Lue keskustelun säännöt.
auttakaa: ruma ero vai alistuminen?
15.01.2012 |
Täällä palstalla on sellasia jumalia, joilla on täydellinen parisuhde ja täydellisesti kasvatetut lapset, joten joku varmaan osaa neuvoa. Lisäksi täällä on naisia ja ehkä miehiäkin, jotka ovat oikeasti eläneet eivätkä jaksa teeskennellä olevansa täydellisiä. Kenties joku teistäkin voi kertoa omia kokemuksiaan?
Mieheni juo, enkä mä kestä sitä enää. Olen katsellut tätä 3 vuotta. Hän ei itse myönnä olevansa alkoholisti, tai ongelmajuoja, joten mitään muutosta ei ole tulossa. Meillä on yksi lapsi, 1v. Mies ei juo kotona, eikä juuri näyttäydy täällä humalassa, vaan lähtee ex tempore ryyppyreissuille ja viipyy pari päivää, tai joskus vaan yön yli. Usein juominen lähtee käsistä kun tapaa kavereitaan (kaikki sinkkuja, useat työttömiä, moni alkoholisoitunut tai matkalla sinne), vaikka miten olisi sanonut ottavansa vaan muutaman, tai että ei juo koska huomenna on sejase liikunta-harrastus. Hah. Joskus tosin törmää vaikka kauppareissulla johonkin puolituttuun, joka pyytää kaljalle, eikä mieheni voi koskaan sanoa ei. Kesällä jätti tulematta sovitusti mökille muutamaan otteeseen, koska kantapaikassa oli niin mielenkiintoista juttuseuraa. Viimeksi jäi yöksi reissulleen, vaikka oli luvannut olla lapsen kanssa aamusta kun mulla oli menoja, joihin ei lasta voinut ottaa. Mies ei tullut kotiin kuin vasta seuraavana iltana, jolloin mä olin jo pakannut lapsen ja itseni vanhempieni luo (jotka ovat poissa).
Pari kertaa olen sen tehnyt, mutta lapsi, joka viihtyy ja nukkuu mummolassa mainiosti silloin kun isovanhemmat ovat siellä, ei suostu näinä evakkokertoina nukkumaan ilman paniikkia ja itkun viimein jossain vaiheessa tuomaa uupumusta. Muuten pakoreissut (en vaan kestä olla kotona odottamassa milloin mies tulee kotiin, missä kunnossa ja mielentilassa) ovat menneet hyvin, mutta en viitsisi kiusata lasta - eihän hänen tarvitsisi kärsiä aikuisten ongelmista.. paitsi että kärsiihän hän. Kun mies jälleen kerran jättää tulematta kotiin, sanoo jotain tyyliin 'koita pärjätä, mä meen nyt baariin', mä olen usein itkuinen ja epätoivoinen, en jaksa ymmärtää miksi hän on niin kuspää kun juo. Yritän olla reipas ja normaali lasta varten, mutta kyllähän tuo vaistoaa ja koittaa itsekin piristää äitiä. Lisäksi en saa nukuttua, jolloin olen väsyneenä entistä heikompi.
Pariterapiaan päästiin perheneuvolan kautta vuoden jonon jälkeen. Mies tuli ekalla kerralla mukaan - kännissä. Sen jälkeen ei suostunut. Suhteella ei mielestäni ole tulevaisuutta, mä en vaan jaksa, ellei tule joku ihme kuten uskoon tuleminen tai muu. Itse olen normaalista ydinperheestä, jossa alkoholia on otettu juhlissa, saunakaljana 1-2, ja sunnuntaisin viiniä ruoan kanssa. Mies on alkoholistiperheestä, lastenkodissa kasvanut. Vertaa itseään isäänsä joka joi kossupullon päivässä ja hakkasi vaimoaan - siihen verrattuna tietenkin kaljanjuonti ja nämä reissut, joita nyt on ollut viimeisen 1,5kk aikana 5, onkin varmaan vähäistä, mutta se sotii kaikkia mun periaatteita vastaan. Tätä tää on ollut raskautumisesta lähtien, mutta koska hän on ensimmäinen alkoholistini, uskoin lupaukset siitä, että hän lopettaa, kun olen viimeisilläni/kun poika syntyy/kun hän on x ikäinen/kun... No, nyt lupauksia ei enää tule, koska mies saa mielestään juoda koska ja miten paljon haluaa, kun on aikuinen mies. Sitä paitsi kaikki miehet juovat, sanoo hän.
Haluan eron. Mies ei kuitenkaan suostu muuttamaan kodistamme, joka on minun omistamani. Hänet pitäisi konkreettisesti kantaa pois. Tavarat saisi kuulemma viedä roskiin. Lisäksi hän puhuu, että ottaa pojan mukaan, tai että menee metron alle jos ero tulee. Sitä en usko, mutta ties mikä perhesurmaaja hänestä kuoriutuu, jos lähden. Ja mihin minä menisin tuon lapsen kanssa? En halua viedä häneltä kotiakin, kun isän olisin viemässä. Haluan että mies muuttaa, mutten tiedä miten saisin hänen raahattua pihalle? Olen laittanut oven takalukkoon mutten kestänyt kauaa sitä raivoamista oven takana.. mitä naapuritkin sanoo?
Poika ei pelkää isäänsä, on täysin isän poika. Ei siis ole nähnyt isää kännissä kuin ehkä kerran, muttei silloinkaan tuntunut huomaavan eroa, leikki normaalisti. Aamuisin poikaa ei haittaa, jos ei saa isää hereille, kiipeää tämän jalkoihin köllimään tai lukemaan (mies nukkuu sohvalla mm siksi että kuorsaa, ja haluaa katsoa elokuvia kaiket yöt). Poika kaipaa isäänsä tämän ollessa poissa, ja kun isä tulee takaisin, on naama niin auringolla ja roikkuu isässään.
En tiedä mitä siis tehdä? Jäänkö tähän, nielen ylpeyteni ja periaatteeni ja rupean hyväksymään miehen käytöksen ja sen, ettei häneen kertakaikkiaan voi luottaa, ja että mua saa kohdella miten vaan, vai otanko pojan ja lähden johonkin (mihin?)? Imetän vielä ja poika nukkuu vieressäni. Olen tähänkin jo väsynyt, haluan vierottaa ja siirtää omaan sänkyynsä, mutta olen itse henkisesti aika loppu, en jaksaisi itkettämistä, eikä tunnu oikealta riistää näitä kahta asiaa lapselta, ennen kuin perusturvallisuus on jotenkin taattu. Jos lähden, lapsi kärsii. Jos jään, kärsin minä, ja voiko onneton äiti kasvattaa onnellisen lapsen? Ja kärsiikö poika sitten jossain vaiheessa, jos isän juominen muuttuu niin, että juo kotonakin? Mies väittää tietävänsä että pieni lapsi ja alkoholi ei sovi yhteen, ja että voi lopettaa juomisen milloin vaan (just joo, lopeta sitten!), mutta nyt ei ole pariin kertaan edes pyytänyt anteeksi käytöstään tai sitä, että viime kerralla meni lisäkseni kolmen muun ihmisen suunnitelmat pieleen hänen takiaan. Häpeän häntä, mutten peittele hänen ongelmaansa, kerron ihan suoraan jos se tai krapula estää jonkin tapahtuman.
Oma onnellisuuteni on nyt toissijainen, mutta mitä mä teen ettei toi lapsi hajoais????
Kommentit (28)
noin mä haaveissani toiminkin. Oikeessa elämässä tuntuu liian raskaalta se hetki kun se mies hakkaa ovea ja mä olen lapsen kans kotona. Ja miten tässä kehtaa sen jälkeen asua? T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun mies teki noin 20 vuotta ja pahemmaksi vaan meni. Mukaan tulivat vähitellen toiset naiset ja yleinen vastuuttomuus taloudesta ja lapsesta.
Älä mene mukaan sen itsemurhajuttuihin. Asunto on sinun, joten mies pihalle. Vaihdat lukot ja jos käytävässä möykkää, kutsut poliisit paikalle. Se kannattaa tehdä, koska silloin on näyttöä miehen ongelmakäyttäytymisestä. Ota yhteyttä lastenvalvojaan elatus- ja tapaamissopimuksen tiimoilta.
ROHKEUTTA! TOIMI! Pelasta lapsesi ja itsesi.
Mun exäni oli samaa sorttia. Katsoin sitä touhua 12v, joka ikinen noista vuosista oli liikaa. Tulkoot likainen ero, kunhan tulee!
Totta kai se itsarilla ja ties millä uhkailee, kun on jo aikaa tajunnut että olet vahva ihnminen ja otat sen eron kun on aika. Peloissaan yrittää pitkittää. Usko mua, tuon sortin kusipäät ei muuta käytöstään koskaan, lupaa kyllä,mutta toivo on täysin turha.
vaan vaikeemmaksi ja miehen juominen pahenee tuosta aivan varmasti. Tiedän sillä olen katsonut oman mieheni juomista 20 vuotta. Olisi pitänyt erota kun esikoinen oli 1-vuotias, lapsi ei muista tuosta iästä mitään, mitä vanhemmaksi kasvaa sitä enemmän alkaa ymmärtää - ja sen myötä kärsiä.
Eroat nyt kun lapsi ei vielä ymmärrä sitä ja selviää siitä helpoiten. Sunkaan ei tarvi kärsiä enempää. Aika helpottaa sun ja exän välejä. Sekin aika kannattaa ottaa nyt kun pienin ei vielä ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noin mä haaveissani toiminkin. Oikeessa elämässä tuntuu liian raskaalta se hetki kun se mies hakkaa ovea ja mä olen lapsen kans kotona. Ja miten tässä kehtaa sen jälkeen asua? T. Ap
Kyllä ihmiset ymmärtää. Häpeä on pieni sen rinnalla miten sinä ja lapsi pelkäätte. Munkin mies möykkäsi kännissä käytävässä ja soitin poliisit. Ja sen jälkeen olen ollut taloyhtiön hallituksen pj. monta vuotta.
vaan vaikeemmaksi ja miehen juominen pahenee tuosta aivan varmasti. Tiedän sillä olen katsonut oman mieheni juomista 20 vuotta. Olisi pitänyt erota kun esikoinen oli 1-vuotias, lapsi ei muista tuosta iästä mitään, mitä vanhemmaksi kasvaa sitä enemmän alkaa ymmärtää - ja sen myötä kärsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja heti kärkeen myös yksinhuoltajuus. Katoilevan alkoholistin kanssa ei voi tehdä päätöksiä yhdessä.
Haet avioeroa.
Jos omistat asunnon, niin kaikki on yksinkertaista. Järjestät itsellesi apujoukkoja miehen muuttoon. Tarvittaessa sitten vaikka poliisi.
Sun tehtävä on suojella lastasi. Ei voi olla turvallinen lapsuus jos isä katoilee viikoittain.
lapsen etu jos heitän sen pihalle ja olen itkuinen kuolemanväsynyt yh? En epäröis hetkeäkään jos lapsi pelkäis isäänsä tai mies jois kotona. En rakasta miestä joten itseni takia en häntä täällä tarvi, mut lapsi oikeasti näyttää voivan paremmin kun isä kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan sanon, koska se nyt on selvää että ero tuosta tulee. Eroa nyt kun lapsi ei tajua!!! Minä en kadu MITÄÄN tässä elämässä niin paljoa kuin sitä, että vitkutin eroa ja lapsi oli jo niin iso ja kiintynyt isäänsä, että hän kärsi valtavasti:( Joka helvetin päivä kadun, ihan tosi. Ja joka helvetin päivä tuo lapsi kyselee isäänsä, kun ehti tottua :( Ja mun sydän särkyy kun lapsella on paha mieli :(
lapsen etu jos heitän sen pihalle ja olen itkuinen kuolemanväsynyt yh? En epäröis hetkeäkään jos lapsi pelkäis isäänsä tai mies jois kotona. En rakasta miestä joten itseni takia en häntä täällä tarvi, mut lapsi oikeasti näyttää voivan paremmin kun isä kotona.
voin taata, että ap sinäkin voit paljon paljon paremmin ja olet huolettomampi ja onnellisempi ilman sitä miestä. Tietysti lapsi näyttää voivan paremmin kun isä on kotona - ihan vaan sen takia, että lapsi kyllä vaistoaa sun ahdistuksen ja pahan olon silloin kun mies on poissa, ja kun mies taas on paikalla, äitikin on toisenlainen. Eli siitä tässä vaan on kyse, sun olotilan vaikutuksesta lapseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsen etu jos heitän sen pihalle ja olen itkuinen kuolemanväsynyt yh? En epäröis hetkeäkään jos lapsi pelkäis isäänsä tai mies jois kotona. En rakasta miestä joten itseni takia en häntä täällä tarvi, mut lapsi oikeasti näyttää voivan paremmin kun isä kotona.
lapsi reagoi isän poissaoloon noin paljon siksi, koska silloin sinä olet tolaltasi. Kun otat eron, rauhoitut, niin lapsikin voi taas hyvin.
olin siis toi yks nillittäjä kans. Itse asiassa miehen isoveli, joka asuu muualla, lupas kyllä jeesata mua kun on seuraavan kerran tässä kaupungissa. Herättävää lukea teidän viestejä, ite jotenkin niin kiinni tässä hetkessä että vaikeaa ajatella tulevaa. Mutta tottahan sekin on, että jos oisin toiminu vuos sit, nyt helpottas. Mä vihaan alkoholisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.. mitä naapuritkin sanoo?
...Jos jään, kärsin minä, ja voiko onneton äiti kasvattaa onnellisen lapsen? Ja kärsiikö poika sitten jossain vaiheessa, jos isän juominen muuttuu niin, että juo kotonakin?
...Oma onnellisuuteni on nyt toissijainen, mutta mitä mä teen ettei toi lapsi hajoais????
Naapureiden sanomiset ovat nyt sinun vähäisin ongelmasi!
Onneton äiti ja juoppo isä eivät voi kasvattaa onnellista lasta. Tässä voit luottaa minun asiantuntemukseeni, kun olen sen itse kokenut.
Lapsesi tulee joka tapauksessa kärsimään siinä vaiheessa kun huomaa, millainen renttu hänen isänsä on. Ajattele jo nyt etukäteen niitä lukemattomia pettymyksiä, joita lapsesi tulee isänsä ryyppyreissujen vuoksi kärsimään. Näin riippumatta siitä eroatteko vai ette. Lapsi odottaa innoissaan, että pääsee isänsä kanssa johonkin, ja isä onkin sitten umpihumalassa.
Tässäkin asiassa voit luottaa asiantuntemukseeni.
Että minä niin häpeän sitä, että olen sellaisia pettymyksiä lapselleni tuottanut, siis äitinä kun en ole osannut ennakoida niitä tilanteita vaan olen sinisilmäisesti lapseni niihin laittanut.
Minkä selityksen mies antaa sille, että ei lopeta juomista vaikka muka voisi?
Ymmärrän erittäin hyvin, että olet kahden vaiheilla. Ehkä järki sanoo että pitäisi jättää mies, mutta tunne sanoo, että pitää jäädä ja toivoa parasta? Alkoholistien kanssa harvemmin on onnellista loppua. Sinun pitää nyt ajatella lastasi ja itseäsi. Et lähde mihinkään omasta kodistasi. Sanot miehelle, että jos ryyppyreissut ei lopu niin se on ero ja sillä siisti. seuraavalla reissulla ollessaan vaihdatat lukot ja soitat heti poliisit paikalle kun ei ensimmäisestä pyynnöstä lähde lätkimään. Tavarat voit nostaa nätisti oven ulkopuolelle. Voit esittää itsellesi kysymyksen jonka vastaukset kertovat sinulle, kannattaako suhteessa jatkaa: oletko onnellinen? Tunnetko olosi turvalliseksi? Nautitko elämästäsi?
Tällaisissa tilanteissa pitää toimia. Asiat yleensä menee pahempaan suuntaan, väkivalta astuu herkästi kuvioihin ja miehelläsi on siihen erittäin suuri todennäköisyys koska on ollut näkemässä sellaista elämää. Ja minkä esimerkin lapsesi saa? Jotkut sanoo että huono isä on parempi kuin ei isää ollenkaan, mutta tämä on paskaa. Lapsellasi ei nyt käytännössä ole sitä isää mikä hänelle kuuluisi, sen sijaan joutuu katsomaan kun sinä riudut kurjassa elämäntilanteessasi. Jätä se mies nyt hyvä ihminen. Jos olet onneton, et pysty kasvattamaan lapsestasi tasapainoista. lapsi vaistoaa vanhemman tunnetilat ja tietää koko ajan, että jokin on vialla. Lapsesi hämmentyy ja se vaikuttaa hänen normaaliin psyykkeensä kehittymiseen.
Miehesi ei voi uhkailla sinua lapsen viemisellä. Sinulla ei ole hätää, älä sitä pelästy. Lasta ei viedä äidiltä sen takia, että mies sitä vaatii koska äiti on se ensisijainen huoltaja, jos hän ei omalla käytöksellään aiheuta sitä, että hänen katsotaan olevan kykenemätön huoltajaksi (huumeet, viina, väkivalta...) Eikä hän voi vaatia muutenkaan mitään vuoroviikkosysteemiä koska on kyseessä pieni lapsi ja hän itse on alkkis.
Ero ja jättäminen on aina vaikeaa. Huomaat kuitenkin aika pian eron jälkeen, että tilanne alkaa helpottamaan ja pystyt nauttimaan elämästäsi rakkaan poikasi kanssa. Minun mielestä ajattelet myös poikasi parasta siinä, jos jätät hänet.
kai sentään tuo palkan yhteisiin laskuihin?
ulkoruokintaan vaan- a-ongelma hänellä on jo
voimia!
ps ero ei ole ruma- kyllä mies sen tajuaa- a-kaverit tai perhe- hänen on vaittava
vielä, että jos hän eron myötä tekee itsarin, niin se on sitten hänen oma päätöksensä eikä millään lailla sinun vikaasi. Jos uhkaillaan itsemurhalla, sehän kertoo että miehelläsi on mielenterveysongelma (masennus?). Tuota on joillakin helppo käyttää uhkauksena, koska kuka nyt uskaltaisi jättää ihmistä joka aikoo itsensä tappaa. Taitavaa syyllistämistä. Älä anna tämän vaikuttaa päätökseesi. Tee rohkea päätös itsesi ja poikasi puolesta.
lapsen etu jos heitän sen pihalle ja olen itkuinen kuolemanväsynyt yh? En epäröis hetkeäkään jos lapsi pelkäis isäänsä tai mies jois kotona. En rakasta miestä joten itseni takia en häntä täällä tarvi, mut lapsi oikeasti näyttää voivan paremmin kun isä kotona.
Väitätkö sinä, että et ole itkuinen ja väsynyt kun mies on ties missä ryyppyreissullaan?
Etkö ole ollenkaan huolestunut, ahdistunut ja pettynyt varsinkin silloin, kun mies ei ole toiminut sopimuksen mukaan?
Minun mieheni teki kerran niin, että ei ollut aamulla kotona lasten kanssa, kun minun piti lähteä reissuun. Se aamu ei tässä kylässä ole tainnut unohtua vieläkään, vaikka lapset ovat jo aikuisia.
Miksi sinä et ole ansainnut parisuhdetta, jossa sinua rakastetaan, sinä saisit rakastaa ja voisit luottaa toiseen?
Tietenkin lapsi voi paremmin kun isä on kotona, selvin päin ja sinä olet itsekin hyväntuulisempi. Onko se jotenkin ihmeellistä?
Ajattele kuinka iloinen ja aurinkoinen lapsesi olisi, jos sinäkin voisit olla iloinen ja hyväntuulinen eikä ihmetellä missä mies.
Et sinä halua uskoa tätäkään, mutta homma tulee pahenemaan vuosi vuodelta, jos ei nyt tule pikaisesti loppua.
Kun viimein sen erot otat, tulet olemaan suunnattoman helpottunut ja ihmettelet, miksi ollenkaan pelkäsit sitä.
Tuollainen parisuhde on niin kuormittava, että sitä ei itse edes tajua. Kun potkaiset miehen pellolle, monta ongelmaa ratkeaa kerralla. Miksi olisit yh:na sen väsyneempi kuin nyt? Päin vastoin, saat elämäsi ja vapautesi takaisin, ei tarvitse riidellä ja olla huolissaan miehen reissuista. Tietysti vie vähän aikaa toipua erosta, mutta kerran et sitä sikaa enää edes rakasta, se aika on lyhyt.
Ja lopputulos on parempi elämä sinulle ja lapsellesi - ja sehän on ainoa millä on merkitystä.
eihän tuollainen elämä ole mitään elämää!!! minun mielestäni sinun pitäisi erota nyt kun lapsi vielä pieni eikä ymmärrä asiaa ja ennekuin itse hajoat henkisesti!!! Itse olen käynyt vastaavan tilanteen läpi ja nyt vuosi itsenäistä elämää takana. KANNATTI!!! Ihana olla ja elää RAUHASSA. Ei tarvi kytätä missä kunnossa mies tulee ja milloin!!!
Ymmärsin ettete ole naimisissa ja asunto sinun??? Vaihda llukot ja älä päästä miestä sisään. Jos möykkää oven takana, soita poliisit paikalle!!! TOIMI IHMEESSÄ111