Tärkeä kysymys! Mikä olisi suorin väylä Kampaviineri Veljeskunnan ammattiin?
Siis mieluusti akateemiseen verovaroilla rahoitettavaan helppoon, suurituloiseen käsienheilutteluammattiin jossa ansionsa voisi helposti hankkia vailla vastuuta kampaviineriä leppoisasti puputtaen.
Pappi?
Poliitikko?
Valtionhallinnon virkamies?
Järjestöjohtaja?
Hyvinvointialueiden johtajataso?
Joku muu, mikä?
Hyviä ehdotuksia otetaan mieluusti vastaan.
Tahtoo jättää tämän puurtamisen ja siirtyä kampaviinereiden ääreen.
Kommentit (8)
Oisko toi pappi? Tai sit poliitikko?
Elämänkokemuksella osaan kertoa yhden peukalosäännön. Valitse oma paikkasi mahdollisimman etäältä mistään konkreettisesta tekemisestä, jonka tuloksia on helppo mitata. Keskity sen sijaan teorioihin, paskanjauhamiseen, liikkeenjohdon konsultointiin, mitäs-minä-sanoin- tyyppiseen viisasteluun, ja tietenkin perseennuolemiseen estoitta.
Vierailija kirjoitti:
Elämänkokemuksella osaan kertoa yhden peukalosäännön. Valitse oma paikkasi mahdollisimman etäältä mistään konkreettisesta tekemisestä, jonka tuloksia on helppo mitata. Keskity sen sijaan teorioihin, paskanjauhamiseen, liikkeenjohdon konsultointiin, mitäs-minä-sanoin- tyyppiseen viisasteluun, ja tietenkin perseennuolemiseen estoitta.
No eikös noi aloituslistauksen ammatit kaikki täytä nuo kriteerit?
Julkisen sektorin päällikkö- ja johtotason tehtävät. Muhkeat palkat, pitkät lomat, olematon vastuu ja 70-80 ÄO riittää hyvin. Kampaviinereitä sekä höpöhöpö ryyppymatkoja ravintolaillallisineen ja hotellibileineen yllin kyllin.
Perustat vaikka jonkin auttamisjärjestön kantasuomalaisille ja haukut kaikki ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat. Lapioit rahat omaan taskuusi, mutta öyhötät ja valehtelet vakuuttavasti. Kun jäät kiinni talousrikoksista, niin uhriudut ja siirryt persujen listoille eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kampaviinerit odottavat eduskunnan kabineteissa. Jos jatkokautta ei tule, niin ei hätää, sopeutumiseläkkeelle vaan nauttimaan viinereistä kotioloissa tai kaupungin kahviloissa. Lisää vinkkejä voi kysyä esim. Ari Koposelta.
Poliitikoksi ei tarvitse koulutusta, akateemisissa ammateissa on se ongelma, että pitää päästä kouluun, opiskella ja valmistuakin.
Hommaat ihan ensi alkuun lähihoitajan perustutkinnon, jonka osaa vammainenkin henkilö suorittaa. Teet tuota lähihoitajan työtä vaikkapa puoli vuotta, ja hakeudut sitä kautta kaikenlaisille kursseille ja ammattiyhdistyshölynpölyihin. Muistat joka välissä valitella hoitajan raskasta työkuormaa.
Persujen kansanedustaja. Sun ei muuta tartte kuin näyttävästi öyhöttää ja osata lukea ja kirjoittaa auttavasti.
Jos olet jossain Suomen paras, esim. kikkelinvenyttämisessä tai vankilapaoissa, se on meriitti, joka puree äänestäjiin.