Lue keskustelun säännöt.
Espan jädekiskalla 2palloa olis maksanu 7 euroa eli meidän perheen jäätelöhetkelle hintaa 35e !!
26.07.2026 |
Haettiin läheisestä K-marketista Pirkkapuikot jotka tuli maksamaan YHTEENSÄ 9 euroa! Viisas pääsee vähemmällä, hullu eniten maksaa.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Niin no sen jäätelötytön pitää saada palkka myös sadepäivänä jolloin kukaan ei osta jäätelöä.
miksi et puhunut myös sähköstä, veroista ja välillisistä kustannuksista LOL
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä loistava asia, ettei olla enää markka-ajassa? Tuo 35 euroa olis vastannut 208 markkaa.
41,58 mk jäätelötötteröstä
huomaa miten ihmisillä rahan arvo kateissa yhä vieläkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sen jäätelötytön pitää saada palkka myös sadepäivänä jolloin kukaan ei osta jäätelöä.
miksi et puhunut myös sähköstä, veroista ja välillisistä kustannuksista LOL
Ei ne pimeet myyjät näitä maksa
Vierailija kirjoitti:
Niin no sen jäätelötytön pitää saada palkka myös sadepäivänä jolloin kukaan ei osta jäätelöä.
Mikä argumentti tuo on? Minä asiakkaana mietin vain omalta kantilta. Minun taloudelliseen halukkuuteen maksaa 35e ei vaikuta yhtään minkä verran kuluja yrittäjällä on. Ja tämä pätee ihan kaikissa afääreissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina voi ostaa K-kaupasta litran tiiliskivi Pirkka vaniljan: hinta alle kolme euroa.
Jäätelöpallon hinta muodostuu useasta eri tekijästä, joista itse raaka-aineet ovat usein vain pieni osa.
Tässä on selkeä jaottelu siitä, mihin rahasi kuluvat, kun ostat jäätelöpallon kioskista tai kahvilasta:
1. Henkilöstökulut (Suurin erä)
Palkanmaksu: Joku myy, annostelee ja palvelee.
Työnantajakulut: Eläke-, vakuutus- ja sosiaalimaksut korottavat työtunni hintaa.
Lomakorvaukset: Erityisesti kesätyöntekijöille maksettavat korvaukset.
2. Liiketila ja sijainti
Vuokra: Parhaat myyntipaikat (torit, rannat, keskustat) ovat erittäin kalliita.
Sähkö: Jäätelöaltaat ja pakastimet kuluttavat jatkuvasti paljon sähköä.
Luvat: Kaupunkien paikkavuokrat ja terassiluvat maksavat.
3. Raaka-aineet ja tarvikkeet
Itse jäätelö: Laadukas kerma, maito, marjat, pähkinät ja erikoismaut.
Keksitötterö: Laadukkaat, rapeat vohvelit maksavat enemmän kuin paperikupit.
Oheistarvikkeet: Lusikat, lautasliinat, kastikkeet ja strösselit.
4. Kausiluonteisuus ja riski
Lyhyt sesonki: Suomessa jäätelökioski tuottaa vain muutaman kuukauden vuodessa.
Sääriski: Sadepäivinä myynti sakkaa, mutta kiinteät kulut (kuten vuokra) juoksevat silti.
Hävikki: Sulaneet tai vanhentuneet tuotteet luovat tappiota.
5. Verot ja laitteisto
Arvonlisävero (ALV): Jäätelön hinnasta menee suoraan valtiolle elintarvikkeiden ALV.
Laitteet: Ammattikäyttöön tarkoitetut jäätelökoneet, pakastimet ja tiskit maksavat tuhansia euroja.
Logistiikka: Kylmäkuljetukset tehtaalta myyntipisteeseen ovat kalliita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäätelöpallon hinta muodostuu useasta eri tekijästä, joista itse raaka-aineet ovat usein vain pieni osa.
Tässä on selkeä jaottelu siitä, mihin rahasi kuluvat, kun ostat jäätelöpallon kioskista tai kahvilasta:
1. Henkilöstökulut (Suurin erä)
Palkanmaksu: Joku myy, annostelee ja palvelee.
Työnantajakulut: Eläke-, vakuutus- ja sosiaalimaksut korottavat työtunni hintaa.
Lomakorvaukset: Erityisesti kesätyöntekijöille maksettavat korvaukset.
2. Liiketila ja sijainti
Vuokra: Parhaat myyntipaikat (torit, rannat, keskustat) ovat erittäin kalliita.
Sähkö: Jäätelöaltaat ja pakastimet kuluttavat jatkuvasti paljon sähköä.
Luvat: Kaupunkien paikkavuokrat ja terassiluvat maksavat.
3. Raaka-aineet ja tarvikkeet
Itse jäätelö: Laadukas kerma, maito, marjat, pähkinät ja erikoismaut.
Keksitötterö: Laadukkaat, rapeat vohvelit maksavat enemmän kuin paperikupit.
Oheistarvikkeet: Lusikat, lautasliinat, kastikkeet ja strösselit.
4. Kausiluonteisuus ja riski
Lyhyt sesonki: Suomessa jäätelökioski tuottaa vain muutaman kuukauden vuodessa.
Sääriski: Sadepäivinä myynti sakkaa, mutta kiinteät kulut (kuten vuokra) juoksevat silti.
Hävikki: Sulaneet tai vanhentuneet tuotteet luovat tappiota.
5. Verot ja laitteisto
Arvonlisävero (ALV): Jäätelön hinnasta menee suoraan valtiolle elintarvikkeiden ALV.
Laitteet: Ammattikäyttöön tarkoitetut jäätelökoneet, pakastimet ja tiskit maksavat tuhansia euroja.
Logistiikka: Kylmäkuljetukset tehtaalta myyntipisteeseen ovat kalliita.
Näin juuri. Jos persaus ei kestä tötterön hintaa, ei pidä ostaa.
Kuka edes ostaa kahden pallon jäätelöä. Epäkäytännöllinen syödä ja ainakin minulle liikaa jäätelöä. Ja se toinen pallo ei edes taida olla niin iso kun ensimmäinen. Yksi pallo riittää hyvin. Kerran kesässä, jos jäätelökioskilta jäätelön elämyksenä ostaa, niin kenenkään talous ei siihn kaadu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina voi ostaa K-kaupasta litran tiiliskivi Pirkka vaniljan: hinta alle kolme euroa.
heh maksoi ennen "koronaa" 0,99
Vierailija kirjoitti:
Kuka edes ostaa kahden pallon jäätelöä. Epäkäytännöllinen syödä ja ainakin minulle liikaa jäätelöä. Ja se toinen pallo ei edes taida olla niin iso kun ensimmäinen. Yksi pallo riittää hyvin. Kerran kesässä, jos jäätelökioskilta jäätelön elämyksenä ostaa, niin kenenkään talous ei siihn kaadu.
Kerran kesässä? Maailman kuuluisimmassa jäätelömaassa Italiassa sitä syödään parikin kertaa PÄIVÄSSÄ. Toisaalta siellä on Euroopan alhaisin verokanta maitotaloustuotteille vain 4 %, Suomessa 25,5.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisitte ottaneet omat lusikat mukaan ja menneet hakemaan Lidlistä ison boksin hintaan 4 euroa. Siinä teille jäätelöhetkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelöpallon hinta muodostuu useasta eri tekijästä, joista itse raaka-aineet ovat usein vain pieni osa.
Tässä on selkeä jaottelu siitä, mihin rahasi kuluvat, kun ostat jäätelöpallon kioskista tai kahvilasta:
1. Henkilöstökulut (Suurin erä)
Palkanmaksu: Joku myy, annostelee ja palvelee.
Työnantajakulut: Eläke-, vakuutus- ja sosiaalimaksut korottavat työtunni hintaa.
Lomakorvaukset: Erityisesti kesätyöntekijöille maksettavat korvaukset.
2. Liiketila ja sijainti
Vuokra: Parhaat myyntipaikat (torit, rannat, keskustat) ovat erittäin kalliita.
Sähkö: Jäätelöaltaat ja pakastimet kuluttavat jatkuvasti paljon sähköä.
Luvat: Kaupunkien paikkavuokrat ja terassiluvat maksavat.
3. Raaka-aineet ja tarvikkeet
Itse jäätelö: Laadukas kerma, maito, marjat, pähkinät ja erikoismaut.
Keksitötterö: Laadukkaat, rapeat vohvelit maksavat enemmän kuin paperikupit.
Oheistarvikkeet: Lusikat, lautasliinat, kastikkeet ja strösselit.
4. Kausiluonteisuus ja riski
Lyhyt sesonki: Suomessa jäätelökioski tuottaa vain muutaman kuukauden vuodessa.
Sääriski: Sadepäivinä myynti sakkaa, mutta kiinteät kulut (kuten vuokra) juoksevat silti.
Hävikki: Sulaneet tai vanhentuneet tuotteet luovat tappiota.
5. Verot ja laitteisto
Arvonlisävero (ALV): Jäätelön hinnasta menee suoraan valtiolle elintarvikkeiden ALV.
Laitteet: Ammattikäyttöön tarkoitetut jäätelökoneet, pakastimet ja tiskit maksavat tuhansia euroja.
Logistiikka: Kylmäkuljetukset tehtaalta myyntipisteeseen ovat kalliita.
Näin juuri. Jos persaus ei kestä tötterön hintaa, ei pidä ostaa.
Näin juuri. Mutta ei ole mielestäni aina tarpeen luetella yrittämiseen liittyviä kuluja, kun joku valitsee kaupan kioskin sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Italiassa saa paikoin gelatoa joka on parempaa mielestäni kun meidän kioskijätskit, ison pallon vähän päälle eurolla. Turisti rysissä tosin voivat pyytää tyhmältä vaikka 7€ pallo jos ei ole kartalla mitä ne yleensä maksavat.
Hiljattain Prismassa oli tarjouksessa 4kpl eri makuisia Ingman litran jäätelöpakkauksia yhteensä noin 10€.
Niistä riittää joksikin aikaa.
En osta jäätelökiskasta jäätelöä, kun se yksikin pallo on liian iso niin minulle kuin alle kouluikäisille lapsillekin. Jos saisi pienen pallon vaikka kolmella eurolla, niin poikkeaisimme kiskalla useamman kerran kesässä.
Kokoomuswannabet huutaa yhyy-verot yhyy-yhteiskunta ilman noita minä älykkäänä yrittäjänä kyllä pärjäisin. Ihan kaikki olen nytkin ihan itse roskalaatikossa synnyttyäni (itse yrittämällä sen napanuorasta kasasin) koonnut, omaisuuteni siis. Kukasn ei ole auttanut. Minä yritän. Köyhät kehitti yhteiskunnan siksi, että he ovat kateellisia ja verottavat minun vähän ison omaisuuteni. Olen isänmaallinen ja yritän. YRITÄN! TYÖ!
ainii tässä oli se jäätelötötterö, mutta MINÄ, MINÄ, YRITTÄMINEN!
Jos teille kerran riitti pirkkapuikot, miksi alunperinkään olisi pitänyt ostaa kaksipalloiset, joissa on huomattavasti enemmän jäätelöä? Meidän perheen ratkaisu tuohon olisi ollut ostaa yksipalloiset lapsille. Aikuiset olisivat voineet ostaa pirkkapuikot sitten myöhemmin. Lapset varmaan olisivat halunneet niitä erikoisempia makuja mitä jäätelökioskin valikoimissa on, mutta aikuiset olisivat voineet tyytyä pirkan tavallisiin makuihin.
Vierailija kirjoitti:
En osta jäätelökiskasta jäätelöä, kun se yksikin pallo on liian iso niin minulle kuin alle kouluikäisille lapsillekin. Jos saisi pienen pallon vaikka kolmella eurolla, niin poikkeaisimme kiskalla useamman kerran kesässä.
Eikös monella kioskilla myydä myös babypalloja?
Niin no sen jäätelötytön pitää saada palkka myös sadepäivänä jolloin kukaan ei osta jäätelöä.