Miten tukea nuorta, joka ei ole tyytyväinen yo-tulokseensa?

Suurin osa pettyy arvosanoihin. Joku on pisteen päässä l.stä ja toinen a.sta. Itse sain jännityksen takia kaikista tasoa huonommat arvosanat. Hyvin kuitenkin kävi. Lapseni pettyivät myös. Toinen ettei kaikki ollut ällää ja toinen huonoon motivaatioonsa.

Nuoren kanssa keskustellaan ja kerrotaan, että arvosanoja voi korottaa, pääsykokeisiin voi mennä huonollakin todistuksella tai sitten voi kokeilla muita polkuja esim. avoimen kautta tai amk.sta yliopistoon. Mikä nyt kenellekin sopii parhaiten. Moni vaihtaa alaa vielä keski-ikäisenä ja sen näkee hyvin oppilaitoksissa ikäjakaumasta. Aikaa siis on. Joskus välivuosi tekee hyvää ja nuori ehtii ajatella mitä oikeasti haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukea? En kestä tätä nykynuorten jatkuvaa kannattelua. Elämää on tuo ja vastoinkäymisiä tulee ja ne eletään läpi. Nyt lukemaan kevään kokeeseen. 

Kyllä nuorilla ja lapsillakin on tunteet jotka kuuluu ottaa tosissaan lapset etenkin herkkiä 🖕🏻🖕🏻🖕🏻🖕🏻🖕🏻🖕🏻🖕🏻🖕🏻

Mutta tuo on elämää ja oikeastaan pieni pettymys, kun kokeen voi uusia. Elämässä tulee vielä oikeasti kolhuja esim seuravana on varmaan se kouluun haku ja sen mahdolliset pettymykset. Entä kesätyöt, ihmissuhteet ja kaikki. 

 

Yrittäkää nyt ihmeessä kasvattaa niitä lapsia elämään. 

Koko elämän mittarilla tuo on pieni vastoinkäyminen, mutta sillä hetkellä harmittaa. Tyhmä ajattelutapa, että pitää odottaa jotain isoa epäonnistumista ennen kuin saa olla ketuttaa. Tällä logiikalla viikko noroviruksssa ei saisi harmittaa yhtä, koska voisihan sitä sairastua vaikka syöpään ja moni onkin sairastunut.

 Miksi ei voisi siis tukea ja lohduttaa nyt kun on paha mieli. Siitä kasvaa nuorelle resilienssiä, kun läheiset tukevat ja kannustavat. Tästä selvitään ja muistakin jatkossa asioista. Mitään peruuttamatonta ei tapahtunut. Seuraavissa kirjoituksissa voi yrittää uudelleen.

Täysin samaa mieltä. On nimenomaan vanhempien tehtävä asettaa nuoren elämän tapahtumat mittakaavaan koska nuori ei siihen itse vielä vajavaisen elämänkokemuksensa takia välttämättä pysty. Vanhempi näkee miten pieni asia lopulta yksi arvosana koko elämän kannnalta on mutta nuorelle se voi olla koko elämän suurin asia. 

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti yritti aikanaan piristää omalla, kömpelöllä tavallaan. Muutoin ei kauheasti kiinnittänyt huomiota, mutta yo-kokeisiin tsemppaili. 

 

Olin salaa toivonut edes muutamaa ällää, kaikki tuli eximiana takaisin, joka taustoihin nähden oli jälkikäteen ajatellen hyvä (alkoholistivanhemmat, joilla monia muitakin ongelmia ja liuta sisaruksia huolehdittavana). 

 

Äiti vei mut ostoksille ja syömään, jutteli, että elämä jatkuu eikä kukaan kysele arvosanojen perään parin vuoden päästä. 

 

Sano, että ymmärrät että harmittaa, mutta ottaa tuon nyt treeninä ja keväällä uusiksi jos haluaa. 

 

Musta tuli lopulta kauppatieteiden tohtori. 

Onkohan tämä totta? Kun kirjoitustyyli ja ulkoasu ei oikein vaikuta kauppatieteiden tohtorilta? Mutta jos on niin hienosti olet opiskellut! Jos ei niin sekin on ihan fine mutta miksi et silloin kirjoittaisi omana itsenäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on vain yksi yo-koe. Kannattaa panostaa pääsykokeisiin ja mennä elämässä eteenpäin, eikä jumiutua elämässään lukiovaiheeseen hinkkaamaan yo-arvosanoja vuosiksi. Tuo magnakin voi hyvin riittää pääsemään jopa suoraan, riippuu alasta. Sitten kun pääsee haluamalleen alalle, niin yo-papereilla voi pyyhkiä perseen, kukaan ei niitä ikinä katso enää. 

Juuri näin. 

Mun tytär panosti vain siihen, että pääsee haluamaansa yliopistoon opiskelemaan. Sen saavutti ja nyt yliopistossa menee paremmin kuin missään aikaisemmissa opinnoissa.

Lukion arvosanoilla ei oikeestaan muuta tarkoitusta ole, kuin pääsy jatko-opintoihin, eikä ne kiinnosta ketään enää myöhemmin. 

Niin mutta sellaiset arvosanat pitää saada, että niillä pääsee eteenpäin.

Pyydä sitä käymään koulunsa uudelleen kun on selvästi luuseri koka ei ansaitse onnellista elämää. Löytää itsensä todennäköisesti loppu älämäkseen kaupan kassalta töistä.

Vierailija kirjoitti:

Olisi opiskellut koulussa. Jälkeenpäin on turha itkeä. Sitäpaitsi yhteiskuntaoppi on terveystiedon ohella ylppärien helpoin koe. Ainakin oman lapseni mukaan.

Voi hyvänen aika miten narsistinen vastaus. Ei enpatiaa ja vielä vähättelyt päälle. Ei yh ole sen helpompi kuin mikään muukaan koe. Samalla tavalla siina mennään arvostelussa käyrän mukaan. Vain muutama prosentti saa esimerkiksi laudaturin jne. Eli kaikki ei todellakaan voi saada siitä ällää ja e:tä eikä edes m:ää.