Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin yhteiselämän kumppanin kanssa vaan tulotason ero
13.10.2026 |
Ymmärrän ja olen sitä mieltä itsekin, että omillaan taloudellisesti eletään kun ollaan aikuisessa parisuhteessa ja molemmilla oma jälkikasvukin. Vaan kun uusi kumppani on päällikkötasoinen tekninen hyvin tienaava ja minä korkeakoulutettu mutta sosiaalialan tekijä, miten me käytännössä sovitetaan tämä yksiin jos haluaisimme joskus yhteisen kodin?
Hävettää sanoa, ettei minulla ole kuukausitulot sellaiset että voisin ostaa samantasoisen asumuksen kuin hän, että voisin maksaa kk menot yhtä suurina jne. Hän puhuu, että hyvä kun joskus asutaan yhdessä ja saadaan jaettua kulut puoliksi, kannattavaa taloudellisesti. Minä mietin mielessäni, että noinkohan...joudun koko ajan venymään tai käyttämään säästöjä. Miten tätä tuoda esille ilman, että kuulostan säälittävältä ja siltä, että odotan hänen elättävän minua?
Kommentit (35)
En ikinä rakentaisi parisuhdetta rahan ehdoilla.
Sehän on se ja sama onko toisella yhtään ja toisella vaikka paljon jos välillä on rakkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä sotkeennu ihmiseen jolle olet väline ja osa hänen palapeliään. Puoliso on elämän prioriteetti eikä osa rattaita. Alennat itsesi alentumalla tuollaiseen asemaan. Äläkä missään oloissa pohdi miten päästä lähemmäs tällaista sekoboltsi-sillisoppaa vaan yritä ennemminkin päästä siitä eroon. Oksettavaa muutenkin tuollainen ristiinsikiäminen että molemmilla on jo lapset ja hinkataan elimiä uuteen kumppaniin. Perintöäkään ei ole vielä jaettu.
Sanot hänelle, että elintaso määräytyy sinun tulojen mukaan tai jatketaan erillään asumista.
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä tällaisessa tilanteessa on reilua? Hänellä on jo lähtökohtaisesti parempi tilanne laittaa ostettavaan omaa varallisuutta, plus kk tulotasolla. Asumus ostetaan puoliksi mutta minä otan ison lainan omaan osuuteeni? Maksan isoja kk menoja koko ajan? Entä kun hän haluaa esim auton, yhteiseksi ja jaetaan kulut?
Miksi asumus pitää ostaa puoliksi?
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä tällaisessa tilanteessa on reilua? Hänellä on jo lähtökohtaisesti parempi tilanne laittaa ostettavaan omaa varallisuutta, plus kk tulotasolla. Asumus ostetaan puoliksi mutta minä otan ison lainan omaan osuuteeni? Maksan isoja kk menoja koko ajan? Entä kun hän haluaa esim auton, yhteiseksi ja jaetaan kulut?
Siis olet jonkun isopomon polkupanopiika ja lisäksi hän haluaa sinut osamaksajaksi elintasoonsa? Mietipä nyt vähän. Eroon tuollaisesta kuviosta heti.
Miksi glorifioit hyväksikäyttösuhdetta "kumppanuudeksi"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä tällaisessa tilanteessa on reilua? Hänellä on jo lähtökohtaisesti parempi tilanne laittaa ostettavaan omaa varallisuutta, plus kk tulotasolla. Asumus ostetaan puoliksi mutta minä otan ison lainan omaan osuuteeni? Maksan isoja kk menoja koko ajan? Entä kun hän haluaa esim auton, yhteiseksi ja jaetaan kulut?
Miksi asumus pitää ostaa puoliksi?
Mies omistakoot omistuksensa ja hemmotelkoot naista niillä rahoilla mitä omistelusta ja edellisen pesueen kasvattelusta jää yli. Nainen ei tuollaiseen kuvioon maksumieheksi tai polkupanopiiaksi mene. Jos miehen vaimo on lakannut tälle antamasta niin siihen lienee hyvät syyt.
Älä muuta yhteen. Vaikka mies sanoisi, että voi maksaa enemmän suhteessa tuloihin, tulee käyttämään sitä lyömäaseena sekä tekosyynä sille, että sinun pitää tehdä kaikki kotityöt, ikään kuin olisi ostanut ja omistaa sinut, koska hänellä itsellään on rahaa. Been there, done that.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies on liikkeelle sillä asenteella että puoliksi kaikki jaetaan niin unohda sovinnolla koko juttu. Rakkaus on sitä että ajatellaan myös sitä toista ja eletään niin että molemmilla on hyvä. Se jolla on isommat tulot käyttää tulojaan myös sen toisen hyväksi ihan vain koska tykkää tehdä niin rakkaudesta.
Ja ennen kuin joku tulee kertomaan miten naiset aina lokkeilevat miesten kustannuksella niin meillä minä, siis nainen, olen se selvästi parempituloisempi. Ja minulle on ollut ihan selvää että samaa elintasoa perheenä eletään ja katsotaan että kumpikin pääsee mukaan matkoille ja muuhun kivaan.
Mistä hän voi tietää tilanteen, jos sua hävettää jo lähtökohtaisesti kertoa hänelle siitä? Eiköhän kaikilla ole se ennakkoajatus, että puoliksi menee, mutta, jos se ei ole mahdollista, eiköhän sekin ratkaista. Ostatte asunnon 70-30 ja jaatte kulut sen mukaan. On se 70kin vöhemmän kuin 100, jos elintaso on suht sama. Tietenkin, jos elintaso samalla nousee, taloudellinen hyöty pienenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan muuttaisi yhteen jos joutuisin käyttämään säästöjä siihen että olisi varaa maksaa tasan puolet kaikesta. Joko mennään minun tulojen mukaan tai sitten kulut jaetaan tulojen mukaan, esim 60% tuloista siirretään yhteiselle tilille josta maksetaan kaikki yhteiset menot. Ei ehkä kannata haaveilla yhteisestä elosta tuollaisen puolison kanssa, jos nyt jo puhuu tuolla tavalla että hänen kulut puolittuvat jne.
"Entä kun hän haluaa esim auton, yhteiseksi ja jaetaan kulut?"
Miksi auton pitäisi olla yhteinen? Meillä mies on ostanut ja omistanut kaikki autot koska hänelle autot ovat tärkeitä, minulle riittäisi vanhempi ja huonompikin. Minä sitten lainaan sitä silloin joskus kun sitä tarvitsen mutta pääosin mies ajaa autollaan.
Tänään juuri mies on menossa tilaamaan uutta autoa ja se hänelle suotakoon kun sen itse maksaakin. Saa sitteb ostaa juuri minkä haluaa ja mihin rahat riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rakentaisi parisuhdetta rahan ehdoilla.
Sehän on se ja sama onko toisella yhtään ja toisella vaikka paljon jos välillä on rakkaus.
Silti valinnat tehdään kaiken muun paitsi sen rakkauden ehdoilla
Itse asiassa sille rakkaudelle ei yleensä anneta edes mahdollisuutta
Lupaa miehelle säännöllisiä suihinottoja jos maksaa asumiskuluista enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta yhteen. Vaikka mies sanoisi, että voi maksaa enemmän suhteessa tuloihin, tulee käyttämään sitä lyömäaseena sekä tekosyynä sille, että sinun pitää tehdä kaikki kotityöt, ikään kuin olisi ostanut ja omistaa sinut, koska hänellä itsellään on rahaa. Been there, done that.
Se että tienaa enemmän ei mulkuksi kyllä tee. Sulle on osunut mulkku kumppani 🤷
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan muuttaisi yhteen jos joutuisin käyttämään säästöjä siihen että olisi varaa maksaa tasan puolet kaikesta. Joko mennään minun tulojen mukaan tai sitten kulut jaetaan tulojen mukaan, esim 60% tuloista siirretään yhteiselle tilille josta maksetaan kaikki yhteiset menot. Ei ehkä kannata haaveilla yhteisestä elosta tuollaisen puolison kanssa, jos nyt jo puhuu tuolla tavalla että hänen kulut puolittuvat jne.
Entä käyttääkö mies steroideja ja mutiloiko kehoaan jotta kaikilla on suhteessa kivaa, myös puoliksi? Vai elääkö luomuelämää ja vaatii naista mutiloimaan itseään, jotta saa itse elää mukavasti ja leveästi haarojaan levitellen ja naista koko ajan paritellen?
Häpeän teitä naisia, miten alennatte itsejänne tällaiseen.
On aika huono lähtökohta yhteiselle elämälle jos sinua hävettää kertoa miehelle millaiset tulot sinulla on. Ja jos mies yhtään mistään ymmärtää niin luultavasti hän on tajunnut ammatistasi että sinulla ei voi vain olla samat tulot kuin hänellä eikä varaa samaan. Hän on luultavasti saattanut tarkoittaa menojen jakamisella myös ihan vain sitä että onhan se nyt aina taloudellisesti helpompaa jos on kaksi jakamassa samoja menoja vaikka sillä toisella pienemmät tulot onkin.
Nyt varmaan olisi aika nostaa kissa pöydälle ja käydä miehen kanssa se keskustelu talousasioista ja katsoa että ei ole mitään turhia väärinkäsityksiä puolin tai toisin. Ja jos käsitykset sitten senkin jälkeen ovat liian kaukanan toisisitaan niin on parempi olla menemättä yhteiseen talouteen.
Mies osti asunnon. Ei olisi ollut varaa ostaa puolet asunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rakentaisi parisuhdetta rahan ehdoilla.
Sehän on se ja sama onko toisella yhtään ja toisella vaikka paljon jos välillä on rakkaus.
Silti valinnat tehdään kaiken muun paitsi sen rakkauden ehdoilla
Itse asiassa sille rakkaudelle ei yleensä anneta edes mahdollisuutta
Polygamista naisen riistäjää on aika vaikea rakastaa, tai kunnioittaa. Jeesuksen rakkaus kuuluu tietysti kaikille, mutta naisen rakkaus on eri.
Disclaimer; Olen suhteessa se paremmin tienaava, tehdään se selväksi, niin kenenkään ei tarvitse kommentoida loisimisesta.
Sen, joka tienaa enemmän on sopeuduttava joko tyytymällä ansiotasosi mukaiseen elämään tai maksamalla enemmän. Ei voi vaatia, että toinen käyttää joka pennin omien mieltymysten mukaiseen elämään. Ihan samalla tavalaa se pienempituloinen ei voi olettaa, että isompituloinen on vara-automaatti ja tuhlata rahojaan turhuuksiin ja olettaa varakkaamman maksavan pakollisia menoja ja yhteisiä hupeja toisen tuhlatessa.
Voit siis avata taloudellista tilannettasi ja selittää, mihin se riittää. Tee myös selväksi, millainen kuukausittainen säästötavoite sinulla on, älä missään tapauksessa luovu säästämisestä/sijoittamisesta. Näin kumppanisi voi itse pohtia millaisen yhteisen elämän hän haluaa kanssasi. Hän saattaa ihan aidosti myös tarkoittaa, että asumiskulujen jakaminen on halvempaa kuin yksin koko kustannuksen kantaminen. Voit myös ehdottaa, että teette listauksen eri kuluista ja sovitte, missä kipuraja kulkee. Jos sinun rahasi riittää Kian ostoon, mutta mies haluaa ajaa Mersulla, niin miehen täytyy päättää tyytyykö Kiaan vai maksaako suuremman osan, jotta saa ajaa Mersulla.
Enemmän tienaavan täytyy itse päättää, mistä on valmis maksamaan enemmän ja olla sinut päätöksen kanssa. Kukaan ei halua olla taloudellisen hyväksikäytän kohde, mutta ei myöskään ajaa puolisoa taloudelliseen ahdinkoon.
Ja mikä tällaisessa tilanteessa on reilua? Hänellä on jo lähtökohtaisesti parempi tilanne laittaa ostettavaan omaa varallisuutta, plus kk tulotasolla. Asumus ostetaan puoliksi mutta minä otan ison lainan omaan osuuteeni? Maksan isoja kk menoja koko ajan? Entä kun hän haluaa esim auton, yhteiseksi ja jaetaan kulut?