Lue keskustelun säännöt.
Missä kulkee raja kunnes alat arvostamaan vapaa-aikaa enemmän kuin rahaa?
10.08.2026 |
Keikkalääkäreillä raja kulkee noin 10k kuukausituloissa. Sen jälkeen eivät halua tehdä lisätyötä vaan mieluummin matkustella tai jotain. Tuokin on asenne kysymys kun miettii. Köyhäkin voi matkustella, jos mukavuuksien sijaan arvostaa enemmän kokemuksia.
Kommentit (13)
Tai missä iässä? Itse joskus nelikymppisenä tai ehkä jo ennemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
14,61€ tuntipalkka ei riitä. Nautin mielummin elämästä ja opiskelen jotain.
Mä olin 40, asuntolaina maksettu ja lapsi lähti kotoa. Sen jälkeen ei enää kokopäivätyötä, kun ei ole pakko.
Kun rahaa kertyy säästöön, mutta sitä ei ehdi työkiireiden takia käyttämään, esim. omaan hyvinvointiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
45000 euroa vuodessa. Sen jälkeen ei jää käteen edes puolta.
Hyvä avaus. Olen itse jo vanhempi, ja arvostan yhä enemmän omaa aikaani. Tuloni ovat hyvin pieniä, mutta pystyn maksamaan laskut. Olen oppinut nauttimaan maksuttomista/ hyvin edullisista palveluista. Luen paljon, siksi kirjasto on upea keksintö - voin tilata kirjoja paikalliseen pienkirjastoon. Käytän kaupungin urheiluhallia, joka on superedullinen. Ja ne rakkaat ystävät - olisi tietysti kiva voittaa lotossa muutama miljoona, mutta näillä mennään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni raja menee nykyisessä 6500 €kk + bonarit. Ei tarvitse olla kenenkään esihenkilö eikä tulosvastuullinen. En vaihda tätä vaikka tiedän että voisin jopa tuplata palkkani.
Useampi arvostaisi vapaa-aikaa enemmän, jos tajuaisi mikä on marginaalivero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kohdalla se kulki vastuuasemassa ja 150 000 euron vuosituloissa kolmannen lapsen vanhempainvapaalta palattua. Ei vaan riittänyt resurssi, olin aina töissä eikä keskustelut isojen pomojen kanssa auttaneet. Kyllähän minä sen ymmärsin että iso palkka = paljon velvoitteita ja tuolla alalla nyt sattui olemaan pikkuisen haipakkaa koronavuosien seurauksena. Vaihdoin työpaikkaa ennenkuin olin ihan puolikuollut ja perhe hajalla. Vuosipalkka nyt tietty vain reilut 80 000 euroa, mutta kun lähden työpaikalta niin työt jää sinne. Stressioireet ja flunssakierre katosivat, yöunet palasivat perheeseen ja lasten päivät rauhoittuivat. Puolison kanssa menee paremmin kuin koskaan ennen, mutta meidän molempien piti tietoisesti luopua monista ajatuskuvioista, joita taloudellisen menestyksen jahtaaminen väkisinkin tuottaa. Nyt on kaiken kaikkiaan helppo hengittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähdin menemään siinä vaiheessa kun vähintään 2800 nettona loppuiäksi oli saletissa. Sijoituksia, hyvät eläkekertymät, ei velkoja jne.
Päivääkään en ole katunut.
Muutama miljoona euroa.