Ihmiset tulevat ärsyttämään tahallaan.

Elän ihan omaa elämääni, en kerjää huomiota, en haasta ketään käytökselläni, mutta siitä huolimatta toisten ihmisten on pakko uhmata itseäni epäkunnioittavalla käytöksellä. Kävelin kadulla eteenpäin ja kadun toiselta puolelta tuli itseäni 20 cm lyhyempi miehenpätkä kävelemään tupakka suussa eteeni, katsoen suoraan eteenpäin, ja aivan kuin kerjäsi sitä että potkaisisin sen heti takaisin autotielle. Vältän konflikteja, joten vaihdoin kadun puolta. Toisen kerran kävelin kauppaan, mietin päässäni mitä pitäisi ostaa, ja joku jannu tulee sähköskootterillaan pyörimään mun ympärille että mun täytyi väistää sitä pari kertaa. Yritti niin kovaa saada jonkun reaktion. Sitten on uhmaavia tuijotuksia sellaisilta antisosiaalisilta m*lkun näköisiltä tyypeiltä, jos kävellään ohi niin mieluummin niin että olkapäät osuvat, samalla kun tuijottavat uhmaavasti päin. Jotain teen väärin, vai oikein, kun saan muissa aikaan näitä reaktioita? Jään miettimään näitä jälkikäteen, ja tunnen aina raivoa kun en ikinä reagoi näihin ihmisiin, mutta tiedän että teen oikein kun en lähde näiden leikkeihin mukaan. Olen tosi mukava ja hyväntahtoinen tyyppi, mutta näiden kaltaiset ihmiset muuttavat itseäni pieni pala kerrallaan yhtä m*lkummaksi päin.