Niuhottajaäiti, mitä arvelet ovatko lapsesi onnellisia?

Selitä vähän, olis helpompi ymmärtää.

Määrittelen itseni niuhottajaäidiksi koska meillä rajoitetaan kouluikäisten peliaikaa, laitetaan lapset ajoissa nukkumaan, yms. nipotusta.

Näin niuho olen lapsille 2 ja 5v: karkkia saa kerran viikossa + juhlissa (eikä silloinkaan karkkiövereitä). Isompi saa pelata yhteensä 1,5h viikossa. Lastenohjelmia 1h päivässä. Ruoka-aikana syödään (jos maistuu), muuna aikana tarjoillaan vettä. Hampaat pestään iltaisin, nukkumaan mennään ajoissa. Joka päivä ulkoillaan, jos ollaan terveinä.



Anteeksi pyydetään ja käyttäydytään. Huutaa ja riidellä saa, kunhan ei nimitellä tai olla väkivaltaisia, ja sovitaan lopuksi.



Ikärajat elokuvissa jne. ovat ehdottomia.



Lapsi sanoi yksi ilta: äiti sä olet mun rakas sittenkin kun me molemmat ollaan vanhoja ja kuolleita.

lastensa puolesta.

Onko sitten rakkauden arvoinen, kun ei välitä lapsensa terveydestä, turvallisuudesta tai tulevaisuudesta?



t. ei nipo, mutta ihmettelee ihmisten kapeaa ajattemallia.

Olen tiukka äiti.

Olen vääntänyt lapsien kanssa monet riidat ja tulen jatkamaan samaa hyvää linjaa.



5- vuotias, onnellinen ja iloinen lapseni kuoli aikanaan ja olen mahdottoman iloinen että pidin rajat ja annoin rakkautta.

Tunsin lapsesta kun hän sanoi rakastavansa minua että teki sen aina mielellään ja tarkoitti sitä. Ihan sama on muiden lapsien kanssa ollut.



Oma kokemus oli kun äiti antoi minun mennä ja tulla, olin röyhkeä ja inhottava eikä siitä koskaan mitään tapahtunut. Kaipasin rajoja ja olin kateellinen kavereille joilla olis rajat.



Pieni lapsi tarttee enempi rajoja kuin iso, isompi taas osoittaa kypsyydellään valmiuttaan.



Jos olisin toiminut kuten äitini ja sitten menettänyt lapseni niin silloin tuntuisi pahemmalta, en kadu yhtään riitaa lapsen kanssa. Oli upea tunne nähdä kun lapsi kasvaa pettymyksiin ja alkaa pystymään hillitsemään tunteitaan.

Niin mahdottomasti kaipaan niitäkin tunteenpurkauksia jotka suuttunut lapsi katsoi minuun, ihana Pikku Myy ja niistä laantuminen ja sylissä pussailu.



Kyllä se kaikki aitoa ja ihanaa oli. Joskus surin sitä että lapsen elämä päättyi niin ja tiesikö että hän oli rakastettu; eikä siitä ollut kyllä mitään epäluuloa. Varmasti tiesi että rakastetaan ja hän rakasti meitä.

Lapseni ovat normionnellisia ja rakastavat minua oikeasti. Lisäksi heistä on kasvanut hyvin käyttäytyviä esiteinejä.

Näin niuho olen lapsille 2 ja 5v: karkkia saa kerran viikossa + juhlissa (eikä silloinkaan karkkiövereitä). Isompi saa pelata yhteensä 1,5h viikossa. Lastenohjelmia 1h päivässä. Ruoka-aikana syödään (jos maistuu), muuna aikana tarjoillaan vettä. Hampaat pestään iltaisin, nukkumaan mennään ajoissa. Joka päivä ulkoillaan, jos ollaan terveinä.

Anteeksi pyydetään ja käyttäydytään. Huutaa ja riidellä saa, kunhan ei nimitellä tai olla väkivaltaisia, ja sovitaan lopuksi.

Ikärajat elokuvissa jne. ovat ehdottomia.

Lapsi sanoi yksi ilta: äiti sä olet mun rakas sittenkin kun me molemmat ollaan vanhoja ja kuolleita.

Minusta nämä ovat aivan perusasioita, joista olen käsittänyt, että kaikissa perheissä pidetään huolta. Kuten myös säännöllisestä nukkumisesta...

Määrittelen itseni niuhottajaäidiksi koska meillä rajoitetaan kouluikäisten peliaikaa, laitetaan lapset ajoissa nukkumaan, yms. nipotusta.

eikä niuhotusta?

Muistaako nelonen pestä lastensa hampaat myös aamullakin?

Toistaiseksi tässä ketjusssa on ollut mielestäni ihan normaaleja äitejä.



Nipoäiti olisi esim. jotain tällaista:

- määrittelee, ketä ystäviä lapsella saa olla

- määrittelee, mitä lahjoja lapselle saa ostaa ja palauttaa "epäsopivat" antajilleen, koska ne eivät kehitä lasta

- vaatii kouluikäiselle lapselle juhliin porkkanoita kun muut syövät karkkia (ehkä pakkaa eväät mukaan vaikka lapsi ei ole allerginen)

- estää lapsen osallistumisen päiväkodin/koulun yöretkille, koska sieltä voi saada vääriä vaikutteita... tämä siis vaikka lapsi viettääkin ko.paikassa päivänsä normaalisti

- vahtii ja kyttää isoja lapsiaan, eikä anna heidän esim. leikkiä rauhassa kavereidensa kanssa (en tarkoita nyt 2-vuotiaita!)

- ylihysteerinen aikataulujen suhteen... koko maailma romahtaa jos Maijan päikkärit myöhästyvät puoli tuntia, koska "meidän päivä menee pilalle jos rytmi järkkyy"

- Kietää juhlissa aikuisilta kohtuullisen, ei-humalahakuisen juomisen, ettei oma lapsi (joka luultavasti vastasyntynyt eikä tajua maailmanmenosta mitään) altistu "alholisoituneelle ympäristölle"



jne jne

jne jne