Onko yksi syy suomalaisten "vallankumoukselliseen koulujärjestelmään" se, että...

Suomen koulujärjestelmä on niin hyvä?

ap

miksi ruotsinkieliset pärjäävät koulussa huonommin.

kun suomenruotsalaiset, kuulisi jo iänikuisia hokemia urgrien geneettisestä tyhmyydestä.



Ehkäpä ugrit nyt vaan on älykkäämpiä kun esim. bättre folk.

kun suomenruotsalaiset, kuulisi jo iänikuisia hokemia urgrien geneettisestä tyhmyydestä.

Ehkäpä ugrit nyt vaan on älykkäämpiä kun esim. bättre folk.

Bättre folk pääsee joka tapauksessa alemmilla pisteillä yliopistoihin, joten ei ole tarvetta rehkiä koulussa. Voi ottaa rennommin.

kyllähän tuo ihan faktaa on, ja opetusalalla olevien tiedossa ollut asia. Esim. Usassa ja Briteissä menee tosi paljon aikaa spelling-harjoituksiin ja kaikenlaisiin äänteisiin liittyviin juttuihin. Suomessa päästään sinänsä tosi paljon helpommalla. Mutta on meidän systeemeissä toki muitakin hyviä puolia.

enemmän on ehkä vaikutusta ylipäätään sillä, että ainakin viime vuosiin asti kouluissa on ollut pätevät opettajat, joilla on hyvä palkka verrattuna esim. usan opettajien palkkaukseen. Ylipäätään opettajille on tarjolla mahdollisuuksia kouluttautua ja oppia lisää, jos omaa motivaatiota löytyy.



Lisäksi Suomessa on ollut vähemmän kulttuuria, jossa kaunistellaan huonoimpien oppilaitten tuloksia paremmiksi, jotta saataisiin aikaan illuusio siitä, että yksikään lapsi ei jää jälkeen. Tämän suhteen on kyllä viime aikoina tapahtunut vähän huonoa kehitystä.

tuossa ohjelmassakin otettiin esimerkiksi Norja, missä on käytössä usan malli ja tulokset yhtä huonot kuin usassa.

Suomikaan ei ole mikään helppo kieli, eikä vertailussa varmaankaan katsota pelkkää äidinkielen osaamista.

suomessa on moni asia eritavalla. Eskarissa ollaan vielä 6-vuotiaana ja siellä toimitaan hyvin epämuodollisesti. Lapsi oppii leikkimällä ja eskarivuonna opitaan monenlaista tärkeää.



Alaluokilla on lyhyet koulupäivät, vähän läksyä ja vielä vähemmän kokeita. Usassa esim. on joka välissä tasokokeita ja valtakunnallisia kokeita, joilla kontroloidaan opetuksen tasoa, muka. Oikeasti opet saavat huonosta menestyksestä sanktioita, joten valmentavat oppilaitaan lähinnä näitä testejä varten. "sitä opitaan, mitä mitataan".



Suomessa siis opitaan laaja-alaisesti monenlaista, joten monilla eri mittareilla mitattuna suomessa ollaan hyviä. Lisäksi suomessa toistaiseksi vielä ei ole kovin suuria eroja eri koulujen välillä. Eroja toki on, mutta ei täällä sellaista yksityiskoulumeininkiä vielä ole, kuten esim. usassa.



Näissä testeissähän tulokset ovat keskiarvoja. suomessa ei ole sellaisia tosi huonoja kouluja, joissa kaikki oppilaat osaisivat heikosti. Suomessa on myös paljon pakollisia aineita, monissa muissa maissa riittää äidinkieli ja sen lisäksi voi olla vaikka taidehistoriaa, radio &tv-työtä, tanssia, rytmimusiikkia sekä käsitöitä (englannin lukio). Usassa on englannin lisäksi historia.



Suomessa luetaan paljon vieraita kieliä, lähes kaikki oppilaat opiskelevat suomea/ruotsia ja englantia, monet vielä jotain muutakin. Kielten opiskelu kehittää aivoja ja auttaa myös äidinkielen luetun ymmärtämisessä. Motivaatiollakin on kai osansa

Ruotsikin pärjäsi niin kauan hyvin kunnes alkivat ottamaan balkanin alueen sotarikollisia, lähi-idän ihmisiä ja afrikkalaisia maahan. Nyt tulokset ovat laskeneet monta vuotta putkeen eikä loppua näy. Suomea odottaa sama kohtalo, joten kannattaa nauttia nyt kun vielä voimme. Ne joiden lapset ovat nyt pieniä tuskin ehtivät nauttimaan huippujärjestelmän eduista, koska lukutaidottomat ja häiriintyneet lapset tulevat tuhoamaan koko systeemin etenkin suuremmilla paikkakunnilla kuten Ruotsissa.

on pidetty sitä, että suomalaiset opet ovat niin koulutettuja. Muualla ei tarvitse olla yhtä koulutettu päästäkseen opeksi. Opettajien koulutus tuo siis jotain laadukkuutta opetukseen, en tosin osaa sanoa, mitä.

sanoi (niin ymmärsin), että suomessa olisi vasta 16-vuotiaana jotkut standardoidut testit. Onko tosiaan sellaisia nykyään?

Esim lukemisen ymmärrys on suomen kielellä usein vaikempaa kuin englanniksi. Pitkät sijapäätteet on hankalia lapsen ymmärtää. Ja luetun ymmärrräyshän on aivan oleellista oppimisen kannalta.

kyllähän tuo ihan faktaa on, ja opetusalalla olevien tiedossa ollut asia. Esim. Usassa ja Briteissä menee tosi paljon aikaa spelling-harjoituksiin.

En ymmärrä miten ne ei osaa tavata mutta osaa kuitenkin kirjoittaa virheettömästi???

Esim lukemisen ymmärrys on suomen kielellä usein vaikempaa kuin englanniksi. Pitkät sijapäätteet on hankalia lapsen ymmärtää. Ja luetun ymmärrräyshän on aivan oleellista oppimisen kannalta.

No mutta usassa ISOT lapset vielä ihmettelee, miten sanoja tavataan! Ihan käsittämättömiä ne tavauskilpailut.

sanoi (niin ymmärsin), että Suomessa olisi vasta 16-vuotiaana jotkut standardoidut testit. Onko tosiaan sellaisia nykyään?

että mies tarkoitti, että testausta ei ole ollenkaan.

Mikä ei siinä mielessä ole totta, että yläasteella on valtakunnalliset kokeet (eikö ne ole vieläkin?) ja on tietysti yo-koe.

Ja ton videon tekstitys vaikutti olevan ihan päin pyllyä..

Kun lausuminen eroaa kirjoitusasusta niin ei se tavaaminenkaan ole yhtä helppoa kuin suomen kielessä.

Esim lukemisen ymmärrys on suomen kielellä usein vaikempaa kuin englanniksi. Pitkät sijapäätteet on hankalia lapsen ymmärtää. Ja luetun ymmärrräyshän on aivan oleellista oppimisen kannalta.

No mutta usassa ISOT lapset vielä ihmettelee, miten sanoja tavataan! Ihan käsittämättömiä ne tavauskilpailut.

suomessa on moni asia eritavalla. Eskarissa ollaan vielä 6-vuotiaana ja siellä toimitaan hyvin epämuodollisesti. Lapsi oppii leikkimällä ja eskarivuonna opitaan monenlaista tärkeää. Alaluokilla on lyhyet koulupäivät, vähän läksyä ja vielä vähemmän kokeita. Usassa esim. on joka välissä tasokokeita ja valtakunnallisia kokeita, joilla kontroloidaan opetuksen tasoa, muka. Oikeasti opet saavat huonosta menestyksestä sanktioita, joten valmentavat oppilaitaan lähinnä näitä testejä varten. "sitä opitaan, mitä mitataan". Suomessa siis opitaan laaja-alaisesti monenlaista, joten monilla eri mittareilla mitattuna suomessa ollaan hyviä. Lisäksi suomessa toistaiseksi vielä ei ole kovin suuria eroja eri koulujen välillä. Eroja toki on, mutta ei täällä sellaista yksityiskoulumeininkiä vielä ole, kuten esim. usassa. Näissä testeissähän tulokset ovat keskiarvoja. suomessa ei ole sellaisia tosi huonoja kouluja, joissa kaikki oppilaat osaisivat heikosti. Suomessa on myös paljon pakollisia aineita, monissa muissa maissa riittää äidinkieli ja sen lisäksi voi olla vaikka taidehistoriaa, radio &tv-työtä, tanssia, rytmimusiikkia sekä käsitöitä (englannin lukio). Usassa on englannin lisäksi historia. Suomessa luetaan paljon vieraita kieliä, lähes kaikki oppilaat opiskelevat suomea/ruotsia ja englantia, monet vielä jotain muutakin. Kielten opiskelu kehittää aivoja ja auttaa myös äidinkielen luetun ymmärtämisessä. Motivaatiollakin on kai osansa

etta USAssa kouluissa luetaan vain englantia ja historiaa. Kylla taalla opiskellaan myos matematiikkaa ja kielia. Ihan huvikseni katsoin eraan koulupiirin tarjontaa (ei eliittikouluja). Oli espanjaa, ranskaa, saksaa, latinaa ja kiinaa ja japanin kurssit tulossa vahan myohemmin.

Ja niille jotka ihmettelevat spellingia, ettehan tekaan osaa kirjoittaa oikein monia sanoja suomeksi (sydamen/sydammen, kuulostaa/ kuullostaa jne.)

sanoi (niin ymmärsin), että Suomessa olisi vasta 16-vuotiaana jotkut standardoidut testit. Onko tosiaan sellaisia nykyään?

että mies tarkoitti, että testausta ei ole ollenkaan. Mikä ei siinä mielessä ole totta, että yläasteella on valtakunnalliset kokeet (eikö ne ole vieläkin?) ja on tietysti yo-koe. Ja ton videon tekstitys vaikutti olevan ihan päin pyllyä..

suomessa on moni asia eritavalla. Eskarissa ollaan vielä 6-vuotiaana ja siellä toimitaan hyvin epämuodollisesti. Lapsi oppii leikkimällä ja eskarivuonna opitaan monenlaista tärkeää. Alaluokilla on lyhyet koulupäivät, vähän läksyä ja vielä vähemmän kokeita. Usassa esim. on joka välissä tasokokeita ja valtakunnallisia kokeita, joilla kontroloidaan opetuksen tasoa, muka. Oikeasti opet saavat huonosta menestyksestä sanktioita, joten valmentavat oppilaitaan lähinnä näitä testejä varten. "sitä opitaan, mitä mitataan". Suomessa siis opitaan laaja-alaisesti monenlaista, joten monilla eri mittareilla mitattuna suomessa ollaan hyviä. Lisäksi suomessa toistaiseksi vielä ei ole kovin suuria eroja eri koulujen välillä. Eroja toki on, mutta ei täällä sellaista yksityiskoulumeininkiä vielä ole, kuten esim. usassa. Näissä testeissähän tulokset ovat keskiarvoja. suomessa ei ole sellaisia tosi huonoja kouluja, joissa kaikki oppilaat osaisivat heikosti. Suomessa on myös paljon pakollisia aineita, monissa muissa maissa riittää äidinkieli ja sen lisäksi voi olla vaikka taidehistoriaa, radio &tv-työtä, tanssia, rytmimusiikkia sekä käsitöitä (englannin lukio). Usassa on englannin lisäksi historia. Suomessa luetaan paljon vieraita kieliä, lähes kaikki oppilaat opiskelevat suomea/ruotsia ja englantia, monet vielä jotain muutakin. Kielten opiskelu kehittää aivoja ja auttaa myös äidinkielen luetun ymmärtämisessä. Motivaatiollakin on kai osansa

etta USAssa kouluissa luetaan vain englantia ja historiaa. Kylla taalla opiskellaan myos matematiikkaa ja kielia. Ihan huvikseni katsoin eraan koulupiirin tarjontaa (ei eliittikouluja). Oli espanjaa, ranskaa, saksaa, latinaa ja kiinaa ja japanin kurssit tulossa vahan myohemmin. Ja niille jotka ihmettelevat spellingia, ettehan tekaan osaa kirjoittaa oikein monia sanoja suomeksi (sydamen/sydammen, kuulostaa/ kuullostaa jne.)

tässä nyt vain pohdittiin syitä, että mistä tuo suomen hyvä menestys voi johtua. Ei meillä ole tarvetta esittää olevamme parempia, mutta jostain lehtijutuista tuommoisia uutisia joskus vain pilkahtelee.

mamujen pieni määrä verrattuna moniin muihin maihin selittää eron.