Lapsuuden aamupala oli

Voi, eivätkö antaneet kabanossia pakkasesta?????? Painu nyt vttttuun täältä typerine aloituksinesi jo.

Joo tuollainen oli tiettyyn aikaan tavallista. Itse 1970-luvulla syntynyt, ja pikkulapsena se oli instant-kaakaota ja pullaa. Sitten kun oli kouluikäinen, aamupalaa ei ollut ollenkaan, koska vanhemmat lähti töihin aikaisin, enkä ikinä viitsinyt tehdä itselleni aamupalaa. Pärjäsi sitä ilmankin.

kahvia ja ruisleipää, päällä vain voita, eikä aina sitäkään. Jo pienenä kahvia, äiti kertoi, että mummi juotti eka hörpyt tuttipullosta 

Voileipää ja kaakaota.

Vierailija kirjoitti:

Voi, eivätkö antaneet kabanossia pakkasesta?????? Painu nyt vttttuun täältä typerine aloituksinesi jo.

Eihän sun tarvi osallistua keskusteluun mistä et tykkää. 

Minulla oli köyhiä ritareita eli se pullapala kasteltiin maitoon ja paistettiin voissa pannulla, tämä oli luksusaamiainen. Yleensä oli kuitenkin puuroa tai yksi keitetty kananmuna.

Ranskanleipä lauantaimakkaralla, kaakao.

Meillä sama kuin ap:llä mutta ilman siirappia. Jos oli oikein vanhaa pullaa niin voita silaus. Joskus paloiteltiin pullasiivu maitokahvin sekaan ja sokeria myös.

Meillä tyypillinen aamiainen 80-luvulla oli siivu jälkiuunileipää, jonka päällä oli flooraa, jotain leikkelettä tai juustoa sekä kurkkua ja punaista paprikaa. Lisäksi kevytmaitoa. Välillä oli maitoon tehtyä kauravelliä. Viikonloppuisin saattoi olla paahtoleipää ja paistettua kananmunaa ja appelsiinimarmeladiakin joskus.

Isä keitti mannapuuroa joka aamu. Kyllä sillä pärjäsi.

Vierailija kirjoitti:

Voi, eivätkö antaneet kabanossia pakkasesta?????? Painu nyt vttttuun täältä typerine aloituksinesi jo.

Mikähän sinua vaivaa jo heti aamulla?

Kyllä määkin muistelen, että lapset söi pullapalasen aamiaiseksi, ei siinä mitään kuorrutuksia ja härpäkkeitä ollut päällä, ennemminkin  se oli kuin vehnäleipää. Maitoa pullo ja leipäpalaset oli koulussa eväänä, ja koulu jakoi ämpäristä jotain vellia tai puuroa. Herkkupäivinä oli puolukkapuuroa, oppilaiden piti viedä syksyllä sitä varten puolukoita kilo koululle. Muistelen, että äiti keräsi mulle ne puolekat johonkin Sirkkusokerilaatikkoon.

Tuo siis 50-luvun lopun muisto-

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama kuin ap:llä mutta ilman siirappia. Jos oli oikein vanhaa pullaa niin voita silaus. Joskus paloiteltiin pullasiivu maitokahvin sekaan ja sokeria myös.

Minä laitoin tuon voidellun pullaviipaleen päälle vielä juustosiivun. Sehän on ihan sama kuin laittaisi ranskanleivän päälle juustoa. Eiköhän noissa lie hiilarimäärätkin suht samat, ainakin meillä äiti teki suht vähäsokerista pullaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama kuin ap:llä mutta ilman siirappia. Jos oli oikein vanhaa pullaa niin voita silaus. Joskus paloiteltiin pullasiivu maitokahvin sekaan ja sokeria myös.

Tuo pullasuttu on maukkainta vesirinkeliin tehtynä. Välillä siihen tulee niin hinku, että on ihan pakko ostaa vesirinkeleitä ja sitten tehdä tarkoituksella sokeroitua maitokahvia. Yleisimmin juon kahvin täysin mustana ja makeuttamattomana.

Teillä on ollut todella huonot olot lapsena! Olen itse 1960-luvulla syntynyt ja kyllä jo silloin tiedettiin mikä on hyvä aamupala. Olivatko vanhempanne lukutaidottomia? Meillä oli aamuisin puuroa (kaura-, ruis-, tattari-, tai riisipuuroa jos äiti oli hyvin aikaisin herännyt). Mannapuuro oli jälkiruokia varten, sunnuntaisin.  Aina oli puuron kanssa myös marjoja, talvisin vähäsokerisina hilloina ja muuten tuoreina. Joskus oli pieniä appelsiinin palasia (appelsiinejä oli jo silloin kaupoissa) tai itsetehtyä omenamuusia. Meillä molemmat vanhemmat kävivät kodin ulkopuolella töissä, mutta he olisivat hävenneet silmät päästään jos olisivat päästäneet meidät kouluun pullanpalan ja kahvin tai teen avulla! 
Liioittelevatteko te tänne kirjoittavat? 1970- ja 1980-lukuja kuvailette kuin olisi kyse sota-ajasta. Ihmeellisen huono on käsityksenne ajan kulumisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Teillä on ollut todella huonot olot lapsena! Olen itse 1960-luvulla syntynyt ja kyllä jo silloin tiedettiin mikä on hyvä aamupala. Olivatko vanhempanne lukutaidottomia? Meillä oli aamuisin puuroa (kaura-, ruis-, tattari-, tai riisipuuroa jos äiti oli hyvin aikaisin herännyt). Mannapuuro oli jälkiruokia varten, sunnuntaisin.  Aina oli puuron kanssa myös marjoja, talvisin vähäsokerisina hilloina ja muuten tuoreina. Joskus oli pieniä appelsiinin palasia (appelsiinejä oli jo silloin kaupoissa) tai itsetehtyä omenamuusia. Meillä molemmat vanhemmat kävivät kodin ulkopuolella töissä, mutta he olisivat hävenneet silmät päästään jos olisivat päästäneet meidät kouluun pullanpalan ja kahvin tai teen avulla! 
Liioittelevatteko te tänne kirjoittavat? 1970- ja 1980-lukuja kuvailette kuin olisi kyse sota-ajasta. Ihmeellisen huono on käsityksenne ajan kulumisesta. 

Mulla ainakin oli noin. Oltiin ihan rutiköyhiä.ap

Teetä tai kahvia, näkkäriä ja margariinia. Sama koulusta palatessa.