onko täällä ketään joka ei ole päässyt abortistaan koskaan yli?

esikoinen vasta muutaman kuukauden ku teki abortin ja tuntuu että on päivittäin hänellä vaikeaa päästä eteenpäin...en osaa selittää. ihmisen silmistä heijastuu välillä jopa eläimellinen ahdistus..sääliksi käy

...sain kohdata sekä synnin että armon. Kaikki hyssytteli, että ihan oikein tein jne. mutta syyllisyys ei lähtenyt. Sitten joku uskalsi sanoa, että tein väärin, mutta samaan syssyyn kertoi armosta, missä syntinen armahdetaan. Vihdoinkin tajusin koko kristinuskon sanoman, ja syntien anteeksiantamuksen. Uskon, että parhaiten pääsee yli ne, jotka ovat niin kaukana kristinuskosta, että omatunto ei yhtään kolkuta, tai sitten ne, jotka tulevat uskoon tia ovat uskossa ja uskovat syntinsä anteeksi, mutta uskaltavat myös katsoa syntiä syntinä.

psyk sairaanhoitajalle tai psykologille. Onko hän puhunut asiasta sinulle vai aavisteletko vain?

sitten kun sain lapseni, hänessä tuntui olevan myös abortoitujen lasten energiat ja monta eri luonteenpiirrettä.



EN tiedä ajatteleeko muut äidit näin, mutta lapsellani on ollut vaikeuksia. Samalla iltti poika onin hirviö. Rangaistus minulle?

anteeksi vaan

Aika outo ratkaisu kun ajattelee että hän tiesi jo mitä raskaudesta seuraa eli miten ihmeellistä on saada oikea elävä vauva jne.

Samalla iltti poika onin hirviö.

...kerroinpa vaan, että minulla oli pitkä ja tuskainen tie ahdistuksessa mihin ei auttanut mitkään psykologiset löpinät jotka onneksi monia auttavat. Vasta sitten kun uskalsin itsellenikin sanoa, että tein todella todella väärin ja pyytää sitä anteeksi myös Jumalalta, löysin anteeksiannon ja vapauden. Syyllisyys hävisi, koska synti oli saatu anteeksi samoin kuin vaikka se pääsiäiskertomuksen murhamies, joka oli ristillä yhtä aikaa. Ei mikään juttu ole liian iso saada anteeksi, mutta syyllisyys painaa niin kauan kun siitä pääsee eroon ja tuossa asiassa en tiedä muuta keinoa kuin armahdus samoin kuin monella vankilakundilla kunnon elämään on yleensä teitä vain vähän, joko Armo, Akka tai AAA-kerho, yleesä tuo eka tehokkain... Kannattaa kokeilla, tee testi Jumalalle. Pyydä sitä näyttään sulle onko se olemassa ja ottaan sun ahdistus pois tavalla tai toisella.

ole päässy yli ja tuskin pääsen. Vuosia jo mennyt abortista ja oksettaa edelleen se että tein sen. Tue ystävääsi niin paljon kuin vain voit. Muistan edelleen sen kun ihmiset valittivat omasta lasittuneesta katseestani ja selittivät että tein oikein. Ompa vitun hyvä "lohduttaa" noin, kun TIESIN jo tehneeni elämäni suurimman virheen.

Näitä kun lukee niin tuntuu entistä enemmän kamottavalta että teini saa tehdä abortin salaa vanhemmilta, jopa th:n kannustamana.

että abortti voi johtaa itsemurhaan. Eräskin äiti kuulu haudasta öisin vauvansa itkua hakea hänet pois sieltä. Mielestäni on ok tehdä itsemurha jos on toisen murhannut. Toki jos on joku syy (en nyt keksi mitään pätevää syytä, ehkä raiskaus vaikken sitäkään oikein sulata). En voi ymmärtää miten abortista voi päästä yli jos syy on jotain sitä luokkaa että hetki ei ollut sopiva.

en pääse koskaan yli siitä täysin. jonkun verran auttoi abortin tehneiden ryhmäterapia.

Kaksi olen tehnyt-nyt saa moralisoida.

Ensimmäisen ihan teininä, sitä itkin varmaan 4-5 vuotta joka ilta ja olin muutenkin ihan rikki.

Toisen tein n. 4 v. sitten ja siitä pääsen tuskin koskaan yli,se on niin karmea asia että en jaksa kirjoittaa siitä sen enempää.

Itsemurhaa olen yrittänyt sen takia kahdesti ja nyt hoidossa vakavan masennuksen takia.

en olisi päässyt yli. Onneksi pidin lapseni ?