Taru sormusten herrasta leffat, ok 9v pojalle?

Meillä katsottiin yhdessä poja kanssa samon kuin Potterit.

Liian pelottava, vaikuttaa alitajuntaan, voi tulla uniin. Voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkotiloja. Lukekaa vaikka ensin kirjana ja kyllä sitä kerkeää myöhemminkin katsoa.

katsottuani ensimmäisen osan tästä elokuvasarjasta, nukuin yöni visusti pehmoeläimien alla ajatellen bilbon naamaa, kun tämä näki sormuksen rivendellissä. olin silloin 8v

Mutta kerroin itse lapsilleni että ahneus on ruma piirre ja joskus se näkyy ihmisistä ihan ulospäin. Bilbo oli ruma kun oli ahne, ja me kaikki ihmiset olemme rumia kun olemme turhan ahneita. Siksi jäätelöäkin syödään vain sen verran että muillekkin jää. Muutenkin olen pyrkinyt kertomaan "järkyttävät" kohdat hieman vertauskuvallisesti.



Hyvin nukkuivat, lapsilla ikää 7 ja 5v.

Mitäpä valtion elokuvatarkastamo tuosta tietää.



K-11 ja alunperin suunniteltiin k15-rajaa.

Ovat pelottavia elokuvia, vaikka poika haluaisi ehkä esittää isompaa kuin onkaan ja katsoa elokuvat.

vaikka muutama yö tulikin vähän huonosti nukuttua. Tuskin yhdestä tai kolmesta leffasta nyt kauhean pitkäkestoiset traumat voi jäädä, ellei elämä muuten ole pelottavaa.

Mitäpä valtion elokuvatarkastamo tuosta tietää.

K-11 ja alunperin suunniteltiin k15-rajaa.

näyttää oleva, eli 9-vuotias saa katsoa aikuisen seurassa. Extended on 16.

Oscar.

juuri kukaan ei nykyään tunnu noudattavan ikärajoja. Ap:kin on luultavasti jo päätöksensä tehnyt.

Ikärajoista ja muista suojauskeinoista huolimatta

lapset voivat altistua liian rajuille mediasisällöille.

Median vakavimmat riskit lasten kehitykselle aiheutuvat

ikätasolle soveltumattomista sisällöistä,

esimerkiksi voimakkaasta väkivallasta tai pornografiasta.

Yhä useampi lapsi on törmännyt pornoon netissä

joko vahingossa tai etsinyt sitä tarkoituksella.

Liian voimakkaista mediasisällöistä aiheutunut ahdistus

voi ilmetä esimerkiksi unen häiriintymisenä,

keskittymisvaikeuksina, pelokkuutena tai aggressiivisuutena

toisia tai itseä kohtaan. Pahimmillaan

yksittäinenkin mediakokemus voi olla lapselle niin

voimakas, että siitä toipuminen kestää pitkään.

Huoltajat pystyvät käsittelemään lapsensa kanssa

haastaviakin mediasisältöjä oman elämänkokemuksensa

kautta, keskustelemalla askarruttavista

tai hämmentävistä asioista. Lapsi tarvitsee aikuisen

tukea mediasisältöjen käsittelyyn.