Lue keskustelun säännöt.
Poikaystävän hypokondria
20.02.2012 |
Miten voi auttaa ihmistä, joka kuvittelee olevansa sairas vaikkei ole? Pelkää hulluna kuolemaa ja on välillä varma että kuolee, tietää kaiken sairauksista koska tonkii internettiä jatkuvasti, ravaa lääkärissä koko ajan (saa mielenrauhan kun lääkäri tutkii hänet ja toteaa että kaikki ok). Epäilee usein sairastavansa syöpää.
Psykologilla tuo käy jo ja apua on siis saamassa. Tähän mennessä diagnisoitu määrittämätön masennustila, mutta hypokondriaa ei olla vielä diagnisoitu. Eli ammattiapua hän kyllä saa ja on halukas sitä ottamaan vastaan.
Nyt kysymys kuuluukin, että mitä mä voin tyttöystävänä tehdä? Olen ollut paljon tekemisissä esim masentuneiden ja ahdistuneiden ihmisten kanssa ja itsekin sairastan kakssuuntasta + diagnisoitu ahdistuneisuushäiriö, mutta että luulosairas. Mitä sellaiselle ihmiselle pitäisi sanoa? Oon ihan hukassa.
Muita keiden läheinen sairastaa hypokondriaa? Tai haluaako joku luulosairas kertoa, että miten hän toivoisi itseään kohdeltavan?
Kommentit (4)
että oli miten oli, te pärjäätte kuitenkin ja sä rakastat sitä kuitenkin. Siinä on kaikki, mitä se haluaa sulta kuulla.
terveisin pitkäaikaisluulosairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hypokondria ei ole sairaus, jonka kanssa pitäisi oppia elämään, vaan sen saa hoidettua pois. Haluan olla tukena tässä hoitoprosessissa, en todellakaan hankkiutua tästä ihmisestä eroon.
Seurustelin liian kauan huumeita käyttävän, seksuaalisesti minua hyväksikäyttävän mielipuolen kanssa. Nyt olen löytänyt ihmisen joka on normaali, hauska, ihana, rakastettava, rakastava ja upea. Ainut on se, että hän ei ole terve, mutta haluan olla hänen tukenaan.
Itsekin sairastan kakssuuntasta ja mulle on diagnisoitu ahdistuneisuushäiriö, ja kyllä tuokin mut hyväksyy näiden ongelmien kanssa ja on mun tukena parhaansa mukaan. Ei tulis mieleenkään jättää ketään tuollaisen "väliaikaisen" ongelman takia, varsinkin kun hänkin on mun tukena ja yrittää aina ymmärtää mua.
Saatana.
että oli miten oli, te pärjäätte kuitenkin ja sä rakastat sitä kuitenkin. Siinä on kaikki, mitä se haluaa sulta kuulla.
terveisin pitkäaikaisluulosairas.
Pidän mielessä. :-) Kyllä mä oon aina yrittänytkin auttaa ja piristää.
Hypokondriassa henkilö kärsii jostakin ruumiillisesta oireesta peläten sen vuoksi sairastavansa jotakin vakavaa sairautta – kuten esimerkiksi syöpää, sydänsairautta tai AIDS:ia, vaikka kyseisen sairauden olemassaolo on suljettu pois asianmukaisin lääketieteellisin tutkimuksin.
Erilaiset ruumiillisten tuntemusten aiheuttamat hetkittäiset ja ohimenevät pelot vakavien sairauden olemassaolosta ovat hyvin tavallisia. Hypokondriassa vakavan sairauden pelko säilyy kuitenkin itsepäisesti kuukausia tai monasti vuosia. Perusteellisetkaan lääketieteelliset tutkimukset rauhoittavat hypokondriasta kärsivää henkilöä vain lyhyeksi aikaa.
Hypokondriasta kärsivä henkilö on tavallinen asiakas terveyskeskuksissa ja lääkäreiden vastaanotolla. Henkilön itsepäiset pelot koettelevat usein lääkärin ja potilaan välistä suhdetta, kun hypokondrisista peloista kärsivä toivoo loputtoman tuntuisesti uusia tutkimuksia syövän tai muun sairauden poissulkemiseksi. Moni hypokondriasta kärsivä henkilö kuluttaa huomattavasti rahaa yksityislääkäreiden vastaanottokuluihin ja erilaisiin tutkimuksiin. Jatkuva pelko vakavasta sairaudesta on psyykkisesti hyvin kuluttavaa sekä henkilölle itselleen että usein myös hänen läheisilleen.
Hypokondrisia pelkoja voi esiintyä oireena myös monissa muissa psykiatrisissa sairauksissa kuten vakava-asteisissa masennustiloissa (ks. «Masennus»1), pakko-oireisessa häiriössä (ks. «Pakko-oireinen häiriö»2) tai erilaisissa harhaluuloisuushäiriössä (ks. «Harhaluuloisuushäiriö»3) tai muissa psykoottisissa sairauksissa. Hypokondristen pelkojen ollessa psykoottisia, henkilö on sisäisesti ehdottoman varma sairastamastaan taudista. Hypokondriassa henkilö itsekin osin tietää, että hän ei ehkä sittenkään sairasta vakavaa tautia, mutta ei voi kuitenkaan hallita jatkuvia pelkojaan.
Hypokondristen pelkojen tausta on kokemusten valossa moniulotteinen. Monasti laukaisevana tekijänä on aiemmin sairastettu vakava sairaus, jonkun läheisen kuolema pelättyyn sairauteen, oman vanhemman kuolema kyseiseen sairauteen samassa iässä. Tuttavan kuolema syöpään aktivoi oman kuoleman pelon, jolloin hypokondria voi olla osin luonteeltaan pyrkimystä hallita kuoleman pelkoa. Joillakin hypokondristen pelkojen taustalla voi olla erilaisia työstämättömiä syyllisyyden tai vihantunteita vanhempiaan tai muita itselleen tärkeitä ihmisiä kohtaan.
Itsehoito ja hoito
Säännöllinen elämänrytmi, fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja erilaiset harrastukset voivat lievittää hypokondrista oireilua. Itsehoitokirjat voivat auttaa löytämään oireita lievittäviä harjoitteita.
Hypokondriasta kärsivä henkilö hakeutuu pelkojensa vuoksi aina lääkäriin. Peloista kärsivän olisi tärkeää löytää itselleen omalääkäri, joka osaa suhtautua ymmärtävästi jatkuviin sairauden pelkoihin ja jonka luona voi käydä sopivin välein turvallisuutta antavissa tutkimuksissa. Lääkäreiden jatkuva vaihtaminen on usein omiaan pahentamaan pelkoja. Sairauksia pelkäävän kannattaa välttää internet-palstojen jatkuvaa seuraamista ja lehtien sairauksista kertovia artikkeleita. Oman pulssin, verenpaineen ja kehon jatkuvaa tutkimista tulee mahdollisuuksien mukaan välttää.
Osa hypokondriasta kärsivistä henkilöistä hyötyy merkittävästi psykoterapasta. Tavallisimmat hypokondriassa käytetyt psykoterapiat ovat kognitiivinen psykoterapia, pelkoja herättäville teemoille altistava käyttäytymisterapia tai psykoanalyyttinen terapia. Jotkut hypokondriasta kärsivät henkilöt hyötyvät pakko-oireisessa häiriön hoidossa käytetyistä serotoninergisistä masennuslääkkeistä.