Lue keskustelun säännöt.
Ajatteletteko koskaan ihmisiä, joita olette tavanneet elämänne varrella?
11.09.2026 |
Minulle tulee aina välillä mieleen joku ihminen vuosien tai jopa vuosikymmenten takaa, ja mietin, mitä hänelle mahtaa nykyään kuulua. Ei tarvitse olla edes vanha ystävä, vaan ihan sellainen tuttu, jonka kanssa tuli joskus oltua sen verran tekemisissä, että hän todennäköisesti muistaisi minut vieläkin.
Sitten tulee joskus mieleen, että mahtaakohan joku heistäkin joskus miettiä, mitä minulle kuuluu.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Häiritsevästi välillä. Osa oli pettymys tai ihan väärää seuraa. Jopa vaarallisia jotkut. Oli turhaa kuluttaa aikaa siihen. Jos joku taas kuoli tai vanheni, se ahdistaa. Olisi toivonut hyvää. On helpompi keskittyä muuhun. Nykyään osa ihmisistä joita netissä seurasi sairastunut, sitäkin ikävää seurata ja oli järkytys. Mutta positiivisesti eteenpäin ja terveydestä kiitollinen mitä kullakin vielä on.
Eikö ole kauniita muistoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tulee joskus vuosien tai vuosikymmenienkin takaa jopa sellaisiakin ihmisiä mieleen, joita en koskaan tuntenut, joiden kanssa en välttämättä edes jutellut ja joiden nimeäkään en tiedä. Ihmisiä, joihin jostain syystä jossain kiinnitin huomiota.
Kyllä. Yksi tumma nainen joka suuteli minua tiikerihaissa tampereella, olisi pitänyt tutustua.
Jos olin niihin ihastunut niin kyllä. Muuten harvemmin, psitsi jos näen heidät tvssä. Muutamat näen säännöllisesti.
Minä muistelen varsinkin sellaisia ihmisiä, jotka ovat pyyteettömän hyviä. On muutamia, joita näen harvoin, mutta he aina saavat minut hyvälle mielelle asioidessani heidän kanssaan. Ajattelen että toivottavasti elämä kohtelee heitä hyvin, koska ovat kuin enkeleitä maan päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein. On monia jotka haluaisin tavata uudelleen mutta minulla on huono kasvomuisti ja kaikista en muista edes nimeä.
Jos ovat aikaisemmin olleet jotenkin tekemisissä kanssani. Yleensä enemmän niitä, joistain hyviä muistoja. Yritä unohtaa pahat ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastelen heitä vuoronperään unissani 😏
Ystävälliset miehet välillä tupsahtaa mieleeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivoja tyyppejä muistelee mielellään, huonot tuttavuudet yrittää unohtaa. Valitettavasti liikuin nuorempana muutaman vuoden ajan päihdeporukoissa, joten niitä huonoja tuttavuuksia riitti liiaksikin. Osan näistä olen onneksi jo unohtanut. Muutamaa symppistä niistäkin piireistä ollut jälkeenpäin ikävä, toivottavasti saivat elämänsä raiteilleen ja voivat nykyään paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ajattelen. Vanhoja luokkakavereita, työkavereita ja muita ihmisiä matkan varrelta.
Hyvällä vai pahalla?
Varmaan riippuu monen kohdalla siitä, mitä kohtaamisista jäi käteen, hyviä muistoja jää hyvistä tyypeistä ja huonoja niistä, jotka kohtelivat huonosti. Kiusaajaa tuskin kukaan muistelee hyvällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muistelen opettajiani. Osa varmaan jo kuollut.
En. Ajattelen vain ihmisiä, joita en ole tavannut koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistelen entisen työpaikkani kesätyöntekijöitä, nuoria naisia.
Minua ei alle kolmekymppisenä kiinnostanut seurustelu. En vain kiinnostunut kenestäkään tarpeeksi.
Mutta jospa saisin palata ajassa taaksepäin, niin kyllä niistä nuorista naisista joku olisi pitänyt napata omaksi...
Silloin tällöin muistelen nuoruuden rakastettujani.
Ajattelen, vasta mietin pikkuserkkuja joiden luona lapsena vierailimme Lahdessa ja joitain tuttuja jotka muuttaneet muualle , myös entisiä luokkakavereita. Olin toisella paikkakunnalla töissä ja kävin moikkaa yhtä luokkakaveria liikkeessään yllättäin, myös entistä työkaveria. Yhtä näin sattumalta bussipysäkillä viimesenä työpäivämä. Oli mukava jutella.
Lähinnä sellaisia joista pidin ja joita kaipaan jollain tasolla.
Pelkäisin, että joku koki rashsismina moisen je vedettiin pois.
Kiitos jatketaanko? Minä kaipailen välillä serkkujani joiden kanssa lapsuudessa maalla olimme läheisiä. Myönnän, että yritimme tapaamista 20- vuotta sitten ja huomasin, että olemme niin eri ihmisiä. Sääli, näin se elämä menee.
Pidän niin kiinni nyt rakkaistani, täysin käsin:D
Hyvällä vai pahalla?