Olenko uupunut?

Oletko aiemmin kokenut samaa oloa?

Vierailija kirjoitti:

Oletko aiemmin kokenut samaa oloa?

Ei tämä ihan uutta ole. Palautumisessa on ollut haasteita viimeisen 10 vuoden ajan, mutta nyt tuntuu, ettei kuukauden kesälomallakaan ehtinyt palautua. 

?

Työterveyteen ja siitä lyhennettyä työaikaa neuvottelemaan jos et halua keskustella suoraan (lähi)esihenkilön/johdon kanssa.

Kannattaa mennä myöntämään ajoissa. Ite en myöntänyt ajoissa itselleni enkä muille ja nyt olen edelleen yhtä uupunut vaikka olen ollut kohta vuoden sairaslomalla. En jaksa kuin istua sohvalla. Heti herätessä nukuttaa ja ahdistaa. Ihan pienet asiatkin on hirveän työn ja tuskan takana. 

Minua vähän pelottaa, että alan olla siinä pisteessä.

Esihenkilön kanssa pystyn kyllä keskustelemaan, mutta voi olla, että tarvitsee joka tapauksessa terveydenhuollon lausunnon tai jotain. Se kynnys vain ottaa asia puheeksi on vaikea ylittää. Olen tosiaan jo 10 vuotta puhunut lääkäreille, että olen väsynyt. Labrat on ollut viitteissä, niin asia ei ole edennyt mihinkään. 

Ap

Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia. Milloin tajusit olevasi uupunut ja miten olet selvinnyt? Vertaistuelle olisi nyt tarvetta. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia. Milloin tajusit olevasi uupunut ja miten olet selvinnyt? Vertaistuelle olisi nyt tarvetta. 

Ap

Olen  samassa tilanteessa. Kaupassa käyntikin vie kaikki voimat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia. Milloin tajusit olevasi uupunut ja miten olet selvinnyt? Vertaistuelle olisi nyt tarvetta. 

Ap

Olen  samassa tilanteessa. Kaupassa käyntikin vie kaikki voimat

Niinpä. Työpäivän jälkeen ei ainakaan kykene kauppaan menemään, tai ainakaan ei muista ostaa sitä mitä piti. Oletko töissä vai sairauslomalla?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa mennä myöntämään ajoissa. Ite en myöntänyt ajoissa itselleni enkä muille ja nyt olen edelleen yhtä uupunut vaikka olen ollut kohta vuoden sairaslomalla. En jaksa kuin istua sohvalla. Heti herätessä nukuttaa ja ahdistaa. Ihan pienet asiatkin on hirveän työn ja tuskan takana. 

Uupumus ei parane lepäämällä vaan keksimällä mielekästä tekemistä.

Ovatko peruselintapasi kunnossa, ap? Tietenkin vaikea erottaa syytä ja seurausta jos niistäkään ei jaksa pitää huolta. Tietynlainen väsymys lähtee oikeasti vain lepäämällä, joten sairasloma lienee nyt ensi alkuun paras vaihtoehto. Riippuu tietysti elämäntilanteesta tarjoaako arki mahdollisuutta lepoon sairaslomalaisellekaan... mutta jos nyt oletan että tarjoaa. Kun olet saanut levättyä, luuletko että tiedät mitkä asiat antavat sinulle energiaa? Ihmiset, harrastukset, liikunnan muodot, paikat? 

Olen kokenut kolme-neljä uupumista, olen 43v. Uupuminen voi oireilla itkuisuutena, mielialojen vaihteluina, ärtyisyytenä, väsymyksenä, unettomuutena, keskittymiskyvyn puutteena, ruokahaluttomuutena, masentuneisuutena, fyysisinä kipuina, jatkuvina sairasteluina, sydämen rytmihäiriöinä, kyynistymisenä, oman ammattitaidon vähättelynä, muistin pätkimisenä yms, yms. Oirekirjo on laaja. Eikä uupumisesta välttämättä koskaan palaudu ihan ennalleen, ja ennaltaehkäisy olisi erittäin tärkeää! Nyt ehdottomasti armollisuutta itselle, menet työterveyteen ja haet sairauslomaa. Sairausloma on vain alkua toipumiselle, tarvitaan kestäviä muutoksia työelämään ja oman arvojen mukaista elämää, että toipuminen voi jatkua. En toivottele jaksamista, ei aina tarvitse jaksaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ovatko peruselintapasi kunnossa, ap? Tietenkin vaikea erottaa syytä ja seurausta jos niistäkään ei jaksa pitää huolta. Tietynlainen väsymys lähtee oikeasti vain lepäämällä, joten sairasloma lienee nyt ensi alkuun paras vaihtoehto. Riippuu tietysti elämäntilanteesta tarjoaako arki mahdollisuutta lepoon sairaslomalaisellekaan... mutta jos nyt oletan että tarjoaa. Kun olet saanut levättyä, luuletko että tiedät mitkä asiat antavat sinulle energiaa? Ihmiset, harrastukset, liikunnan muodot, paikat? 

Mielestäni ovat suhteellisen kunnossa. Olen jopa nukkunut paremmin kuin aiemmin, mutta ehkä vähän liian vähän. Joskus tosin stressitaso ei laske yölläkään. Pyrin syömään monipuolisesti ja kasvispainotteisesti. Töissä syön kunnon lounaan, koska tiedän, etten illalla jaksa siihen panostaa. Liikunta on kyllä jäänyt harmittavan vähälle. Aiemmin olin hyvinkin liikunnallinen, mutta nyt tuntuu, että se vain lisää väsymystä. Tuntuu, että ihan eniten minua tällä hetkellä kuormittaa ihan tavalliset arjen asiat, kuten ruuan laitto ja se, että suunnilleen ihmisen näköisenä suoriutuu töihin (vaatteiden valitseminen, hiusten laittaminen yms) ja ylipäätään asioiden suunnittelu. Kuulostaa ihan naurettavalta. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut kolme-neljä uupumista, olen 43v. Uupuminen voi oireilla itkuisuutena, mielialojen vaihteluina, ärtyisyytenä, väsymyksenä, unettomuutena, keskittymiskyvyn puutteena, ruokahaluttomuutena, masentuneisuutena, fyysisinä kipuina, jatkuvina sairasteluina, sydämen rytmihäiriöinä, kyynistymisenä, oman ammattitaidon vähättelynä, muistin pätkimisenä yms, yms. Oirekirjo on laaja. Eikä uupumisesta välttämättä koskaan palaudu ihan ennalleen, ja ennaltaehkäisy olisi erittäin tärkeää! Nyt ehdottomasti armollisuutta itselle, menet työterveyteen ja haet sairauslomaa. Sairausloma on vain alkua toipumiselle, tarvitaan kestäviä muutoksia työelämään ja oman arvojen mukaista elämää, että toipuminen voi jatkua. En toivottele jaksamista, ei aina tarvitse jaksaa. 

Kiitos. Miten olet selviytynyt noista uupumusta? Minä olen aiemmin vaihtanut työpaikkaa ja pitänyt siinä työpaikkojen välissä lomaa, kun on alkanut tuntua siltä, etten enää jaksa. Eli sillä tavoin saanut taukoa työelämään. Mutta ehkä tämä ei pidemmän päälle ole kestävä tapa toimia. 

Ap