miten saada lapsi kiltisti nukkumaan?

kurjaahan se on silloin kun vaihe on ns. päällä. Meillä tehosi yhteen lapsistamme se, että kun tuli pois huoneestaan eikä suostunut menemään takaisin sänkyyn, istutin hänet keittiöön tuolille ja sanoin, että siinä saat istua koko yön, kun kerran valvottaa, et saakaan mennä enää sänkyysi ollenkaan tänä yönä. Tuli lapselle aika kiirus takaisin petiin :-)

Kaksosilla oli tuo vaihe myös, ja se oli lievästi sanottuna epätoivon aikaa meille vanhemmille, kun eivät millään suostuneet rauhoittumaan yöunille (nukkuivat olosuhteiden pakosta samassa huoneessa). Kerran sitten sanoin, että jos vielä kerran tulette pois sieltä huoneestanne, Mörkö tulee ja syö teidät suihinsa. No, vähän aikaa meni ja sitten ovi taas aukesi ja -

Mörkö se siellä oli oven takana (minä lakana päälläni) ja säikäytti lapsiparat puolikuoliaaksi. Sen jälkeen eivät enää uskaltaneet tulla ulos huoneestaan.

(En kyllä ole järin ylpeä tästä tempusta - enkä suosittele sitä kellekään muulle kokeiltavaksi). Mitään pysyvää traumaa ei noille näytä siitä kumminkaan koituneen, ihan terveitä koululaisia ovat nykyään :-)

Joten tsemppiä vaan ja yrittäkää vaikka jonain iltana ottaa asia (mustan) huumorin kannalta.

Meillä ainakaan tuo päiväunien säätely ei ole ikinä auttanut, vaan parempi uni on jos antaa nukkua niin pitkään kuin nukuttaa.



Meillä on tepsinyt tuo istuminen vieressä.



Samoin 3-vuotiaalle kävisi jo joku palkintojuttukin. Jos et nouse illalla enää sängystä pois, niin saat aamulla tarran. Ja kymmenellä tarralla saa sitten jotain ekstrakivaa.

Kyllä pitää olla keinot todella vähissä, että tuollaiseen alentuu.....

Kerran sitten sanoin, että jos vielä kerran tulette pois sieltä huoneestanne, Mörkö tulee ja syö teidät suihinsa. No, vähän aikaa meni ja sitten ovi taas aukesi ja -

Mörkö se siellä oli oven takana (minä lakana päälläni) ja säikäytti lapsiparat puolikuoliaaksi. Sen jälkeen eivät enää uskaltaneet tulla ulos huoneestaan.

(En kyllä ole järin ylpeä tästä tempusta - enkä suosittele sitä kellekään muulle kokeiltavaksi).

Kyllä pitää olla keinot todella vähissä, että tuollaiseen alentuu.....

Mutta kyllä siitä hyvät naurutkin saatiin. Meillä nyt on muutenkin tuo elämä sellaista vähän tragikoomista, väillä mennään farssin puolelle. t. Neljän äiti

Minä en kyllä päästäisi lasta hyppelemään yhtään mihinkään, vaan istuisin tai nukkuisin vieressä, jotta voisin pitää lapsen sängyssä. Siitä hyppimisestä ja juoksemisesta lapsi vain innostuu ja virkistyy, ja sitten rauhoittuminen on vain entistä vaikeampaa.



Ja puhua ei tosiaan kannata. Kaikenlainen kontakti lapseen on sille tavattoman suuri palkinto. Ei puhetta, ei ynähdyksiä, ei edes katsekontaktia. Sillä kaikella sillä meuhkaamisella lapsi yrittää vain saada aikuisen reagoimaan jotenkin. Ja jos aikuinen vaikkapa mulkaisee lasta, niin siitä se lapsi vain innostuu taas lisää.



Itse jaksat sillä, että muistat, että ensi vuonna lapsi nukkuu jo aivan ongelmitta, ja silloin et edes muista tätä vaihetta muuten kuin erityisesti muistelemalla.

ja mene samaan aikaan nukkumaan. Meillä ei auttanut muu kuin se.

että nukahtaa.

Laita lapsi sänkyynsä, mutta ole hiljaa huoneessa siihen asti, kunnes nukahtaa. Tavoitteena on, että lapsi nukahtaa itsekseen omaan sänkyynsä, kuitenkin niin ,että tuntee olevansa turvassa kun aikuinen on lähellä. Jos kiipeää pois sängystä, nostat hiljaa takaisin.

mutta kyseessä on reilu 2v. samat iltarutiinit ja päiväunet lyhennetty 1h mutta ei mitää vaikutusta nukkumaan menon kanssa. ihan hirveetä on meillä nämä. olen kokeillut olla vieressä,silittelyt laulaakin kokeilin mutta eipä tunnu auttavan ja sen sata kertaa olen laittanut takaisin sänkyyn, aina sit jossain vaiheessa an periksi mutta tosiaan menee nukahtamiseen 1h ja joka ilta pitää taistella sen nukahtamisen kanssa. saduista ei meillä piitata,katselee kyllä kirjoja mutta lukemista ei malta kuunnella. aikaisemmin ei tarvinnut kun viedä sänkyyn ja sanoa hyvät yöt ja olla itse siinä sängyn vieressä niin nukahti 10min. itselle tämä on rankkaa kun joudun tekemään kaikki illat yksin eli jos jollakin on hyviä neuvoja niin otan vastaan. annanko nukkua päiväunet niin kauan kun nukkuu??... vai onko tämä joku uhmaan liittyvää

Aiemmin nukahti omaan sänkyyn, nyt tekee just tuota, että rauhoituu, mutta karkaa heti tilaisuuden tullen. Ei malta rauhoittua, vaikka istuisi vieressä.



Me luovutettiin ja otettiin nukkumaan samaan sänkyyn vanhempien kanssa. Nykyään illat on aivan ihania, nukahtaa tosi nätisti ja nukkuu koko yön heräämättä. Nukkuu myös pitkät päiväunet (n. 3h) eli ei myöskään herätetä kesken päiväunien.



Ja eiköhän opi vielä nukkumaan omassa sängyssäkin, musta 2,5-vuotias on kuitenkin vielä aika pieni.....

nyt nukahtamiseen ja kaikkeen kikkailuun menee reilusta puolesta tunnista jopa yli kahteen tuntiin.



kun vaikeudet alkoivat ajat sitten, olikin toinen vanhempi lapsen kanssa. jos oli vain samassa huoneessa esim. sohvalla, käytiin samaa juoksurumbaa. matka vain oli lyhyempi kuin nyt. sit taas jos oli lapsen vieressä "nukkumassa", lapsi pyöri ja hyöri, töni ja potki, nousi ylös ja hyppi jne jne. siksi ollaan siirrytty siihen että nukahtaisi itse omaan huoneeseen taas, mutta ei sekään tunnu ajan mittaan helpottuvan.



ap