Lue keskustelun säännöt.
Pelkään että en ehdi sairaalaan synnyttämään!
12.03.2012 |
Esikoiseni syntyi 4 tuntia supistusten alkamisesta, niin että nukuin supistusten kanssa vielä pari tuntia. Sairaalassa ehdittiin kuitenkin olla yli tunti, vaikka olin kokonaan auki sinne mennessä.
Nyt odotan toista, ja synnytystä hallitsee pelko siitä että en ehdi sairaalaan tällä kertaa. Ponnistusvaihe kai kuitenkin on yleensä toisella kertaa lyhyempi?
Olisko kanssasisarilla vinkkejä miten tulisin toimeen tämän pelon kanssa?
Kommentit (9)
Täällä painitaan samoissa tunteissa :/ Itsellä ensimmäinen synnytys 16h ja toinen 1h50min ja matkaa sairaalaan 1.5h verran...eli hyvin suurella todennäköisyydellä emme ehdi sairaalaan, pelottaa!! Edellisenkin ehdin juuri ja juuri synnyttämään sairaalassa :/ Tosin synnytys oli "helppo" ja kaikki meni onneksi hyvin...täytyy toivoa että nyt käy samoin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopea synnytys ja täysin auki sairaalaan mennessä. Toista odottaessa iso pelko etten ehdi sairaalaan ajoissa.
No hyvin se sitten meni. Lähdettiin sairaalaan heti kun alkoi vähänkään säännölliset supistukset. Ehdittiin olla sairaalassa kolme tuntia ennen synnytystä:).
Kannattaa varmaan sinunkin lähteä heti matkaan kun epäilet synnytyksen alkaneen, eikä odotella supistusvälien lyhenemistä tms.
ehdin kuitenkin hyvin kun lähdettiin heti kun huomasin synnytyksen alkaneen. Meillä sairaala kuitenkin oli samassa kaupungissa.
Todella ärsyttävää oli se, kun kätilö ei uskonut että synnytän nopeasti. Kerroin asiasta ihan asiallisesti, mutta ei vaan uskonut. Sairaalaan mennessä olin 4cm auki mutta kätilö ei millään olisi halunnut uskoa että synnytän luultavasti ihan kohta. Oli muuten näkemisen arvoinen ilme kun huomasi totuuden!
Juttele asiasta neuvolasta. Lähde sairaalaan heti kun huomaat merkkejä synnytyksestä. Hommaa lapsenvahti ajoissa!
Juttele asiasta neuvolasta. Lähde sairaalaan heti kun huomaat merkkejä synnytyksestä. Hommaa lapsenvahti ajoissa!
Lapsenvahti löytyy onneksi naapuriasunnosta, on jo sovittu että toinen heistä voi tulla vaikka yöllä meille ettei tarvitse lasta herättää.
Se hankaloittaa tuota ajoissa lähtöä, että molemmissa raskauksissa minulla on ollut kipeitä supistuksia jostain raskausviikolta 20. Ensimmäisellä ainakin luulin, että ovat taas niitä vain, ja otin särkylääkkeen ja menin nukkumaan. Ja eivät ne säännöllisiä olleetkaan kuin vasta sitten 2 tuntia ennen syntymää kun heräsin siihen että vedet meni (ja sen jälkeen lähdettiin heti kun vaan päästiin, olin tosi kipeä sitten ja supistusten väli vain muutaman sekunnin)
Mutta jospa nyt toisesta tunnistaisi paremmin sitten että on kyse synnytyksestä?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ensimmäinen lapsi syntyi hartaasti, mutta toinen kahdessa tunnissa supistusten alkamisesta ja kolmas oli vähällä syntyä perhekerhoon, kun en tajunnut toden olevan kyseessä. Supistukset olivat niin leppoisia. Juuri kerkesin sairaalan sänkyyn ponnistamaan. Neljännen lääkäri halusi käynnistää syöksysynnytyksen riskin vuoksi. Meillä on matkaa sairaalaan noin 20 minuuttia. Nekin on vaan pitkiä minuutteja, jos vauva on juuri tulossa.
Nyt odotan kaksosia, joten käynnistäminen on automaatio, ettei tule riskitilannetta ja jos tulee vähänkäänä kivuliaita supistuksia niin heti tarkistuttamaan tilanne.
Ennen neljättä lasta en ollut kuullutkaan, että synnytys voidaan käynnistää syöksysynnytyksen riskin vuoksi, mutta olen kyllä tätä mainostanut moneen kertaan sen jälkeen. Kannattaa kysyä lääkäriltä, onko hänen mielestään tarpeellinen.
niin ongelmia synnytyksessä ei ole silloin kun lapsi syntyy. eli yleensä ne oikeasti vaaralliset tapaukset on niitä kun lapsi _ei_ synny.
Yhtään vähättelemättä sun pelkoja, kipuja, ym. mutta yritä ajatella niin että silloinhan kaikki on hyvin, kun lapsi on tullut ulos. Sairaalaan ehtiivielä senkin jälkeen, äiti ja vauva yhdessä ambulanssikyydillä. Ehtii sitä sittenkin auttaa istukan ulos ja laittaa vauvelin navan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ensisynnytys kesti 4,5h ja toinen 2,5h. Ekassa olin 9cm auki tutkimushuoneessa, vauva syntyi puolessa tunnissa siitä. Tokassa olin 5cm auki, oltiin menty suoraan synnytyssaliin. Syntyi puolessa tunnissa, eli loppuvaihe oli myös nopeampi. ponnistusvaihe vaan muutaman minuutin...
Tokan synnytyksen käynnistyttyä nousin sängystä heti ekasta supistuksesta, koska pelkäsin että lapsi syntyy kotiin. Tiesin heti että tosi n kyseessä. Soitin sairaalaan josta käsivät tulla heti kun siltä tuntuu. Keräilin supistusten välissä tavaroita sairaalakassiin, herätin miehen ja soitin appivanhemmille, jotka tuli hoitamaan esikoista. Lähdettiin sairaalaan kun alkoi olla jo melko tukalat olot. Kaikki meni ihanasti verrattuna esikoiseen, synnytin polvillaan Sängynpäätyä vasten mikä oli minulle paras asento.
eikös nopeissakin synnytyksissä ole vuotoriski ja napanuora ongelmien riski? en vähättelisi halua päästä sairaalaan synnyttämään. Itse en ainakaaan ole saanut kivunlievitystä sairaalassa nopeassa synnytyksessä, joten sen takia sairaalaan ei tarvitse mennä.