Miksi joku söisi nykypäivänä ruisleipää, kun kaupasta saa parempia leipiä kuten ranskanleipä, vehnäpatonki, juustosämpylä ja kauraleipä?
Eikö ruisleipää syöty ennen vain sen takia että se on halpaa?
Kommentit (6)
Kuitu on aloittajalle vieras käsite, ilmeisesti vessaan tulee vain valjua ruskeaa liejua ulosteena.
Ainoa parempi kuin ruisleipä on kauraleipä, kunhan siitä suurin osa olisi kauraa, ei yli 50 % vehnää. Noi muut on pullaa.
Olen jo vuosia ihmetellyt, miksi Suomessa leivästä keskusteltaessa puhutaan lähinnä markettien tarjousruisleivistä ja erilaisista teollisista sämpylöistä. Meillä leipä hankitaan pääasiassa pienistä artesaanileipomoista, joissa ymmärretään pitkän fermentoinnin, laadukkaiden alkuperäviljojen ja kunnollisen hapanjuuren merkitys. Esimerkiksi 48 tuntia fermentoitu, kiviarinalla paistettu luomuvehnäinen pain de campagne on aivan eri elintarvike kuin jokin muovipussiin pakattu Fazerin tusinatuote. Aamiaisella sen seuraksi riittää usein Échirén raakavoista valmistettu merisuolavoi, 36 kuukautta kypsytetty Comté ja muutama siivu Pata Negra de Bellotaa. Leipään kuluu meillä ehkä 150–200 euroa kuukaudessa, mutta en ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi juuri päivittäin nautittavasta ruoasta pitäisi säästää. Toki ymmärrän, ettei kaikilla ole mahdollisuutta tai ehkä edes makua arvostaa tällaisia asioita.
Meillä syödään vain ruisleipää. Siinä on kuitua ja on muutenkin terveellisempää kuin joku vehnähöttö. Onneksi lähikaupasta saa pienen kotileipomon aitoa taikinajuureen leivottua limppua, sitä meillä kuluu päivittäin useampi viipale.
Tuore ja hyvin tehty ruisleipä on herkkua. Näitä ei vain oikein tahdo enää saada mistään kun halvempaa on vain tehdä mautonta pakasteulkkitavaraa kunnes ihmiset kyllästyvät ja tuotteelle ei ole enää tarvetta.