Tunnetko ihmisiä, jotka on ponnistaneet "luuserista" menestyjäksi..?
Eli siis sellaisia, jotka teininä ja nuorena on olleet vaikka niitä tupakoivia, juovia, riehuvia ja sitten aikuistuttuaan ovat hankkineet kaikkien yllätykseksi korkean koulutuksen, perheen ja pärjänneet kaikin puolin elämässä hyvin?
Kommentit (6)
vaikken henkilökohtaisesti häntä tunnekaan.
Jos joku teini tupakoi ja juo joskus, se ei varmaan vielä riitä luuserin tuntomerkiksi?
Ja perheen nyt voi perustaa kuka tahansa luuserikin.
Koulutus ei vielä tarkoita menestystä. Luulin, että menestyksellä tarkoitettiin tässä jotain SUURTA.
Itse pidin itseäni vähän luuserina kouluaikoina, kun olin kiusattu enkä muutenkaan niin sosiaalisesti hyväksytty. Koulut olen aina selvittänyt keskinkertaisilla arvosanoilla ja nykyään olen työssä, jossa ajoittain tienaa jopa hyvin.
Yläaste meni persiilleen, joutu tarkkikselle ja ehtoja luki joka kesä. Koulunkäynti ei kiinnostanut pätkääkään. Päättötokarin keskiarvo oli vähän yli 5. Pääsi amikselle, linjalle jonne kaikki halukkaat pääsi.
Mutta, yhtäkkiä tokana vuonna amiksessa, hän yhtäkkiä motivoitui. Hän opiskeli minkä ehti, ja kolmantena eli päättövuonna oli yksi luokan parhaista.
Ja koska älliä oli päässä, ja oli amis-kiintiöt, pääsi hän tekuun! Tekussa hän törmäsi taas niihin kieliin, jotka ei häneltä mitenkään sujuneet. Hän meni siitä missä aita on matalin, monet etätyöt taisi olla pitkälti minun tekemiä...
Ja onni jatkui, hän pääsi alansa hommiin, hyvällä palkalla.
En nyt kerro enempää jottei joku tunnista. Kuitenkin, olematon kielitaitokin on nykykään historiaa ;) Hänellä on vaimo englanninkielisestä maasta, ja kotikielenä englanti :)
Melkein enemmän sääntö kuin poikkeus.
hän on ponnistellut valtavasti, hoidattanut masennuksensa, paininut koko ikänsä keskittymisvaikeuksien ja aspergeroireiden kanssa. Olen hänestä hyvin ylpeä.