Kertokaa te etiketin tuntevat olenko loukkaantunut
turhasta?
Kyseessä oli isäni hautajaiset. Kun menin mieheni ja lapseni kanssa kirkkoon, oli etupenkissä jo istumassa äitini ja hänen pyynnöstään hänen veljensä(siis enoni, perheetön mies). Seuraavassa penkissä vanhin sisareni ja hänen poikansa. Seuraavassa penkissä veljeni vaimoineen ja hänen kolme lastaan(eivät siis ole veljeni lapsia) ja näiden nuorten poika/tyttöystävät olivat heidän takanaan.
Minä jouduin perheeni kanssa jäämään näiden veljeni vaimon lasten tyttö/poikaystävien taakse. Olen vieläkin harmistunut asiasta! Nämä nuoret eivät olleet edes koskaan tavanneet isääni.
Hautajaisista on jo puoli vuotta mutta tilanne kaivertaa mieltäni vieläkin. Olisin halunnut olla lähempänä äitiäni ja sisaruksiani. Tuntea olevani osa lapsuusperhettäni, en takarivin kuka lie...
Kiitos, jos joku jaksoi lukea tämän.
Kommentit (9)
kaksi perhettä, esim. sisarusten perheet, istua samassa penkissä? Meillä ainakin voi.
Et sitten mahtunut kiilaamaan itse yksin sinne äitisi viereen?
huomio. Varmaan nuorin lapsi, perheen prinsessa. Äidin olisi pitänyt surunsa keskellä nousta pyytelemään että istuthan sinäkin tässä edessä. Hieenohelma ei itse ymmärrä mennä vaan istumaan sinne minne haluaa tai mahtuu.
Mielestäni etenkin silloin, kun kyse on niin laajoista hautajaisista että kirkkoon on kutsuttu todell mutkan takaa tuttuja, on ensimmäiset penkit varattu omaisille. Pojan vaimon jo lähes aikuisia lapsia vainajalle vieraine seurustelukumppaneineen ei minusta voi eikä tarvitse tähän joukkoon laskea. Olisi ollut korrektia istuttaa heidät perheesi taa.
Mutta tällaista tämä nykyään on, millään ei ole enää mitään väliä. Hitaasti etenevän hautajaissaattueen väliin tullaan risteyksestä ja tööttäillään, kun pitäisi päästä ajamaan kovempaa.
mene etupenkkiin, kun kaikki eivät mahdu.
Eniten olen harmissani veljelleni, joka ei ohjannut tätä tyttö/poikakaveriporukkaa hieman taaemmas. Ja emme olleet myöhässä vaan talutin erästä vanhempaa sukulaisia sisälle kirkkoon ja hän liikkui tosi hitaasti. ap
Mutta kiitos vastaajille. Olen ansainnut harmitukseni omalla käytökselläni.
Jopa kappelissa on yleensä penkit molemmin puolin käytävää. Tässä sinun kirjoitustasi lainaten kommenttini:
"...oli etupenkissä jo istumassa äitini ja hänen pyynnöstään hänen veljensä(siis enoni, perheetön mies). "
- Siis 2 (kaksi!) ihmistä valtasi koko penkin? Ketä istui käytävän toisella puolella etummaisessa penkissä?
"Seuraavassa penkissä vanhin sisareni ja hänen poikansa. "
- Tässäkin vain 2 ihmistä!
"Seuraavassa penkissä veljeni vaimoineen ja hänen kolme lastaan(eivät siis ole veljeni lapsia) ja näiden nuorten poika/tyttöystävät olivat heidän takanaan."
- tämän ymmärrän, että veli+vaimo+ 3 lasta = 5 ihmistä valtasivat koko penkin varsinkin jos lapset ovat pieniä ja vilkkaita. Mutta jos niillä oli jo poika-/tyttöystäviä, niin eivät sitten vissiin ihan pikkuisia olleet?
Onko teidän perheenne todellakin niin huonoissa väleissä keskenään, että teistä ei mahtunut kuin 2 ihmistä kokonaiselle kirkonpenkille?
Minä ja sisarukseni puolisoinemme ja lapsinemme sovimme kyllä aikanaan kaikki samalle penkille eturiviin, vaikka ei ollut edes kirkko vaan pikkuinen kappeli.
yleisimmin vainajalle läheisimmät menevät eteen. Ihmettelen hiukan miksi etupenkissä istui vain kaksi ihmistä, jätettiinkö muut paikat todellakin tyhjiksi?
Minusta on ihan turha huolehtia muodollisuuksista perusasioiden jälkeen, ei niillä oikeasti ole niin kovasti väliä. Etikettisäännöt on tarkoitettu helpottamaan muodollisemmista tilanteista selviytymistä, esim pukukoodit helpottavat kummasti elämää kun ei tarvitse arvailla farkut ja kimalletoppi vai pitkä iltapuku?
Jos varsinaista etikettiä ei ole, huomaavaisuus, empatia ja asioista keskusteleminen ohjaavat tilannetta. Turhasta ei kannata ottaa nokkiinsa.
nämä veljesi lapsipuolien tyttö-ja poikaystävien olisi kuulunut istua takaosassa. Mutta eivät nuoret kyllä tiedä tätä jos ei heitä opasteta, luonnollisesti istuivat perheen perään. Harmillista sinulle.
ihmistä.