Pystyykö olemaan enää äiti lapselle, joka aiheuttaa tapaturmaisesti sisaruksensa kuoleman?

elää varmasti tapaturman jälkeen valtavissa syyllisyyden tunnoissa, vaikkei se menehtynyttä takaisin tuokaan. Vanhemman tehtävä on kuitenkin huolehtia lasten hengissä selviämisestä. Eivät lapset voi olla loppupeleissä vastuussa toisistaan. Jos aikuisen arviointikyky ja todellisuuden taju pettää pahasti, saattaa hän asettaa lapsen tällaiseen vastuuseen, mikä ei lapselle kuulu.



Onnettomuuksia voi aina sattua, mutta aikuinen on lapsista vastuussa. Hänen täytyy huolehtia riekkujista - molemmista.

välisissä leikeissä. Erityistä riekkumista ei edes tarvita jos toinen säikähtää toista ja tippuu päälleen alas sängyltä.

kasvaa aikuiseksi ja piste. Jokatapauksessa aiheuttaisi karseaa syyllisyyttä lapselle ja katuisi myöhemmin. Tälläista lasta pitäisi rakastaa kaksinverroin enemmän, jotta lapsi pystyy elämänsä läpi!!!!!!!!!!!! Pitää päättää toimia niin!

Lasten on vaikea kunnioittaa vanhempia kun he eivät kunnioita heitä ihmisinä.

kun sisaruksista se hieman rajumpi tönäisi toista ja toinen kuoli. Tarkempaan en halua kertoa, mutta toki oli selvää, ettei lapsi todellakaan ymmärtänyt mitä tönäisystä seuraa. Äiti oli lähellä, mutta ei ehtinyt apuun ajoissa. Ja nostan hattua äidille miten hienosti hän on jaksanut nämä vuodet. Toki aluksi se oli kauheaa aikaa kaikille, etenkin äidille, mutta myös lapselle, kun hän ymmärsi mitä on tapahtunut.



Rankkaa on ollut kasvaa noin kauhean taakan kanssa, mutta päivääkään en ole epäillyt äidin rakkautta elossa olevaan lapseensa ja uskonkin, että juuri tämä rakkaus on auttanut lasta kasvamaan näinkin kauhean asian keskellä. Äiti on kuitenkin aidosti onnellinen, että hänellä on elävä lapsi, eikä kuollutta ole piilotettu mihinkään, vaan kuvia on esillä jne. Toki molemmat käyvät vieläkin terapiassa, etenkin nyt lapsen ollessa muurroiässä hän on reagoinut voimakkaasti, mutta toivon sydämeni pohjasta, että ymmärtää tapahtuneen olleen hirvittävä onnettomuus ja pystyy antamaan itselleen anteeksi. Äiti tuskin koskaan pystyy kokonaan antamaan itselleen anteeksi, vaan kantaa syyllisyyttä mukanaan hautaan asti :(

toista tönäisee.

Itseäni sen sijaan syyttäisin kasvatuksen epäonnistumisesta, siitä että käänsin selkäni sekunniksi, siitä etten puuttunut leikkiin ajoissa ja vaikka mistä mutta jos kyse tapaturmaisesta jutusta niin en kyllä missään nimessä lasta syyttäisi.



Kaikkea voi tapahtua.

lasta nähdä. Elävä muistutus epäonnistumisestani, mieluummin häipyisin ja jättäisin lapsen.

mutta ei kyllä lapsenkaan, ellei tarkoituksella ole toista ruvennut murhaamaan. onnettomuuksia ja tapaturmia nyt vaan sattuu, hirveitäkin joskus.

Jos minä olisin valvomassa lapsiani jotka riehuvat, ja kieltäisin eikä se tehoaisi, ja pääsisi tapahtumaan yhdelle tapaturma jonka takia toinen kuolee, syyttäisin itseäni lopun ikääni siitä että minussa ei ollut tarpeeksi munaa vetää vaikka hiuksista niitä lapsia erilleen vaan jankutin kieltoja tekemättä mitään kongreettista.



Kyllä aikuinen vastaa siitä että lapset tottelevat ettei valvotussa tilanteessa satu mitään noin vaarallista kuin kuolema sen takia eteti yhtä saatu kuriin.

Turvallisuus on sen verran tärkeä asia, että kun kieltoja ei uskota niin se lapsi pakotetaan - jos ei hyvällä niin sitten pahalla - lopettamaan vaaralliset jutut.



Oletin otsikon perusteella että yksi lapsi on todellinen piru ja itse ilkeys, kirjaimellisesti PAHA joka aiheuttaa sisaruksensa kuoleman eikä välitä siitä pätkääkään tai kadu, sellaiselle olisi hyvin hyvin vaikea olla rakastava äiti - mutta uskoisin että se onnistuisi ammattiavun turvin.

no tässä voisi ihan yhtälailla kysyä, että pystyykö toinen lapsi enää olemaan lapsi vanhemmalleen, jos vanhempi on tapaturmaisesti surmannut häneltä sisaruksen? Alkaako hän vihata vanhempaansa tapahtuneen johdosta??



en usko.



sattuuhan näitäkin valitettavasti, että vanhempi on ajanut taaperon yli autolla pihalla jne ja varmasti rankkaa käydä ne syyllisyydentunteet läpi, mutta silti eivät monet näytä eroavan tai perhe hajoavan sen vuoksi.

tapaturman aiheuttaneen lapsen kanssa tekemissä ilman syyllistämistä?

Tavallaan menettää kerralla kaksi lasta, kun ei enää sille toisellekaan halua olla äitinä.

Jossain vaiheessa pitää tajuta, että kyseessä on kuitenkin ollut vahinko, ei tahallinen teko.

on lopettaa tuon kaltainen riehuminen tavalla tai toisella ennen kuin siinä käy pahasti. Muutaman kerran kieltäminen ei kyllä vapauta aikuista vastuusta. Se että "lapsi "ei usko kieltoja" ei siirrä vastuuta lapselle.

Lapset riekkuvat, eikä toinen usko kieltoja, jatkaa kunnes toiselle sattuu tapaturma jonka takia kuolee.

Ja ymmärtää, että nyt hän tarvitsee tukea ja rakkautta enemmän kuin koskaan.



Ja joo, tää ei aukea perus av-mammalle, tämäkään....

että äiti hylkää. Jonain päivänä se syyttely kuitenkin alkaa, kun on tarpeeksi paineita.

Mitkään lapselle osoitetut kiellot eivät poista tai edes vähennä aikuisen vastuuta, jos sisarus aiheuttaa toisen tapaturmaisen kuoleman. Lapsia on valvottava, vastuu on AINA aikuisella.

Mitkään lapselle osoitetut kiellot eivät poista tai edes vähennä aikuisen vastuuta, jos sisarus aiheuttaa toisen tapaturmaisen kuoleman. Lapsia on valvottava, vastuu on AINA aikuisella.

Jonka olisi pitänyt kieltää, muttei riittävästi kieltänyt?

Ja äiti jättää isän ja tapaturman aiheuttaneen lapsensa.

lapsen, tapoit siskosi. Onko parempi että aikuinen häipyy ennenkuin päästää suustansa mitään peruuttamatonta?

Jos ei vaan kerta kaikkiaan kykene olemaan hiljaa ja syyttää lasta jossain käänteessä?