Mulla meni elämä ihan pois raiteiltaan eikä kukaan tunnu ymmärtävän.
Mies tarttui kiukuspäissään todella kovaa kävivarteen ja väänsi. Hän itsekin pelästyi asiaa ja haki heti apua käytökseensä.
Ne harvat, jolle asiasta kerroin ovat ottaneet sen tyyliin, eihän toi ole kauheeta, tietäist vaan mitä joissain kodeissa tai mieshän tajusi tehneensä väärin ja haki apua.
Mulla koko maailma jotenkin romahti. Mulle on tullut ihmispelkoa, alan vähitellen etääntyä läheisimmistä luottoystävistäkin. Jonkinlainen pelko jäi päälle vaikken miestä pelkää. Selvää on puolin ja toisin, että uusiutuessaan teko johtaa välittömästi perheeme hajoamiseen. Mulla on joku möykky sisällä eikä edes ammattiapu tunnu auttavan ja jotenkin lähesten kommentit tuntuu vähätteleviltä.
Kommentit (4)
Minäkin olen itse lyönyt kerran miestäni, raivon vallassa, ja jos mies olisi tehnyt siitä tuollaisen numeron, niin olisin lähtenyt itse menemään, vaikka olin itse syyllinen.
melko sama tilanne. Mies sai raivarin ja rikkoi paikkoja. Suhde ei ole palautunut ennalleen, vaikka tapahtuneesta on pari kuukautta. En ole kertonut kenellekään, kun ei kukaan usko, hyssyttelevät vain aina, kun kerron jotain.
juttelemassa tunteestasi? Perheneuvolassa?
Mutta sitten kun ajattelee, että jos oma mies tekisi noin, niin kyllään se hirvittäisi, että kenen kanssa tässä oikein on naimisiin mennyt ja mihin kaikkeen mies on valmis ryhtymään. Koko käsitys miehestä pitäisi miettiä uusiksi. Aika iso juttu.
Tuo ei minua lainkaan ihmetytä, että lähipiiri väheksyy. Näinhän käy esim. monelle homolle tai mielenterveysongelmaiselle, ettei lähipiirille uskalla kertoa, kun tukea ei välttämättä saa ja syntyy vain pahoja puheita. Mutta yksin tuollainen taakka on raskas kantaa. Jos lähipiiristä ei löydy ymmärtäjää, niin muutama tapaaminen ammattilaisen kanssa voisi auttaa. Käykö miehesi siis jossain hoidossa? Voisitko sinä päästä sitä kautta mukaan osaksi hoito-ohjelmaa? Tai sitten otat yhteyttä mielenterveystoimistoon.