Lue keskustelun säännöt.
Olen vihdoin tavannut ihanan miehen, mutta pilasinko kaiken?
19.10.2023 |
Takana todella raastava avioero, josta aikaa 2,5 vuotta. Työkuvioista tuttu mies laittoi viestiä heinäkuussa, että oli huomannut sukunimeni muuttuneen ja uskaltautui kysymään minua treffeille, hänelle oli tullut myös ero reilu vuosi aiemmin.
Alkuun en ollut mitenkään kovin innostunut, mm. koska mies ei ulkoisesti vastannut lainkaan omaa miesihannettani, mutta ajattelin että miksipä ei. No, kävi niin että ihastuin tosi kovasti mieheen ja hän minuun. Koska kärsin eroni myötä hirveästä hylkäämisenpelosta, aloin sitten urakalla sabotoida tätä orastavaa suhdetta siinä vaiheessa kun mies otti puheeksi suhteen viemisen seuraavalle levelille. Menin paniikkiin, aloin keksiä mielessäni syitä miksei tästä voi tulla mitään ja juoksin karkuun. Kerroin miehelle että tarvitsen omaa aikaa ajatusteni selvittämiseen emmekä olleet pariin viikkoon yhteyksissä. Tajusin tuona aikana että kaikki kauhuskenaariot ja naurettavat tekosyyt joita keksin miksei suhteemme voisi toimia, ovat typeriä ja heijastavat vaan omaa epävarmuuttani. Jatkoimme tapailua mutta jokin on muuttunut: Miehen viestit ovat aika viileitä (vaikka laittaa joka päivä viestiä ja on aloitteellinen tapaamisten suhteen), eikä hän nyt sano kaipaavansa minua tms. Aiemmin oli tosi avoin ihastuksestaan. Pilasinko tämän orastavan suhteen tällä omalla panikoimisellani? Olemme molemmat päälle 40-vuotiaita ja tunnen itseni ihan tunnevammaiseksi ja tyhmäksi :(
Kommentit (82)
Kyllä tuo siltä vaikuttaa että mies pettyi sun pakitteluun kun itse olisi ollut valmis etenemään.
Se menikö kaikki pilalle, sen vain aika näyttää mutta sanoisin että todennäköisemmin meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli mies ei saisi olla epävarma ja varautunut? Tottakai suojat nostetaan, jos toinen indikoi jotain tuollaista kuin sinä. On nyt sinun vastuullasi ottaa seuraava askel. Mies on jo sitä yrittänyt ja sinä painoit jarrut pohjaan.
Itse miehen tilanteessa hyvin helposti ajattelisin että sulla oli joku toinen säätö jonka halusit katsoa ja kun se ei onnistunut, olisin se varavaihtoehto.
Tämä siitä jos oikeasti pidit radiohiljaisuutta kaksi viikkoa.
Juu, meni poskelleen. Uutta matoa koukkuun, ei tuosta mitään tuu.
Oletta kypsiä aikuisia joten nyt nielet ylpeytesi ja kerrot avoimesti mistä pakittamisesi johtuu ja miltä sinusta nyt tuntuu eli että pelkään menettäneesi hänet typeryytesi tähden.
Et voi enää menettää mitään olemalla paljaan avoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Eli mies ei saisi olla epävarma ja varautunut? Tottakai suojat nostetaan, jos toinen indikoi jotain tuollaista kuin sinä. On nyt sinun vastuullasi ottaa seuraava askel. Mies on jo sitä yrittänyt ja sinä painoit jarrut pohjaan.
Mies saa olla epävarma ja varautunut. Pelkään, että onnistuin sammuttamaan hänen innostuksensa lopullisesti oman tötöilyni myötä. Ero miehen käytöksessä on vaan tosi silmiinpistävä verrattuna entiseen ja koska olen kutensanottu tunnevammainen, alan tulkita tätä käytöstä taas pahimmalla mahdollisella tavalla- mies ei enää halua minua. Tiedän myös että minun on otettava seuraava askel, mutta panikoin sitä että mitä jos mies ei enää yksinkertaisesti haluakaan minua ja saan taas näpeilleni :(
AP
En tiedä menikö homma pilalle, toivottavasti ei mennyt.
Olen itse miehenä ollut joskus hyvin samankaltaisessa tilanteessa, jossa eräs nainen toimi juuri noin. Ehdin menettää kiinnostukseni sillä aikaa kun nainen teki katoamistempun, ja kun hän sitten noin pari viikkoa myöhemmin otti uudelleen yhteyttä ja pahoitteli asiaa, niin olin jo henkisesti ehtinyt siirtyä eteenpäin, enkä enää kokenut motivaatiota olla yhteyksissä häneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kyllä pilasit tuolla sekoilulla. Älä ala uuteen suhteeseen, jos et ole päässyt yli vielä entisen suhteen traumoista. Tulee kuva sekoboltsimuijasta, jota on parempi karttaa.
Vierailija wrote:
Oletta kypsiä aikuisia joten nyt nielet ylpeytesi ja kerrot avoimesti mistä pakittamisesi johtuu ja miltä sinusta nyt tuntuu eli että pelkään menettäneesi hänet typeryytesi tähden.
Et voi enää menettää mitään olemalla paljaan avoin.
Olet ihan oikeassa ja kerroin miehelle heti kun minulle tuli näitä paniikki-fiiliksiä että kyse ei ole hänestä, hän ei ole tehnyt mitään väärää ja kyse on tasan minun omista epävarmuuksista. Mies ymmärsi täysin tai ainakin sanoi niin, että on valmis odottamaan mikäli tarvitsen omaa aikaa eikä ole luopumassa minusta. Olen ollut tosi avoin hänelle traumoista joita mm. hirvittävä avioero aiheutti eikä hänelläkään mikään helppo ero ollut. Jotenkin tuntuu nyt vaan siltä että kun minä sain ajatukseni kooottua ja ymmärsin mitä haluan, mies vetäytyy. Kumpa olisin edes hitusen itsevarmempi enkä kehittelisi päässäni aina pahimpia mahdollisia uhkakuvia. En tosiaan voi menettää mitään enää, joko mies haluaa minut kaiken tämän sähellyksen jälkeen tai sitten ei.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erottuja naisia ei kannata tapailla. Ovat hirveän huonoitsetuntoisia.
Juoksisin aika kauas sinusta, koska et ole tasapainoinen ihminen tällä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos nyt vaikka näyttelisit aikuista ja juttelisitte asiasta ihan avoimesti? Sittenhän se tietää.
No sellainen ihastuminen, jossa joka päivä kaivataan, menee ohi joka tapauksessa. Mitäs jos nyt vaan koittaisit olla analysoimatta ja spekuloimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Oletta kypsiä aikuisia joten nyt nielet ylpeytesi ja kerrot avoimesti mistä pakittamisesi johtuu ja miltä sinusta nyt tuntuu eli että pelkään menettäneesi hänet typeryytesi tähden.
Et voi enää menettää mitään olemalla paljaan avoin.
Olet ihan oikeassa ja kerroin miehelle heti kun minulle tuli näitä paniikki-fiiliksiä että kyse ei ole hänestä, hän ei ole tehnyt mitään väärää ja kyse on tasan minun omista epävarmuuksista. Mies ymmärsi täysin tai ainakin sanoi niin, että on valmis odottamaan mikäli tarvitsen omaa aikaa eikä ole luopumassa minusta. Olen ollut tosi avoin hänelle traumoista joita mm. hirvittävä avioero aiheutti eikä hänelläkään mikään helppo ero ollut. Jotenkin tuntuu nyt vaan siltä että kun minä sain ajatukseni kooottua ja ymmärsin mitä haluan, mies vetäytyy. Kumpa olisin edes hitusen itsevarmempi enkä kehittelisi päässäni a
Miksi et hoida niitä traumojasi kuntoon ennen kuin alat kiusata muita miehiä? Ei sinun pitäisi olla tuossa kunnossa missään parisuhdemarkkinoilla vielä.
Omalta osaltani voin kertoa, että kaikenlainen jarruttelu, pakittelu, jäähy yms. heikentää tunneyhteyttä - pysyvästi. Suhde voi toki vielä olla mahdollinen, mutta aiempaa huomattavasti pienemmällä liekillä. Ei sitä suotta sanota, että se on taottava, kun rauta on kuumaa. Kukaan ei ämpyilyllä tee itseään houkuttelemmaksi.
Vierailija wrote:
En tiedä menikö homma pilalle, toivottavasti ei mennyt.
Olen itse miehenä ollut joskus hyvin samankaltaisessa tilanteessa, jossa eräs nainen toimi juuri noin. Ehdin menettää kiinnostukseni sillä aikaa kun nainen teki katoamistempun, ja kun hän sitten noin pari viikkoa myöhemmin otti uudelleen yhteyttä ja pahoitteli asiaa, niin olin jo henkisesti ehtinyt siirtyä eteenpäin, enkä enää kokenut motivaatiota olla yhteyksissä häneen.
No tätä mietin itsekin, että onko näin käynyt. Tosin kuten sanoin, hän on edelleen se aloitteellinen osapuoli, haluaa tavata ja tehdä asioita yhdessä vaikkakaan ei enää ollenkaan samalla innolla kuin ennen. Kerroitko tälle naiselle suoraan että kiinnostuksesi lopahti? Itsehän en tehnyt varsinaisesti katoamistemppua, sanoin suoraan että tarvitsen nyt omaa aikaa ajatusteni selvittämiseen ja painotin että vika ei ole hänessä.
AP
Vierailija wrote:
En tiedä menikö homma pilalle, toivottavasti ei mennyt.
Olen itse miehenä ollut joskus hyvin samankaltaisessa tilanteessa, jossa eräs nainen toimi juuri noin. Ehdin menettää kiinnostukseni sillä aikaa kun nainen teki katoamistempun, ja kun hän sitten noin pari viikkoa myöhemmin otti uudelleen yhteyttä ja pahoitteli asiaa, niin olin jo henkisesti ehtinyt siirtyä eteenpäin, enkä enää kokenut motivaatiota olla yhteyksissä häneen.
Eikai kiinnostusta ihan noin nopeasti kadota, ellei tapailu ole ihan alkuvaiheessa.
Olen miehenä ollut tilanteessa, jossa löysin unelmieni naisen. Meillä molemmilla oli vaikeat erot taustalla, mutta rakastuimme palavasti. Yhtäkkiä nainen lähti ottamaan etäisyyttä ja kertoi, että häntä pelottaa rakastua ja ennen kaikkea ajatus siitä, että sattuisi jotain kamalaa ja hän menettäisi minut. Hänelle oli turvallisempaa ottaa minuun etäisyyttä.
Tuo aika oli itselleni henkisesti raskasta. Olisin halunnut viedä suhdettamme eteenpäin, mutta tunteiden näyttämisestä tuli vaikeaa kun toinen oli kaukana. Se, mikä minua kuitenkin auttoi tuossa tilanteessa, oli naisen avoimuus omista peloistaan. Sain vastata hänelle, ettei mitään pahaa ole tapahtumassa enkä minä jätä häntä.
Suhteemme on sittemmin vakiintunut, eli mitään ei meidän tapauksessamme mennyt pilalle. Minulle oli tärkeää, että nainen oli avoin minun suuntaani, ja että hän oli sitten lopulta valmis omalta osaltaan viemään suhdettamme eteenpäin. Ymmärrän siis hyvin, miten vaikea ero voi heijastua tulevissa parisuhteissa, mutta samalla olen kuitenkin sitä mieltä, että jos rakkautta ja avoimuutta löytyy, kaikesta voi selvitä.
Ehkä mieskään ei nyt uskalla enää olla niin avoin tunteidensa kanssa. Ehkä pelkää, että sinua alkaa ahdistaa liiallinen tunteiden näyttäminen, ja yrittää sen vuoksi pitää viileämpää linjaa? Millainen teidän keskinäinen fiilis on silloin, kun tapaatte?