokevat minut uhkana miehuudelleen. Tai mistä minä tiedän...
Kovin pala tunnun olevan sellaisille vähän tosikoille miehille, joilla on kova esillä ja oikeassa olemisen tarve. Rempseiden jutunkertojien kanssa taas tulen hyvin toimeen ja saatan flirttaillakin. Ujojen kanssa pärjään hyvin myös, tosin heidän seurassaan minusta tulee turhan herkästi esiin äidillinen puoli.
tämä oli aivan täysin kuin olisin itse kirjoittanut. :D
Minulla on myös ehkä normaalia kierompi ja kaksimielisempi huumorintaju, joitain miehiä se viehättää kovasti, joillain menee ohi, joskin käyttäydyn tietysti asiallisesti silloin kun seura on "jäykkää".
pitää näitä naisia outoina ja ärsyttävinä. Hän on itse suorasanainen ja pitää tosin älykkäistä ja sanavalmiista naisista. Sun kuvailema naistyyppi on minusta röyhkeä..
mä taidan olla tuollainen. Ja mulla on maailman ihnanin ja pitkäpinnaisin mies joka on mahtava isä. Olen lisäksi vielä hemmetin äkkipikainen ja kovaääninen. Ja juttuun tulen kaikkien kanssa.
mä taidan olla tuollainen. Ja mulla on maailman ihnanin ja pitkäpinnaisin mies joka on mahtava isä. Olen lisäksi vielä hemmetin äkkipikainen ja kovaääninen. Ja juttuun tulen kaikkien kanssa.
Näin sanoo vain ihminen, joka ei oikeasti tule kenenkään kanssa syvällisemmin juttuun. Small talkia voi kuka tahansa heittää kenelle vain, se nyt on sanomattakin selvää. Ystäviä sinulla tuskin on montaa..?
ja selkeästi on niin että ne miehet pelkäävät/inhoavat jotka haluavat itse olla porukan "jutunkertojia" ja puheenjohtajia, eivät tykkää kilpailusta.
Sitten taas ujot - jotka eivät itse ehkä halua johtaa keskustelua tai ottaa kontaktia - pitävät ja tuntevat olonsa luonteviksi eivätkä ujostele.
Itse olen oppinut liiankin riuskaotteiseksi koska olen aina työskennellyt miesvaltaisissa organisaatioissa, välillä lähes ainoana naisenakin. En sanoisi että tämä on meriitti, liian topakka ulosanti on aiheuttanut myös paljon hankaluuksia...