Lue keskustelun säännöt.
Tätäkö tää elämä on päivästä toiseen?
08.01.2012 |
Töitä-siivoamista - ja ruoanlaittoa. Voin paeta palstalle tai punttisalille, muuten kaiken vapaa-ajan voisi käyttää järjestämiseen ja siivoamiseen. Ja lasten ruokkimiseen. KYPSYTTÄÄÄ!!!!!!!!!!!!
Kommentit (9)
Ja minä kun en saa minkäänlaista tyydytystä siitä, että teen kotihommia. Sen olen oppinut, että mussa ei virtaa pisaraakaan kodinhengettären verta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 vuotta oon jaksanut, 10 vuoden kuluttua kuopus on 18-v ja sitten olen vapaa ruoanlaitosta
Juuri nämä kommentit vahvistavat entisestään haluni pysyä lapsettomana.
Kiitos. Juuri nämä kommentit vahvistavat entisestään haluni pysyä lapsettomana.
Tällä hetkellä ainoa elämääni rajoittava tekijä on työ, joka vie ikävästi vapaa-aikaa. Muuten saan tulla ja mennä miten haluan, harrastaa koska haluan, käydä ravintolassa syömässä jos en jaksa laittaa ruokaa, lähteä extemporee reissuun viikonlopuksi jne. Vielä kun mukana on saman henkinen mies, niin elämä on oikeasti aika jees :)
Juuri nämä kommentit vahvistavat entisestään haluni pysyä lapsettomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos teet itsestäsi kotitalousautomaatin, muut perheenjäsenet tuskin pistävät vastaan.
Kun pidät huolen, etä muutki osallistuvat kotihommiin, sinulle jää myös omaa aikaa. Lakkaat olemasta muiden palvelija, lakkaat siivoamasta muiden sotkuja.
Töitä, lastenhoitoa, siivousta, ruuan laittoa, harrastuksia, ulkona syömistä, lasten kanssa touhuamista... mikä mättää? Mulla lapset 7, 6 ja 2v ja elämä on kyllä oikeasti ihanaa!
Ollaan rakennettu iso talo, ja nautin kotona sen laittamisesta ja kotona olosta. Työ on sopivan haasteellista. Ulkona käydään lasten kanssa syömässä 1-2x parissa viikossa. Harrastetaan miehen kanssa juuri niin paljon kuin halutaan. En tosiaan osaa kuvitella elämää ilman lapsia, koska en näe sitä miten ne vain "veisivät" minulta jotain - isompien lasten kanssa tehdään jo kaikkea mukavaa, käydään ostoksilla, uimassa, laskettelemassa yms. Ja kaksi vuotias nyt on vielä se ihana syliin tulija jota voi pitää melkein vauvana ja johon koko perhe suhtautuu mitä suurimmalla hellyydellä ja rakkaudella.
Tsemppiä ap, oletko masentunut vai miksi elämäsi tuntuu niin kovin merkityksettömältä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töitä, lastenhoitoa, siivousta, ruuan laittoa, harrastuksia, ulkona syömistä, lasten kanssa touhuamista... mikä mättää? Mulla lapset 7, 6 ja 2v ja elämä on kyllä oikeasti ihanaa! Ollaan rakennettu iso talo, ja nautin kotona sen laittamisesta ja kotona olosta. Työ on sopivan haasteellista. Ulkona käydään lasten kanssa syömässä 1-2x parissa viikossa. Harrastetaan miehen kanssa juuri niin paljon kuin halutaan. En tosiaan osaa kuvitella elämää ilman lapsia, koska en näe sitä miten ne vain "veisivät" minulta jotain - isompien lasten kanssa tehdään jo kaikkea mukavaa, käydään ostoksilla, uimassa, laskettelemassa yms. Ja kaksi vuotias nyt on vielä se ihana syliin tulija jota voi pitää melkein vauvana ja johon koko perhe suhtautuu mitä suurimmalla hellyydellä ja rakkaudella. Tsemppiä ap, oletko masentunut vai miksi elämäsi tuntuu niin kovin merkityksettömältä?
Välillä sitä sopeutuu siihen ja välillä se lyö kuin märkä rätti vasten kasvoja, että tätähän tää tulee olemaan seuraavat 15 vuotta, joka tuntuu ihan loppumattomalta ajalta...
Mä en pääse ees sinne punttisalille kun olen aikalailla totaaliyh. :(