Lue keskustelun säännöt.
Veteraaneille kerätään vieläkin rahaa!
16.09.2026 |
Kävin Prismassa ja eikös siinä aulassa ollut varusmiehiä keräyslippaineen. Kävin kysymässä, mitä varten keräävät niin veteraaneille.
Eikös nuorimmatkin veteraanit ole jo yli satavuotiaita? Ei taida enää paljon tämän maailman asiat kiinnostella kun terveyskeskuksen vuodeosastolla makaavat. Sitäpaitsi veteraanit saavat jo ihan muutenkin hoidot ja lisät yhteiskunnalta ilman keräyksiäkin.
Puolustusvoimilta on pettänyt pelisilmä, kun laittavat tällaisina aikoina varusmiehet keräämään rikkaille miljoonaomaisuuksien säätiöille rahaa, kun maassa on ennätysmäärä työttömiä, ulosottoja, häätöjä ja konkursseja. Oikeastaan rahan kerääminen turvonneille säätiöille jotka ei edes tiedä mihin rahansa enää laittaisivat, on Puolustusvoimilta vastuutonta.
Kommentit (42)
Gemini kertoo näin:
Suomalaisten veteraanijärjestöjen valtakunnallisilla keskusjärjestöillä ei ole merkittäviä jättiomaisuuksia tai suuria rahastoja, toisin kuin julkisuudessa on toisinaan epäilty.
Järjestöjen oma pääoma ja varallisuus ovat nykyisin suhteellisen maltillisia, ja pääosa niiden vuosittaisista menoista (kuten kuntoutus ja kotiapu) on rahoitettu valtion budjetista (Valtiokonttorin kautta), STEA-avustuksilla sekä keräysvaroilla (esim. Sotiemme Veteraanit -keräys).
Suurimpien keskusjärjestöjen varallisuus:
Sotainvalidien Veljesliitto:
Talousluvuiltaan suurin järjestöistä. Liiton oma pääoma ja varallisuus ovat olleet noin 5–7 miljoonan euron luokkaa. Suurin osa varoista on sidottu kiinni toimintaan, kiinteistöihin ja sijoituksiin, joita on purettu ja käytetty sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hoitoon ja tukeen ehtyvän jäsenkunnan rinnalla.
Suomen Sotaveteraaniliitto:
Liiton varallisuus ja taseen loppusumma ovat olleet maltilliset, yleensä noin satoja tuhansia euroja – noin miljoona euroa. Esimerkiksi toimistokiinteistön myynnistä saatuja varoja on rahastoitu kattamaan perinnetyön ja purkautumisvaiheen kuluja.
Rintamaveteraaniliitto:
Liitto ajoi varsinaisen veteraanitoimintansa alas ja purkautui vuoden 2023 lopussa jäsenmäärän vähennyttyä. Sen jäljelle jääneet varat käytettiin viimeisten jäsenten tukemiseen ja siirrettiin perinnetyölle.
Miksi mielikuva ”rikkaista veteraanijärjestöistä” on elänyt?
Julkisten varojen koko: Valtio myöntää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen (esim. vielä vuonna 2023 yli 150 miljoonaa euroa). Nämä varat kulkevat kuitenkin Valtiokonttorin ja hyvinvointialueiden kautta suoraan palveluihin, eivätkä ne ole järjestöjen omaa varallisuutta.
Paikallisyhdistykset ja -säätiöt: Joillakin alueellisilla veteraanipiireillä, veteraanikodeilla tai erillisillä tukisäätiöillä on voinut olla omaa kiinteistöomaisuutta tai lahjoitusrahastoja. Nämä ovat kuitenkin erillisiä toimijoita, eivätkä ne kuulu valtakunnallisten liittojen taseisiin.
Nykytilanne ja tulevaisuus
Veteraanien keski-iän ollessa jo noin 98 vuotta järjestöt ovat siirtymässä viimeiseen vaiheeseensa. Veteraaniliitot ajavat toimintaansa alas, ja niiden jäljelle jäävät varat sekä toiminta siirretään veteraanien perinnettä vaalivalle Tammenlehvän Perinneliitolle ja erillisille perinnesäätiöille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lotta-veteraaneja ja veteraanien leskiä on edelleen jopa tuhansia. Ja vielä ne jäljellä olevat rintamaveteraanitkin tarvitsevat palveluja.
Luuletko ettei niitä palveluja makseta yhteiskunnan varoista?
Taitaa mennä ministerien aika piereskellessä kun ei tuotakaan asiaa saada pois päiväjärjestyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lotta-veteraaneja ja veteraanien leskiä on edelleen jopa tuhansia. Ja vielä ne jäljellä olevat rintamaveteraanitkin tarvitsevat palveluja.
Luuletko ettei niitä palveluja makseta yhteiskunnan varoista?
No miks ne sitten kerää?
Ei ne kerätyt rahat päädy veteraaneille. Eikä veteraanien leskille. Turha keräys ja sitäpaitsi veteraaneilla on järjestöissään varaa riittävästi mitä enää pienet määrät voisivat tarvita. Lopetin vuosia sitten tukemisen. Isä oli 5 vuotta sodassa ja sai elinaikanaan yhden ainoan koulutusjakson Veljeskodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä sitä menneistä haamuista.
Nyt on uudet isännät ja uudet säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Gemini kertoo näin:
Suomalaisten veteraanijärjestöjen valtakunnallisilla keskusjärjestöillä ei ole merkittäviä jättiomaisuuksia tai suuria rahastoja, toisin kuin julkisuudessa on toisinaan epäilty.
Järjestöjen oma pääoma ja varallisuus ovat nykyisin suhteellisen maltillisia, ja pääosa niiden vuosittaisista menoista (kuten kuntoutus ja kotiapu) on rahoitettu valtion budjetista (Valtiokonttorin kautta), STEA-avustuksilla sekä keräysvaroilla (esim. Sotiemme Veteraanit -keräys).
Suurimpien keskusjärjestöjen varallisuus:
Sotainvalidien Veljesliitto:
Talousluvuiltaan suurin järjestöistä. Liiton oma pääoma ja varallisuus ovat olleet noin 5–7 miljoonan euron luokkaa. Suurin osa varoista on sidottu kiinni toimintaan, kiinteistöihin ja sijoituksiin, joita on purettu ja käytetty sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hoitoon ja tukeen ehtyvän jäsenkunnan rinnalla.
Suomen Sotaveteraaniliitto:
Liiton varallisuus ja taseen loppusumma ovat olleet maltilliset, yleensä noin satoja tuhansia euroja – noin miljoona euroa. Esimerkiksi toimistokiinteistön myynnistä saatuja varoja on rahastoitu kattamaan perinnetyön ja purkautumisvaiheen kuluja.
Rintamaveteraaniliitto:
Liitto ajoi varsinaisen veteraanitoimintansa alas ja purkautui vuoden 2023 lopussa jäsenmäärän vähennyttyä. Sen jäljelle jääneet varat käytettiin viimeisten jäsenten tukemiseen ja siirrettiin perinnetyölle.
Miksi mielikuva ”rikkaista veteraanijärjestöistä” on elänyt?
Julkisten varojen koko: Valtio myöntää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen (esim. vielä vuonna 2023 yli 150 miljoonaa euroa). Nämä varat kulkevat kuitenkin Valtiokonttorin ja hyvinvointialueiden kautta suoraan palveluihin, eivätkä ne ole järjestöjen omaa varallisuutta.
Paikallisyhdistykset ja -säätiöt: Joillakin alueellisilla veteraanipiireillä, veteraanikodeilla tai erillisillä tukisäätiöillä on voinut olla omaa kiinteistöomaisuutta tai lahjoitusrahastoja. Nämä ovat kuitenkin erillisiä toimijoita, eivätkä ne kuulu valtakunnallisten liittojen taseisiin.
Nykytilanne ja tulevaisuus
Veteraanien keski-iän ollessa jo noin 98 vuotta järjestöt ovat siirtymässä viimeiseen vaiheeseensa. Veteraaniliitot ajavat toimintaansa alas, ja niiden jäljelle jäävät varat sekä toiminta siirretään veteraanien perinnettä vaalivalle Tammenlehvän Perinneliitolle ja erillisille perinnesäätiöille.
Mihin ne varat sitten päätyvät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä sitä menneistä haamuista.
Nyt on uudet isännät ja uudet säännöt.
Vähän niinku mitäs läksit?
Vierailija kirjoitti:
Gemini kertoo näin:
Suomalaisten veteraanijärjestöjen valtakunnallisilla keskusjärjestöillä ei ole merkittäviä jättiomaisuuksia tai suuria rahastoja, toisin kuin julkisuudessa on toisinaan epäilty.
Järjestöjen oma pääoma ja varallisuus ovat nykyisin suhteellisen maltillisia, ja pääosa niiden vuosittaisista menoista (kuten kuntoutus ja kotiapu) on rahoitettu valtion budjetista (Valtiokonttorin kautta), STEA-avustuksilla sekä keräysvaroilla (esim. Sotiemme Veteraanit -keräys).
Suurimpien keskusjärjestöjen varallisuus:
Sotainvalidien Veljesliitto:
Talousluvuiltaan suurin järjestöistä. Liiton oma pääoma ja varallisuus ovat olleet noin 5–7 miljoonan euron luokkaa. Suurin osa varoista on sidottu kiinni toimintaan, kiinteistöihin ja sijoituksiin, joita on purettu ja käytetty sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hoitoon ja tukeen ehtyvän jäsenkunnan rinnalla.
Suomen Sotaveteraaniliitto:
Liiton varallisuus ja taseen loppusumma ovat olleet maltilliset, yleensä noin satoja tuhansia euroja – noin miljoona euroa. Esimerkiksi toimistokiinteistön myynnistä saatuja varoja on rahastoitu kattamaan perinnetyön ja purkautumisvaiheen kuluja.
Rintamaveteraaniliitto:
Liitto ajoi varsinaisen veteraanitoimintansa alas ja purkautui vuoden 2023 lopussa jäsenmäärän vähennyttyä. Sen jäljelle jääneet varat käytettiin viimeisten jäsenten tukemiseen ja siirrettiin perinnetyölle.
Miksi mielikuva ”rikkaista veteraanijärjestöistä” on elänyt?
Julkisten varojen koko: Valtio myöntää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen (esim. vielä vuonna 2023 yli 150 miljoonaa euroa). Nämä varat kulkevat kuitenkin Valtiokonttorin ja hyvinvointialueiden kautta suoraan palveluihin, eivätkä ne ole järjestöjen omaa varallisuutta.
Paikallisyhdistykset ja -säätiöt: Joillakin alueellisilla veteraanipiireillä, veteraanikodeilla tai erillisillä tukisäätiöillä on voinut olla omaa kiinteistöomaisuutta tai lahjoitusrahastoja. Nämä ovat kuitenkin erillisiä toimijoita, eivätkä ne kuulu valtakunnallisten liittojen taseisiin.
Nykytilanne ja tulevaisuus
Veteraanien keski-iän ollessa jo noin 98 vuotta järjestöt ovat siirtymässä viimeiseen vaiheeseensa. Veteraaniliitot ajavat toimintaansa alas, ja niiden jäljelle jäävät varat sekä toiminta siirretään veteraanien perinnettä vaalivalle Tammenlehvän Perinneliitolle ja erillisille perinnesäätiöille.
No ok, säätiöt eivät ole turvonneita (enää), mutta jos vielä vuonna 2023 valtio on avustanut 150 miljoonalla niin eikö alkaisi jo riittää, kun väki hupenee. Oikeasti rahan tarvetta olisi muuallakin.
Kunnioitan kyllä veteraanien työtä, omatkin isoisät oli rintamalla. Mutta kun purkavat nuo säätiönsä niin sieltä irtoaa vielä rahulia niin ei tarvitse poikaparkoja iltahommiin Prisman aulaan laittaa vaan voivat keskittyä sotilaskoulutukseen tai iltavapaan viettoon. Minusta keräyslippaan kanssa seisoskelu ei ole olennainen osa peruskoulutusta eikä jatkokoulutustakaan varusmiespalvelusta. Rahaa on kaikki muutkin vailla, mutta ei meillä muilla ole edes säätiöitä joita purkaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kerätyt rahat päädy veteraaneille. Eikä veteraanien leskille. Turha keräys ja sitäpaitsi veteraaneilla on järjestöissään varaa riittävästi mitä enää pienet määrät voisivat tarvita. Lopetin vuosia sitten tukemisen. Isä oli 5 vuotta sodassa ja sai elinaikanaan yhden ainoan koulutusjakson Veljeskodissa.
Taitaa olla säätiöt vapaamuurareiden ja kokkareiden (sama asia) hallussa ja hoidossa. Ja kyllähän he kansan varoja aina tarvitsevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä sitä menneistä haamuista.
Nyt on uudet isännät ja uudet säännöt.
Vähän niinku mitäs läksit?
Jos vähävenäläisten lippua heilutellaan nykyistä presidenttiä myöten linnan katolla, voi vaan todeta että tuli karvas tappio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt pitäisi äkkiä saada oikein kunnon rähinä jotta saataisiin uusia veteraaneja.
Eihän niitä veteraaneille kerätä, vaan veteraanijärjestöille. Minäkin olen niille rahaa kerännyt vaikken ole sotaveteraania nähnytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gemini kertoo näin:
Suomalaisten veteraanijärjestöjen valtakunnallisilla keskusjärjestöillä ei ole merkittäviä jättiomaisuuksia tai suuria rahastoja, toisin kuin julkisuudessa on toisinaan epäilty.
Järjestöjen oma pääoma ja varallisuus ovat nykyisin suhteellisen maltillisia, ja pääosa niiden vuosittaisista menoista (kuten kuntoutus ja kotiapu) on rahoitettu valtion budjetista (Valtiokonttorin kautta), STEA-avustuksilla sekä keräysvaroilla (esim. Sotiemme Veteraanit -keräys).
Suurimpien keskusjärjestöjen varallisuus:
Sotainvalidien Veljesliitto:
Talousluvuiltaan suurin järjestöistä. Liiton oma pääoma ja varallisuus ovat olleet noin 5–7 miljoonan euron luokkaa. Suurin osa varoista on sidottu kiinni toimintaan, kiinteistöihin ja sijoituksiin, joita on purettu ja käytetty sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hoitoon ja tukeen ehtyvän jäsenkunnan rinnalla.
Suomen Sotaveteraaniliitto:
Liiton varallisuus ja taseen loppusumma ovat olleet maltilliset, yleensä noin satoja tuhansia euroja – noin miljoona euroa. Esimerkiksi toimistokiinteistön myynnistä saatuja varoja on rahastoitu kattamaan perinnetyön ja purkautumisvaiheen kuluja.
Rintamaveteraaniliitto:
Liitto ajoi varsinaisen veteraanitoimintansa alas ja purkautui vuoden 2023 lopussa jäsenmäärän vähennyttyä. Sen jäljelle jääneet varat käytettiin viimeisten jäsenten tukemiseen ja siirrettiin perinnetyölle.
Miksi mielikuva ”rikkaista veteraanijärjestöistä” on elänyt?
Julkisten varojen koko: Valtio myöntää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen (esim. vielä vuonna 2023 yli 150 miljoonaa euroa). Nämä varat kulkevat kuitenkin Valtiokonttorin ja hyvinvointialueiden kautta suoraan palveluihin, eivätkä ne ole järjestöjen omaa varallisuutta.
Paikallisyhdistykset ja -säätiöt: Joillakin alueellisilla veteraanipiireillä, veteraanikodeilla tai erillisillä tukisäätiöillä on voinut olla omaa kiinteistöomaisuutta tai lahjoitusrahastoja. Nämä ovat kuitenkin erillisiä toimijoita, eivätkä ne kuulu valtakunnallisten liittojen taseisiin.
Nykytilanne ja tulevaisuus
Veteraanien keski-iän ollessa jo noin 98 vuotta järjestöt ovat siirtymässä viimeiseen vaiheeseensa. Veteraaniliitot ajavat toimintaansa alas, ja niiden jäljelle jäävät varat sekä toiminta siirretään veteraanien perinnettä vaalivalle Tammenlehvän Perinneliitolle ja erillisille perinnesäätiöille.
Nuorimmat veteraanit ovat syntyneet vuonna 1926, eli täyttävät tänä vuonna sata. Miten se veteraanien keski-ikä voi olla alhaisempi kuin nuorimpien veteraanien ikä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gemini kertoo näin:
Suomalaisten veteraanijärjestöjen valtakunnallisilla keskusjärjestöillä ei ole merkittäviä jättiomaisuuksia tai suuria rahastoja, toisin kuin julkisuudessa on toisinaan epäilty.
Järjestöjen oma pääoma ja varallisuus ovat nykyisin suhteellisen maltillisia, ja pääosa niiden vuosittaisista menoista (kuten kuntoutus ja kotiapu) on rahoitettu valtion budjetista (Valtiokonttorin kautta), STEA-avustuksilla sekä keräysvaroilla (esim. Sotiemme Veteraanit -keräys).
Suurimpien keskusjärjestöjen varallisuus:
Sotainvalidien Veljesliitto:
Talousluvuiltaan suurin järjestöistä. Liiton oma pääoma ja varallisuus ovat olleet noin 5–7 miljoonan euron luokkaa. Suurin osa varoista on sidottu kiinni toimintaan, kiinteistöihin ja sijoituksiin, joita on purettu ja käytetty sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hoitoon ja tukeen ehtyvän jäsenkunnan rinnalla.
Suomen Sotaveteraaniliitto:
Liiton varallisuus ja taseen loppusumma ovat olleet maltilliset, yleensä noin satoja tuhansia euroja – noin miljoona euroa. Esimerkiksi toimistokiinteistön myynnistä saatuja varoja on rahastoitu kattamaan perinnetyön ja purkautumisvaiheen kuluja.
Rintamaveteraaniliitto:
Liitto ajoi varsinaisen veteraanitoimintansa alas ja purkautui vuoden 2023 lopussa jäsenmäärän vähennyttyä. Sen jäljelle jääneet varat käytettiin viimeisten jäsenten tukemiseen ja siirrettiin perinnetyölle.
Miksi mielikuva ”rikkaista veteraanijärjestöistä” on elänyt?
Julkisten varojen koko: Valtio myöntää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen (esim. vielä vuonna 2023 yli 150 miljoonaa euroa). Nämä varat kulkevat kuitenkin Valtiokonttorin ja hyvinvointialueiden kautta suoraan palveluihin, eivätkä ne ole järjestöjen omaa varallisuutta.
Paikallisyhdistykset ja -säätiöt: Joillakin alueellisilla veteraanipiireillä, veteraanikodeilla tai erillisillä tukisäätiöillä on voinut olla omaa kiinteistöomaisuutta tai lahjoitusrahastoja. Nämä ovat kuitenkin erillisiä toimijoita, eivätkä ne kuulu valtakunnallisten liittojen taseisiin.
Nykytilanne ja tulevaisuus
Veteraanien keski-iän ollessa jo noin 98 vuotta järjestöt ovat siirtymässä viimeiseen vaiheeseensa. Veteraaniliitot ajavat toimintaansa alas, ja niiden jäljelle jäävät varat sekä toiminta siirretään veteraanien perinnettä vaalivalle Tammenlehvän Perinneliitolle ja erillisille perinnesäätiöille.
Mihin ne varat sitten päätyvät?
Järjestöjohtajien palkat ja luontaisetuudet, niinhinhän ne keräysvarat menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä sitä menneistä haamuista.
Nyt on uudet isännät ja uudet säännöt.
Vähän niinku mitäs läksit?
Kai oli pakko , vai mitä puniikki..kysyttäisiin, No talvisota kertoi me ollaan suomalaisia, ei ollut enää aatetta vaan me, kiitos heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gemini kertoo näin:
Suomalaisten veteraanijärjestöjen valtakunnallisilla keskusjärjestöillä ei ole merkittäviä jättiomaisuuksia tai suuria rahastoja, toisin kuin julkisuudessa on toisinaan epäilty.
Järjestöjen oma pääoma ja varallisuus ovat nykyisin suhteellisen maltillisia, ja pääosa niiden vuosittaisista menoista (kuten kuntoutus ja kotiapu) on rahoitettu valtion budjetista (Valtiokonttorin kautta), STEA-avustuksilla sekä keräysvaroilla (esim. Sotiemme Veteraanit -keräys).
Suurimpien keskusjärjestöjen varallisuus:
Sotainvalidien Veljesliitto:
Talousluvuiltaan suurin järjestöistä. Liiton oma pääoma ja varallisuus ovat olleet noin 5–7 miljoonan euron luokkaa. Suurin osa varoista on sidottu kiinni toimintaan, kiinteistöihin ja sijoituksiin, joita on purettu ja käytetty sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hoitoon ja tukeen ehtyvän jäsenkunnan rinnalla.
Suomen Sotaveteraaniliitto:
Liiton varallisuus ja taseen loppusumma ovat olleet maltilliset, yleensä noin satoja tuhansia euroja – noin miljoona euroa. Esimerkiksi toimistokiinteistön myynnistä saatuja varoja on rahastoitu kattamaan perinnetyön ja purkautumisvaiheen kuluja.
Rintamaveteraaniliitto:
Liitto ajoi varsinaisen veteraanitoimintansa alas ja purkautui vuoden 2023 lopussa jäsenmäärän vähennyttyä. Sen jäljelle jääneet varat käytettiin viimeisten jäsenten tukemiseen ja siirrettiin perinnetyölle.
Miksi mielikuva ”rikkaista veteraanijärjestöistä” on elänyt?
Julkisten varojen koko: Valtio myöntää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen (esim. vielä vuonna 2023 yli 150 miljoonaa euroa). Nämä varat kulkevat kuitenkin Valtiokonttorin ja hyvinvointialueiden kautta suoraan palveluihin, eivätkä ne ole järjestöjen omaa varallisuutta.
Paikallisyhdistykset ja -säätiöt: Joillakin alueellisilla veteraanipiireillä, veteraanikodeilla tai erillisillä tukisäätiöillä on voinut olla omaa kiinteistöomaisuutta tai lahjoitusrahastoja. Nämä ovat kuitenkin erillisiä toimijoita, eivätkä ne kuulu valtakunnallisten liittojen taseisiin.
Nykytilanne ja tulevaisuus
Veteraanien keski-iän ollessa jo noin 98 vuotta järjestöt ovat siirtymässä viimeiseen vaiheeseensa. Veteraaniliitot ajavat toimintaansa alas, ja niiden jäljelle jäävät varat sekä toiminta siirretään veteraanien perinnettä vaalivalle Tammenlehvän Perinneliitolle ja erillisille perinnesäätiöille.
Mihin ne varat sitten päätyvät?
Toiminnan johtajien palkkoihin. Järjestöjen johtajat tienaavat enemmän kuin ministerit ja ylilääkärit.
Mä olen miettinyt samaa noiden verojen osalta että niitä kerätään aina vaan enemmän ja palveluita niillä saa aina vaan vähemmän jotta kai ne rahat katoavat samaan kaivoon näiden veteraanien rahojen kanssa 🤔🤔
Näille on kerätty rahaa jo 40 vuotta vähintään, eiköhän sitä ole kerätty veteraaneille ihan tarpeeksi. Aika kerätä jollekin enemmän tarvitsevallee taholle.
Lotta-veteraaneja ja veteraanien leskiä on edelleen jopa tuhansia. Ja vielä ne jäljellä olevat rintamaveteraanitkin tarvitsevat palveluja.