Miten tsempata köyhää nuorta opiskelussa?
Kokee olevansa hyvin ulkopuolinen, kun rahaa ei ole. Ei ole rahaa osallistua muiden kanssa opiskelijarientoihin tai mihinkään, mikä vaatii rahaa. Keskustelunaiheet nuorilla liittyvät matkusteluun, autoihin, ulkonäköön (rakennekynnet yms.) ja ylipäätään kuluttamiseen. Nuori asuu yksiössä erittäin huonomaineiselta alueella ja sanoi, ettei edes kehtaa kertoa siitä, kun alueesta on jo vitsailtu opiskelutovereiden kesken. Nuori miettii jo opiskelun lopettamista.
Miten tsempata nuorta? En pysty avustamaan taloudellisesti, eikä nuori jaksa perussairautensa takia työtä tehdä opiskelujen ohella.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Voithan saarnata sille köyhyyden autuudesta
Ja se auttaa, miten?
Nyt on opiskelija löytänyt turhan toksisen kaveripiirin. Suuri osa Suomen opiskelijoista on ihan erilaisia. Omat lapset ovat nyt yliopisto-opiskelijoita ja löytäneet kaveripiirin, jossa varallisuudella ei ole merkitystä.
Muistan kyllä itse, kuinka yliopistossa tuntui, että kaikki muut tulevat rikkaista perheistä ja häpesin taustaani. Nyt viisikymppisenä ylpeydellä kerton olevani yh peushoitajan tytär.
Hän opiskelee ilmeisesti korkea-asteella, jossa opiskelu on vasta alkanut? Uskallan väittää, että kaikki eivät ole kuitenkaan varakkaista lähtökohdista sielläkään. Ehkä sitä omaa vähävaraisuutta ei nyt alkupäivinä esiin tuoda, mutta uskon, ettei hän ole ainoa. Se ehkä kannattaa nuorelle mainita. Ja se nyt vain vähän on niin, että ne piirtää, kenellä on liitua, niin se on aikuisuudessakin.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on opiskelija löytänyt turhan toksisen kaveripiirin. Suuri osa Suomen opiskelijoista on ihan erilaisia. Omat lapset ovat nyt yliopisto-opiskelijoita ja löytäneet kaveripiirin, jossa varallisuudella ei ole merkitystä.
Muistan kyllä itse, kuinka yliopistossa tuntui, että kaikki muut tulevat rikkaista perheistä ja häpesin taustaani. Nyt viisikymppisenä ylpeydellä kerton olevani yh peushoitajan tytär.
Niinpä. En itsekään yliopistossa ole törmännyt sellaiseen ilmiöön, että muilta odotetaan varallisuutta.Yleisempää on, että ei pystytä osallistumaan kalliisiin tapahtumiin oman taloudellisen tilanteen takia. Ulkonäkökeskusteluja en ole edes kuullut kertaakaan tai leveilemistä autoilla. Matkustamisesta jotkut puhuvat, mutta ei sitä odoteta keneltäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voithan saarnata sille köyhyyden autuudesta
Ja se auttaa, miten?
Tottakai se auttaa jaksamaan kun tajuaa että oma tilanne on hyvä
Sano sille että ottaa vauva forumin kelaloisesta vaarin että miten tulee käymään jos ei opiskele. Kohta 40v sinkku revenneet vaatteet mielenterveys ja tulevaisuusen suunnitelmat noh ei ole muutakuin odottaa kuolemaa. T. Työtön kouluttautumaton kelaloinen.
Vierailija kirjoitti:
Hän opiskelee ilmeisesti korkea-asteella, jossa opiskelu on vasta alkanut? Uskallan väittää, että kaikki eivät ole kuitenkaan varakkaista lähtökohdista sielläkään. Ehkä sitä omaa vähävaraisuutta ei nyt alkupäivinä esiin tuoda, mutta uskon, ettei hän ole ainoa. Se ehkä kannattaa nuorelle mainita. Ja se nyt vain vähän on niin, että ne piirtää, kenellä on liitua, niin se on aikuisuudessakin.
Suurin osa ei ole. Tai en tiedä, onko joillain tietyillä aloilla.
Kannattaa mennä samanhenkisten kimppaan. Ja noin nuorena ei tarvitse rahaa juhlimiseen tai harrastuksiin. Harrastuksia löytyy koulun omista mahdollisuuksista. Ei tuota vaihetta kestä kun muutama vuosi, sitten alkaa tienata, tavalla tai toisella.
Muistuta häntä ystävällisesti, ettei kannata lopettaa opintoja, koska juuri niiden avulla hänellä on mahdollisuus päästä eteenpäin ja pois siitä yksiöstä ja elämäntilanteesta, jossa ei tällä hetkellä viihdy.
Ehkä olisi kannattanut mennä opiskelijasoluun asumaan, sillä siellä ne muut persaukiset opiskelijat asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Muistuta häntä ystävällisesti, ettei kannata lopettaa opintoja, koska juuri niiden avulla hänellä on mahdollisuus päästä eteenpäin ja pois siitä yksiöstä ja elämäntilanteesta, jossa ei tällä hetkellä viihdy.
Totta kai hän sen ymmärtää. Sanoikin, että haluaa opiskella pitkälle juuri siksi, ettei halua köyhää loppuelämää. Tosin olisi voinut valita rahakkaammankin alan.
Voihan sitä valaa uskoa tulevaan.
Mä en tehnyt nuorena mitään rahaa vaativaa kivaa. Opiskelin, tein paljon töitä. Söin kaurapuuroa ja kaalia. Valmistuin maisteriksi, tein töitä. Nyt rahan suhteen suurin ongelma on huolehtia sijoittamisesta, kun joka kk jää itsellä (ja myös puolisolla) ainakin pari tonnia säästöön. Monet huolet ovat taakse jäänyttä elämää.
Omilla lapsilla oli 18-vuotiaina kymmeniä tuhansia säästössä ja sijoituksissa, yliopistoaikaan sijoitukset kasvaneet 100 000 euroon. Eivät tästä kenellekkään kerro, vaan ihan normaalisti käyvät töissä opintojen ohella, käyttävät kirpparivaatteita ja syövät kaurapuuroa ja soijabolognesea.
Kannattaa kirjata niit motivaatiota ylläpitäviä asioita esille. Lainaa saa opintoihin myös niin paljon, että sillä rahalla elää kyllä leveästikin. Mun mielestä lainaa saa liikaakin.
Oma nuoreni sain peruutuspaikka yliopistosta. Opintotuki plus asumislisä ei kata edes vuokaa. Kun sai peruutuspaikka, kaikki opiskelija-asunnot olivat jo menneet. Minulla on ainakin toistaiseksi varaa tukea nuorta, mutta lainataus meillekin on varalta haettu. Korkeakoulussa myös ruoka maksaa. Mutta ei nuori mitenkään ökysti elä, nyt ekan viikon on keittänyt kahvia, syönyt koton voileipiä ja kerran tehnyt munakkaan. Lounaat on syönyt yliopistolla. Jonne kävelee 2,5 km matkan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistuta häntä ystävällisesti, ettei kannata lopettaa opintoja, koska juuri niiden avulla hänellä on mahdollisuus päästä eteenpäin ja pois siitä yksiöstä ja elämäntilanteesta, jossa ei tällä hetkellä viihdy.
Totta kai hän sen ymmärtää. Sanoikin, että haluaa opiskella pitkälle juuri siksi, ettei halua köyhää loppuelämää. Tosin olisi voinut valita rahakkaammankin alan.
No Suomessa opiskelu on kauan aikaa sitten inflatoitu niin, että jos odottaa pelkästään sen perusteella opiskelee jotain n.n alaa, niin kannattaa vatautua pettymykseen.
- Itse olen työtön varatuomari ja saan vain kuulla vittuilua ("onko juoarista tullu juomarim mitä?"), jos erehdyn kertomaan mikä on koulutukseni (, joka siis on oikeustieteen maisteri) ja kertomalla samalla rehellsiesti, että parhaillaan olen työtön . Tai sitten saan osakseni tivaamista, että miksi en perusta omaa fiirmaa ja lyö rahoiksi.
.
Hyvä että naisillakin on välillä tuskaista. Tuntuu että naisten elämä on pelkkää juhlaa aina seksiä ja parisuhteita. Naimisiinkin pääsee tosta vaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistuta häntä ystävällisesti, ettei kannata lopettaa opintoja, koska juuri niiden avulla hänellä on mahdollisuus päästä eteenpäin ja pois siitä yksiöstä ja elämäntilanteesta, jossa ei tällä hetkellä viihdy.
Totta kai hän sen ymmärtää. Sanoikin, että haluaa opiskella pitkälle juuri siksi, ettei halua köyhää loppuelämää. Tosin olisi voinut valita rahakkaammankin alan.
No Suomessa opiskelu on kauan aikaa sitten inflatoitu niin, että jos odottaa pelkästään sen perusteella opiskelee jotain n.n alaa, niin kannattaa vatautua pettymykseen.
- Itse olen työtön varatuomari ja saan vain kuulla vittuilua ("onko juoarista tullu juomarim mitä?"), jos erehdyn kertomaan mikä on koulutukseni (, joka siis on oikeustieteen maisteri) ja kertomalla samalla rehellsiesti, että parhaillaan olen työtön . Tai sitten saan osakseni tivaamista, että miksi en perusta omaa fiirmaa ja lyö rahoiksi.
.
Täsmennän vielä, että totta kai yleisesti kannattaa opiskella; Suomi onhyvin koulutususkovainen maa; jsota viimeismpänä hullutuksena on se, että on muodostumassa kahden tasosest yliopistoja vai uskooko joku, että jos kaikki ammattikorkeakoulut voivat kouluttaa yhtälailla maisterieta ja tohtoreita kuin nykyiset yliopistot, niin ihan jokaiseen korkeakouluun ja yliopistoon edes riittäsi riittäviä resuresseja
En väheksy ammattikorjeakouluja en lainkaan mutta ihmettelen vain, että tarvitseeko kaikki aiemmin hyvin toiminut tappaa ja hävittää.
Voithan saarnata sille köyhyyden autuudesta