Haluaisin yhteiselämän kumppanin kanssa vaan tulotason ero
Ymmärrän ja olen sitä mieltä itsekin, että omillaan taloudellisesti eletään kun ollaan aikuisessa parisuhteessa ja molemmilla oma jälkikasvukin. Vaan kun uusi kumppani on päällikkötasoinen tekninen hyvin tienaava ja minä korkeakoulutettu mutta sosiaalialan tekijä, miten me käytännössä sovitetaan tämä yksiin jos haluaisimme joskus yhteisen kodin?
Hävettää sanoa, ettei minulla ole kuukausitulot sellaiset että voisin ostaa samantasoisen asumuksen kuin hän, että voisin maksaa kk menot yhtä suurina jne. Hän puhuu, että hyvä kun joskus asutaan yhdessä ja saadaan jaettua kulut puoliksi, kannattavaa taloudellisesti. Minä mietin mielessäni, että noinkohan...joudun koko ajan venymään tai käyttämään säästöjä. Miten tätä tuoda esille ilman, että kuulostan säälittävältä ja siltä, että odotan hänen elättävän minua?
Kommentit (35)
Suosittelen katsomaan elokuvan, Far and Away, näyttelijät ovat teille hyvinkin tuttuja.Köyhä mies ja rikas nainen, seikkailu alkaa.Siinä ei katsota tuloeroja vaan mennään, pitääpä itsekkin katsoa elokuva uusintana.
no mun miespuolinen serkku tienaa varsin hyvin ja hän on naimisissa naisen kanssa, joka on päivätyötä tekevä lähihoitaja. He ostivat yhdessä hienon omakotitalon kalliilta alueelta siten, että serkkuni omistaa siitä 75% ja vaimo 25% ja molemmilla on omat henkilökohtaiset lainat. Sitten serkkuni maksaa kaikki sähkö-/vesilaskut, jätemaksut, kiinteistöverot jne ja tämä kyrsii serkkuani, että miksei vaimo koskaan tarjoudu maksamaan laskuja.
Hei ap! Millaisessa asunnossa se mies nykypäivänä asuu? Asuuko isossa vai pienessä asunnossa, kallilla vai halvalla alueella?
Eli kumppania innostaa eniten kulujen puolittaminen...? Kysypäs häneltä, että miten olisi, jos asuttaisin vaan omissa kodeissa jatkossakin, olisi paljon selvempää. Haluaisko hän vielä seurustella sen jälkeen?
Asun koirankopissa, Rekku maksaa vuokrani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä tällaisessa tilanteessa on reilua? Hänellä on jo lähtökohtaisesti parempi tilanne laittaa ostettavaan omaa varallisuutta, plus kk tulotasolla. Asumus ostetaan puoliksi mutta minä otan ison lainan omaan osuuteeni? Maksan isoja kk menoja koko ajan? Entä kun hän haluaa esim auton, yhteiseksi ja jaetaan kulut?
Siis olet jonkun isopomon polkupanopiika ja lisäksi hän haluaa sinut osamaksajaksi elintasoonsa? Mietipä nyt vähän. Eroon tuollaisesta kuviosta heti.
Miksi glorifioit hyväksikäyttösuhdetta "kumppanuudeksi"?
Matti Vanhanen kai
Vierailija kirjoitti:
Asun koirankopissa, Rekku maksaa vuokrani.
Millä Rekku maksaa vuokran. Onko hän siitoskoira vai vartiokoira?
Vierailija kirjoitti:
no mun miespuolinen serkku tienaa varsin hyvin ja hän on naimisissa naisen kanssa, joka on päivätyötä tekevä lähihoitaja. He ostivat yhdessä hienon omakotitalon kalliilta alueelta siten, että serkkuni omistaa siitä 75% ja vaimo 25% ja molemmilla on omat henkilökohtaiset lainat. Sitten serkkuni maksaa kaikki sähkö-/vesilaskut, jätemaksut, kiinteistöverot jne ja tämä kyrsii serkkuani, että miksei vaimo koskaan tarjoudu maksamaan laskuja.
Serkkusi ajatteli, että lähihoitajan palkalla maksellaan hienon omakotitalon kuluja? Ja serkun vaimo ajatteli, ettei hänen tarvitse osallistua kuluihin?
Luulisi aikuisten ihmisten keskustelevan asioista ennenkuin hommataan mitään hienoja taloja. Varsinkin kun serkunkin olisi pitänyt tajuta, mikä on kumppanin tulotaso.
Tuossa tilanteessa alkaa ärsytys kasvaa ja sitten halveksunta toista kohtaan. Ja sitten tulee ero.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä rakentaisi parisuhdetta rahan ehdoilla.
Sehän on se ja sama onko toisella yhtään ja toisella vaikka paljon jos välillä on rakkaus.
Kunhan mies on se jolla on paljon.
Tuohan sanottu monet kerrat tällä palstalla.
Huutonaurua! *Vain Suomijutut
Elämä on varallisuuden kerryttämistä, kulueriä, säästämistä, laskujen puolittamista. Ei jumalauta, ei ihme, et suomalainen ei osaa rakastaa, pitää huolta, olla paikalla ku toisella menee huonommin yms.
Vierailija kirjoitti:
Disclaimer; Olen suhteessa se paremmin tienaava, tehdään se selväksi, niin kenenkään ei tarvitse kommentoida loisimisesta.
Sen, joka tienaa enemmän on sopeuduttava joko tyytymällä ansiotasosi mukaiseen elämään tai maksamalla enemmän. Ei voi vaatia, että toinen käyttää joka pennin omien mieltymysten mukaiseen elämään. Ihan samalla tavalaa se pienempituloinen ei voi olettaa, että isompituloinen on vara-automaatti ja tuhlata rahojaan turhuuksiin ja olettaa varakkaamman maksavan pakollisia menoja ja yhteisiä hupeja toisen tuhlatessa.
Voit siis avata taloudellista tilannettasi ja selittää, mihin se riittää. Tee myös selväksi, millainen kuukausittainen säästötavoite sinulla on, älä missään tapauksessa luovu säästämisestä/sijoittamisesta. Näin kumppanisi voi itse pohtia millaisen yhteisen elämän hän haluaa kanssasi. Hän saattaa ihan aidosti myös tarkoittaa, että asumiskulujen jakaminen on halvempaa kuin yksin koko kustannuksen kantaminen. Voit myös ehdottaa, että teette listauksen eri kuluista ja sovitte, missä kipuraja kulkee. Jos sinun rahasi riittää Kian ostoon, mutta mies haluaa ajaa Mersulla, niin miehen täytyy päättää tyytyykö Kiaan vai maksaako suuremman osan, jotta saa ajaa Mersulla.
Enemmän tienaavan täytyy itse päättää, mistä on valmis maksamaan enemmän ja olla sinut päätöksen kanssa. Kukaan ei halua olla taloudellisen hyväksikäytän kohde, mutta ei myöskään ajaa puolisoa taloudelliseen ahdinkoon.
Meillä minä tienaan enemmän. Pidän itsestään selvänä, että myös kustannan enemmän. Se on minun lompsani, joka aukeaa ruokakaupassa jne. Puoliso osallistuu vastaavasti kykyjensä mukaan, mutta miksi minä haluaisin repiä häneltä viimeisiä pennejä myöten kaiken, kun en kuitenkaan itse ole halukas elämään köyhänä. Nuo ajatukset siitä, että köyhempi makselee jotenkin tekemällä vaikka kaikki kotityöt, ovat vain törkeitä. Miksi minä haluaisin omaa rakastani nöyryyttää? Lomat, virkistykset ja harrastukset nautitaan yhdessä koko perhe.
Minkälaista linnaa sitten suunnittelette? Lähtökohtaisesti kaksi työssäkäyvää aikuista saa asumiskulut ihan kohtuulliseksi isommassakin puljussa.
Miten te nostaisitte asian esille?