Alanvaihto aikuisena. Vaikea nähdä itseä uudessa työssä
Opinnot siis vasta alkavat, mutta välillä tulee todella epävarma ja huonommuuden olo. Sitten kun/jos pääsen alan töihin, niin kaikki työkaverit ovat hyvin todennäköisesti jo vuosia alalla olleita. Tai ainakin jotain vastaavaa jo tehneet. Olen nelikymppinen, mutta ei vielä mitään ns. kunnon työelämää tai uraa takana. Miten osaan olla vakuuttava asiantuntija? Osaanko edes mitään? Muut samanikäiset siellä ”aikuisten töissä” aikuisina vastassa sitten...
Muita myöhemmällä iällä alaa ja suuntaa vaihtaneita? Miten sujui?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Jos opinnot vasta alkavat, ei sinun heti tarvitse olla valmis. On aikaa kasvaa uuteen työhön ja muutut prosessin myötä. Opintojen lopussa olet jo eri ihminen. Ja sittenkin vastavalmistunut, jonka työpaikkaan kuuluu perehdytys. Joten nauttisin opiskeluajasta kun sellaista aikaa ei työssä ollessa itselleen saa. Onnea!
Kiitos. Niin se varmasti on. Rimakauhu kai se vain välillä meinaa iskeä.
Alanvaihtajia on nykyään joka paikassa, harjoittelijoina yli 40 vee ihmisiä, et ole yhtään erilainen. Tärkeintä on asenne että haluaa oppia ja tehdä.
Olin 45, kun valmistuin uuteen ammattiini. Menin töihin jo opiskeluaikana ja hyvin olen pärjännyt. En oikeastaan koskaan edes mieti ikääni. Panostan jatkuvaan oppimiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun.
Jos opinnot vasta alkavat, ei sinun heti tarvitse olla valmis. On aikaa kasvaa uuteen työhön ja muutut prosessin myötä. Opintojen lopussa olet jo eri ihminen. Ja sittenkin vastavalmistunut, jonka työpaikkaan kuuluu perehdytys. Joten nauttisin opiskeluajasta kun sellaista aikaa ei työssä ollessa itselleen saa. Onnea!