Miksi muistisairaista tulee ilkeitä ja hankalia?
Miksei koskaan leppoisia ja sopuisia? Sellaisia, että ottaisi avun ilolla vastaan.
Kommentit (32)
Kerroppa kun sulla varmaan kokemuspohjaa.
Oletko itse sellainen?
Lääke, joku fyysinen olo, väsymys, demoni? Hoitsut ei kuuntele? Peilaa ympäristöä?
Ei kaikista. Yksi ilkeä muuttui herttaiseksi.
Ilkeä sukulainen muuttui ystävälliseksi.
Muistisairauksia on monenlaisia.
Joistain tulee herttaisia kuin pikkulapset, toisista tulee kärttyisiä ja ilkeitä.
Aivan ensimmäiseksi kiukuttaa kun huomaa, eikä halua myöntää, että on muistisairaus. Se on hidas kuolemantuomio.
Vierailija kirjoitti:
Kerroppa kun sulla varmaan kokemuspohjaa.
Oletko itse sellainen?
Omakohtainen kokemus kahdesta läheisestä + monet ystävien ja tuttavien vastaavat kokemukset ja facen vertaisryhmät
Ap
Eivät kaikki ole ilkeitä, osa on ihan yhteistyöhaluisia. Mutta samaa olen laittanut merkille joissain mt tai kehitysongelmissa, että ollaan usein tahallaan hankalia ja kiukuttelevia. Ehkä heillä se mieliala on sellainen huono sitten ja täytyy purkaa kanssaihmisiin.
Ei kaikista tule. Esim. äidistä tuli hyvinkin kiva: tunnustin omat hölmöydet, niin hän vaan nauroi.
Esim. et tein jotain ruokaa, pieleenhän se meni. Tunnustin, et siinä hommassa tuli kyllä sinua ikävä.
....
Koskaan en äidille kertonut omista kaljottelureissuista, vaikka ne meni ihan ok ja hauskaa oli. Kuin myös en koskaan mennyt sinne palvelutaloon kännissä enkä krapulassa. Syy siihen oli, et vanhuksilla aistit ei enää toimi, ainoa mikä toimii on hajuaisti (päättelin niin). Äiti joskus sanoi, et ai että kun tuoksut hyvälle. Olin käyttänyt Nivean In shower body lotion'ia. Juu, heteromies olen, mutta silti. .....
Sitä muuten ei taida enää olla?? Helppoa - kävin suihkussa, sitten sillä rasvasin ja suihkutin sen pois - ei tarvinnut enää rasvata ihoa - säästi aikaa ja jäi hyvä tuoksu.
Koska se on aika hiton ahdistavaa, kun asiat alkavat tuntua oudoilta ja kun huomaa, ettei osaa enää tehdä mitä ennen osasi ihan itsestään. Mieti miltä tuntuu siinä vaiheessa ajatella omaa tulevaisuutta ja millaista se mahtaa olla, Ei kai se kaikki voi olla vaikuttamatta tunteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroppa kun sulla varmaan kokemuspohjaa.
Oletko itse sellainen?
Omakohtainen kokemus kahdesta läheisestä + monet ystävien ja tuttavien vastaavat kokemukset ja facen vertaisryhmät
Ap
En ole koskaan tavannut yhtään herttaiseksi muuttuvaa dementikkoa. Ja olen tavannut niitä hankalia aivan liian monta! Syy löytyy aivotoiminnasta. Kaikki osat eivät enää toimi täysillä, ja monella on ensimmäinen dementoivan sairauden oire ollut sosiaalisten taitojen taantuminen jo ennen varsinaisia muistiongelmia.
Minun äitini (jolla oli sekamuotoinen muistisairaus eli Alzheimerin tauti + verisuoniperäinen muistisairaus) oli herttainen ja ystävällinen kaikille muille paitsi minulle, tyttärelleen. Hoitajat sanoivat, että se johtui siitä, että minulle hän uskalsi kiukutella.
Ei kaikista. Meidän naapurin vaikeasti muistisairas 80 vuotias nainen on pelkkää hymyä ja positiivisuutta. Hän voi moneen kertaan aloittaa samat asiat yhä uudelleen, mutta ne ovat aina kivoja niin kuin kehuu toisen vaatteen väriä tai kutsuu kahville. Hän juttelee äidistään ja isästään ja ihmettelee silmiänsä pyöritellen kuka mies hänen kanssaan kulkee (aviomies) jatkuvasti. KAiken lisäksi nätti ikäisekseen ja mies onneksi valitsee hänelle tyylikkäät vaatteet päälle. Kaikin tavoin söpö muistisairas nainen. En tosin käsitä, miten aviomies jaksaa. Nainen karkailee yöllä ja löytyy ihan mistä tahansa, mutta aina silloinkin iloisella tuulella.
Muistisairaan persoonallisuus ja oma tahto nousee esiin. Ei ole enää "suodattimia", joilla näitä peittäisi.
Se on yksi oire, joka aiheutuu aivojen muuttumisesta. Päässä ei vaan kaikki enää toimi.
Se mitä oireita tulee, riippuu siitä mitkä alueet aivoista lakkaavat toimimasta.
Ehkä siksi että ne ei tajua mistään mitään, kaikki on outoa ja vierasta ja vieraassa paikassa, joten ne varmaan pelkää kiitettävästi. Siihen päälle vielä joku hoitsu tulee yllättäen huutamaan jostain random asiasta..
Kuinkahan moni on huijannut lääkäreitä testeissä että mukamas sairastavat kyseistä sairautta ja ovat siksi päässeet eläkkeelle.
Eivät muista joten eivät ymmärrä, mitä ympärillä tapahtuu. Varmaan todella raskasta ja outoa.
Tein työurani vanhusten parissa ja joukkoon mahtui laajalla skaalalla kaikenlaista. Useimmat olivat kilttejä ja herttaisia. Toki näistäkin tuli vaikeita, jos yritti tehdä jotain heidän tahtonsa vastaista. Sitten oli niitä, jotka olivat jo alunalkaen vaikeita (jo ennen dementiaa), heistä hyvin harva muuttui kiltiksi. Joukkoon mahtui myös väkivaltaisia, mutta heille tuli rauhoittava lääkitys, joka hillitsi. Joskus hoitajan/omaisen persoona sai aikaan epätoivottuun reaktion.
Ei välttämättä mikään, dementikot voivat olla väkivaltaisia samoin kuin alkoholin vaikutuksen alaisena olevat ihmiset, kun etuotsalohko kärsii millä impulsseja hallitaan