Onko sinua huijattu perinnönjaossa?
Kommentit (13)
Jos on huijattu, on huijattu niin hyvin etten ole sitä tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä huijaamista, mutta vanhempani jakoivat arvo-omaisuuttaan äidin siskolle, ja näin ollen minulle ja veljelleni ei jäänyt kuin niitä romuja joita äidin sisko ei huolinut.
Elossa oleva henkilö saa lahjoittaa omaisuuttaan kenelle haluaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä huijaamista, mutta vanhempani jakoivat arvo-omaisuuttaan äidin siskolle, ja näin ollen minulle ja veljelleni ei jäänyt kuin niitä romuja joita äidin sisko ei huolinut.
Ei ole huijausta, eläissään saa jakaa miten haluaa.
Perintöriitoja on vaan hirveän vaikea käsittää - että miten ja miksi niitä syntyy. Kun on laki, jonka mukaan siinä mennään. Niin miten ihmeessä siinä mitään riitaa tai huijauksia pystyisi edes tulemaan?
Elävä hlö voi ja saa lahjoitella omaisuuttaan ihsn miten haluaa. Kuoleman jälkeen asiat menee perintölain ja -kasren mukaan.
Kuulemieni todistusten mukaan jokainen perinnönjaossa osallisena ollut on tullut huijatuksi. Ainakin jäänyt vähemmälle kuin ne toiset. Usein myös käy niin, että
" se roisto sen sitte nappas ittelleen aivan mun nenän erestä vaikka mulle se kuuluis. Ja oli vähä luvattuki !"
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä huijaamista, mutta vanhempani jakoivat arvo-omaisuuttaan äidin siskolle, ja näin ollen minulle ja veljelleni ei jäänyt kuin niitä romuja joita äidin sisko ei huolinut.
Eläessä annettu ei ole perintöä.
Ei, mutta minä kuulemma olen huijannut. Sain nimittäin tulevalta vainajalta kaikenlaista tavaraa jo hänen eläessään, eikä tämä sopinut joillekin perillisistään.
Vierailija kirjoitti:
Perintöriitoja on vaan hirveän vaikea käsittää - että miten ja miksi niitä syntyy. Kun on laki, jonka mukaan siinä mennään. Niin miten ihmeessä siinä mitään riitaa tai huijauksia pystyisi edes tulemaan?
Elävä hlö voi ja saa lahjoitella omaisuuttaan ihsn miten haluaa. Kuoleman jälkeen asiat menee perintölain ja -kasren mukaan.
Kuoleman jälkeen alkaa monissa paikoissa kuolinpesän kilparyöstö. Lain mukaan kuolinpesään ei saa koskea ennen perinnön jakoa.
Varsinaisesti ei, koska olen ollut tietoinen ttapahtuneesta. Minua vaan ei kiinnosta ja pärjään omillani. Jos olisi suuremmista summista kysymys, niin sitten.
Tavallaan, kun leski antoi rakkaushuijarille hallussa olleen perintöosuuden. Toki se ihminen, ei ollut enää itsensä ja sääliksi kävi...niin voi yksinäinen mies voi helposti hairahtua, että joku vielä rakastaisi kuin menehtynyt puoliso..
Rahalla ei ole väliä, mutta suututtaa niin paljon nuo kaikenmaailman nettihuijarit joita ei saada kuriin saatikka maksamaan teoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Perintöriitoja on vaan hirveän vaikea käsittää - että miten ja miksi niitä syntyy. Kun on laki, jonka mukaan siinä mennään. Niin miten ihmeessä siinä mitään riitaa tai huijauksia pystyisi edes tulemaan?
Elävä hlö voi ja saa lahjoitella omaisuuttaan ihsn miten haluaa. Kuoleman jälkeen asiat menee perintölain ja -kasren mukaan.
Voi hyvä ihme, minä tiedän montakin syytä. Meillä isoin riesa oli juoppo perillinen, joka moninaisten uhkausten kera onnistui luettelemaan säännöt, miten jaetaan. Lakimiehistä ei paljon ole apua, kun on veitsi vastassa kotipihassa.
Tuttavallani on tilanne, ettei muut perijät suostu pesän jakoon, vaikka lain mukaan se pitää jakaa, jos yksikin kuolinpesän osakas vaatii. Ei, jotkut voivat nostaa itsensä lain yläpuolelle.
En tiedä onko tämä huijaamista, mutta vanhempani jakoivat arvo-omaisuuttaan äidin siskolle, ja näin ollen minulle ja veljelleni ei jäänyt kuin niitä romuja joita äidin sisko ei huolinut.