Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksia erovanhempien erittäin riitaisista väleistä
26.08.2026 |
Seuraan sivusta tilannetta, jossa jo vuosia sitten eronneet vanhemmat ovat erittäin riitaisia. Pientenkin asioiden sopiminen äityy suoraksi huudoksi puhelimessa. Lasten vaihdon aikana tunnelma on käsinkosketeltavaa hyytävä. Lapset todistavat riitelyä ja kärsivät siitä selvästi. Miten tämä kaikki vaikuttaa lapsiin? Kokemuksia?
Kommentit (12)
Työssäni näen näitä. Kokemuksesta totean, että jos haluaa tehdä lapsestaan mielenterveysongelmaisen, niin kannattaa riidellä kunnolla vielä eronkin jälkeen ja mahdollisimman pitkään sekä haukkua lapsille toista vanhempaa. Takaan, että onnistumisprosentti on 100.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun vanhempani olivat tuollaisia. Isällä oli toinen nainen, mistä äitini tiesi. Kuusi vuotta riitelivät asiasta aina, kun isäni oli kotona, eikä "työmatkalla". Viikonloppuisin äitini huusi kuin palosireeni ja kantoi isän tavaroita autotalliin ja isä takaisin. Välillä isä istui mykkänä olohuoneessa ja tuijotti televisiota.
Kun lopulta erosivat, riitelivät vielä elatusmaksuistakin hovioikeutta myöten, eivätkä sen jälkeen ikinä olleet missään tekemisissä keskenään.
Tästä kaikesta huolimatta sekä minä, että sisareni olemme lähes 30 vuotta kestäneissä avioliitoissa. Usein sanotaan, ettei oltaisi saatu hyvän parisuhteen mallia kotoa. Ainakin me molemmat tiesimme, miten parisuhtetta ei pidä hoitaa.
Tässä kyse nuorista lapsista ja teini-iän myötä tulleista haasteista. Nyt tarvittaisiin yhteistä kasvatuksellista linjaa ja esim sopimista mahdollisesta väliintulosta., seurauksista ym. Mutta kun puolikkaan sanankin sanominen ääneen synnyttää raivoisan riidan..
Vierailija kirjoitti:
Tässä kyse nuorista lapsista ja teini-iän myötä tulleista haasteista. Nyt tarvittaisiin yhteistä kasvatuksellista linjaa ja esim sopimista mahdollisesta väliintulosta., seurauksista ym. Mutta kun puolikkaan sanankin sanominen ääneen synnyttää raivoisan riidan..
No eipä eronneen parin ole syytä noudattaa yhteistä linjaa. Sehän se on eron tarkoitus. Ei tarvi enää mennä toisen mukaan. Ihan turha riidellä. Kunhan lakia ja yhteiskunnan sääntöjä noisädatetaan niin toisella ei ole sanomista.
Älä enää vain seuraa vaan tee asialle jotain.
Pystytkö puhumaan heille tai teet vaikka ladu ilmoituksen.Ei lasten kuulu olla tuollaisissa tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kyse nuorista lapsista ja teini-iän myötä tulleista haasteista. Nyt tarvittaisiin yhteistä kasvatuksellista linjaa ja esim sopimista mahdollisesta väliintulosta., seurauksista ym. Mutta kun puolikkaan sanankin sanominen ääneen synnyttää raivoisan riidan..
No eipä eronneen parin ole syytä noudattaa yhteistä linjaa. Sehän se on eron tarkoitus. Ei tarvi enää mennä toisen mukaan. Ihan turha riidellä. Kunhan lakia ja yhteiskunnan sääntöjä noisädatetaan niin toisella ei ole sanomista.
Kai vanhempien kuuluu jotain yhteisiä pelisääntöjä sopia, esim kotiintuloajat. Ei ole teinin etu, että toisessa osoitteessa on rajat ja toisessa osoitteessa saa vaikka joulupäivänä painella puolille öin kylillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kyse nuorista lapsista ja teini-iän myötä tulleista haasteista. Nyt tarvittaisiin yhteistä kasvatuksellista linjaa ja esim sopimista mahdollisesta väliintulosta., seurauksista ym. Mutta kun puolikkaan sanankin sanominen ääneen synnyttää raivoisan riidan..
No eipä eronneen parin ole syytä noudattaa yhteistä linjaa. Sehän se on eron tarkoitus. Ei tarvi enää mennä toisen mukaan. Ihan turha riidellä. Kunhan lakia ja yhteiskunnan sääntöjä noisädatetaan niin toisella ei ole sanomista.
Kai vanhempien kuuluu jotain yhteisiä pelisääntöjä sopia, esim kotiintuloajat. Ei ole teinin etu, että toisessa osoitteessa on rajat ja toisessa osoitteessa saa vaikka joulupäivänä painella puolille öin kylillä.
Periaatteessa ei kuulu sopia mitään yhteistä. Ihmiset eroavat, kun eivät pysty elämään yhdessä. Tällöin vanhemmuutta jatketaan siten miten itse haluaa lapsen kasvattaa. Niin kauan kuin lakia noudatetaan niin ei toisella ole mitään sanomista. Pitää hyväksyä, että exän perhe ja säännöt ovat erilaiset eikä ole syytä puuttua perheen elämään. Jos lapsen kasvu vaarantuu niin silloin yhteys lastensuojeluun, mutta muuten jokainen huolehtii omalla tavallaan.
Huutamalla ja riitelemälläkö exän saa toimimaan siten miten toinen vanhempi haluaa? Tuo on pelkkää kiusaa, mikä ei eroon loppunut ja toinen vaan vastaa samoin. Täytyy vain hyväksyä asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kyse nuorista lapsista ja teini-iän myötä tulleista haasteista. Nyt tarvittaisiin yhteistä kasvatuksellista linjaa ja esim sopimista mahdollisesta väliintulosta., seurauksista ym. Mutta kun puolikkaan sanankin sanominen ääneen synnyttää raivoisan riidan..
No eipä eronneen parin ole syytä noudattaa yhteistä linjaa. Sehän se on eron tarkoitus. Ei tarvi enää mennä toisen mukaan. Ihan turha riidellä. Kunhan lakia ja yhteiskunnan sääntöjä noisädatetaan niin toisella ei ole sanomista.
Kai vanhempien kuuluu jotain yhteisiä pelisääntöjä sopia, esim kotiintuloajat. Ei ole teinin etu, että toisessa osoitteessa on rajat ja toisessa osoitteessa saa vaikka joulupäivänä painella puolille öin kylillä.
Periaatteessa ei kuulu sopia mitään yhteistä. Ihmiset eroavat, kun eivät pysty elämään yhdessä. Tällöin vanhemmuutta jatketaan siten miten itse haluaa lapsen kasvattaa. Niin kauan kuin lakia noudatetaan niin ei toisella ole mitään sanomista. Pitää hyväksyä, että exän perhe ja säännöt ovat erilaiset eikä ole syytä puuttua perheen elämään. Jos lapsen kasvu vaarantuu niin silloin yhteys lastensuojeluun, mutta muuten jokainen huolehtii omalla tavallaan.
Huutamalla ja riitelemälläkö exän saa toimimaan siten miten toinen vanhempi haluaa? Tuo on pelkkää kiusaa, mikä ei eroon loppunut ja toinen vaan vastaa samoin. Täytyy vain hyväksyä asiat.
En ole eroperheestä enkä ole itse eronnut. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että vanhemmuus on yhteistä eron jälkeen. Kyllähän jo vaikka lapsen harrastamisen mahdollistaminen vaatii usein yhteistä sopimista, samoin vaikka terveydenhoito. Tietysti lapsella voi olla kaksi kotia, jotka ovat sääntöjen suhteen kuin yö ja päivä. Mutta ei se lapsen hyvinvointia mitenkään tue.
Vierailija kirjoitti:
Työssäni näen näitä. Kokemuksesta totean, että jos haluaa tehdä lapsestaan mielenterveysongelmaisen, niin kannattaa riidellä kunnolla vielä eronkin jälkeen ja mahdollisimman pitkään sekä haukkua lapsille toista vanhempaa. Takaan, että onnistumisprosentti on 100.
Täällä yks Mt ongelmainen, voin vahvistaa tämän. Lapsi tippuu siihen kuiluun minkä toisiaan vihaavat vanhemmat muodostavat välilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kaverisi puolustaa lapsiaan.
No miks et keskustele asiasta sen kaverin tai vaikka toisen kaverisi kanssa vaan täällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kyse nuorista lapsista ja teini-iän myötä tulleista haasteista. Nyt tarvittaisiin yhteistä kasvatuksellista linjaa ja esim sopimista mahdollisesta väliintulosta., seurauksista ym. Mutta kun puolikkaan sanankin sanominen ääneen synnyttää raivoisan riidan..
No eipä eronneen parin ole syytä noudattaa yhteistä linjaa. Sehän se on eron tarkoitus. Ei tarvi enää mennä toisen mukaan. Ihan turha riidellä. Kunhan lakia ja yhteiskunnan sääntöjä noisädatetaan niin toisella ei ole sanomista.
Kai vanhempien kuuluu jotain yhteisiä pelisääntöjä sopia, esim kotiintuloajat. Ei ole teinin etu, että toisessa osoitteessa on rajat ja toisessa osoitteessa saa vaikka joulupäivänä painella puolille öin kylillä.
Periaatteessa ei kuulu sopia mitään yhteistä. Ihmiset eroavat, kun eivät pysty elämään yhdessä. Tällöin vanhemmuutta jatketaan siten miten itse haluaa lapsen kasvattaa. Niin kauan kuin lakia noudatetaan niin ei toisella ole mitään sanomista. Pitää hyväksyä, että exän perhe ja säännöt ovat erilaiset eikä ole syytä puuttua perheen elämään. Jos lapsen kasvu vaarantuu niin silloin yhteys lastensuojeluun, mutta muuten jokainen huolehtii omalla tavallaan.
Huutamalla ja riitelemälläkö exän saa toimimaan siten miten toinen vanhempi haluaa? Tuo on pelkkää kiusaa, mikä ei eroon loppunut ja toinen vaan vastaa samoin. Täytyy vain hyväksyä asiat.
En ole eroperheestä enkä ole itse eronnut. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että vanhemmuus on yhteistä eron jälkeen. Kyllähän jo vaikka lapsen harrastamisen mahdollistaminen vaatii usein yhteistä sopimista, samoin vaikka terveydenhoito. Tietysti lapsella voi olla kaksi kotia, jotka ovat sääntöjen suhteen kuin yö ja päivä. Mutta ei se lapsen hyvinvointia mitenkään tue.
Mutta silti molemmat vanhemmat päättävät itse. Toinen ei voi esimerkiksi luvata lapselle ratsastustunteja ja velvoittaa etää maksamaan puolta älyttömästä maksusta ja vaatia kuljettamaan 20 km päähän tallille. Toinen ei voi vaatia lapselle klo 20 kotiintuloaikoja exän luona, jos exälle sopii klo 21 ta 22. Eron jälkeen ei vain ole oikeutta puuttua toisen kodin arkeen. Elatukset ja tapaamiset sovitaan lastenvalvojalla tai oikeus määrää. Muuten on syytä olla hiljaa. Käsittämätöntä, jos eron jälkeenkin molemmat edelleen haluavat riidellä ja riitaan hakeudutaan. Toki tiedän, että tuollaisia ihmisiä on.
Alue: Aihe vapaa
Parempi olisi olla täysin ilman kontaktia. Ei siihen ole syytäkään. Asiat ja lasten vaihdot sovitaan lastenvalvojalla tarkoin ja sen mukaan mennään. Ei aleta enää sitten mitään säätämään ja sopimaan uudelleen.
Jos on tuollainen tilanne niin molemmat haluavat riidellä.