Lue keskustelun säännöt.
Vauva ei muuta elämää, vauva sopeutuu !
23.07.2026 |
Luin iltasanomista Saara Lappalaisen kommentteja vauvan saannista, treenamisesta, kilpailemisesta. Ja siitä että tuoreet vanhemmat passivoituvat voivottelukuplaan. Ei ! Olen aivan samaa mieltä Saaran kanssa siitä, että se on vauva, joka sopeutuu vanhempiensa elämään, Oma vauva-ikäni on menty keittiössä, pelloilla jne. Kuvakin on että olen paapan selän takana nukkumassa kapalossa, kun hän ajaa traktorilla ja niittää heinää.
Omat lapseni ovat sopeutuneet. Emme ole lopettaneet asuntovaunu-kesiä vauvojen jälkeen, emme ole lopettaneet matkustelua vauvojen takia, emme ole lopettaneet lenkkeilyä vauvojen takia, ei vauvat mukaan, se on sitä elämää johon heidän pitää kasvaa. Pullamössöjä on tämä maa täynnä, tekijöitä tänne tarvitaan! Tehdään ne itse, eikä odoteta että muualta tulee.
Vauva tarvitsee suojelua tauteja, putoamisia, myrkytyksiä ym vastaan, mutta ei se mikään elämisen riippakivi ole.
Kommentit (14)
Millainen tinnitys sinulla ap mahtaa olla, jos olet vauvasta lähtien ollut työkoneiden kyydissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä se vauva sopeutuu tietysti erilaisiin elämäntapoihin ja kaikenlaisesta voi tulla sille vauvalle se normaali, jopa sodista ja pommien väistelystä.
Mutta kokemusasiantuntijana sanoisin, että se äidin keho ei välttämättä sopeudu ihan kaikkeen, ja jos sopeutuu niin kannattaa kiittää ukko ylijumalaa käsivarret ristissä, koska on niin onnekas. Univaje, raudanpuute, imetys, hormonitoiminta, vatsalihasten erkauma ovat melko yleisiä syitä siihen, miksi vauvavuonna on vaikeaa treenata tuolla tasolla. Aika nopeasti se Saarallekin jalkavamma napsahti.
Kyllä vauva nuuttaa elämää. Mutta ei sen vauvan syntymän jälkeen ihan kaikkea tarvitse muuttaa.
Toki paljon vaikuttaa sekin, kuinka nopeasti itse toipuu synnytyksestä, ja onko vauva terve. Kaikki vauvat eivät ole. Ei edes kaikki sellaiset vauvat, joista kasvaa terveitä aikuisia.
Mutta jokaisen vanhemmaksi tulevan pitää elämässään priorisoida, mitä asioita on valmis muuttamaan vauvan syntymän jälkeen, ja mitä ei.
Näiden "mikään ei ole muuttunut" -tyyppien elämässä isot, ulospäin näkyvät asiat eivät ole muuttuneet, mutta jos katsottaisi tarkemmin, olisi siellä taustalla tehty paljonkin pieniä muutoksia, jotta saadaan pidettyä ne asiat, joita itse pitää tärkeänä.
MIna asun taalla Afrikan mantereella. Synnytys on iloinen tapahtuma ja vaikka paljon taallakin synnytetaan ainakin sairaanhoitajan valvonnassa, ei taalla jaada paikoilleen, Jalkeisten jalkeen aiti ylos ja liikkeelle, jos ei isompaa verenvuotoa ole.
Yha edelleen pienissa kylissa puhutaan Obun puusta, Taran puusta jne. Eli puuta vasten matkalla sairaalaan on synnytetty, joskus ihan yksin. syntynyt lapsi kainaloon ja jaloilleen, matka jatkuu, eras nainen kertoi etta synnytys oli vain puolen tunnin viivastys matkalla kaupunkiin.
Eika vauva talla hidasta arkea, se on mukana ruualaitossa, pellolla, ostoksilla jne. Eras suomalainen sairaanhoitaja sanoi minulle etta "raskaus ei ole sairaus".
Syötitkö vauvaa vain viisi kertaa päivässä? Et kärsinyt koskaan univajeesta vaan sait nukuttua kokonaiset yöt? Et ole joutunut pesemään sen enempää pyykkiä kun vauvasi oli siisteyden perikuva? Kyllä se vauva muuttaa elämää, vaikka joitain asioita pystyisi vauvan kanssa tekemään kuin ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä epämiellyttävin vaihe lapsiperhe-elämässä on ollut vauva-aika. Epämiellyttävää, ennalta-arvaamatonta (mikä nyt on huonosti kun rääkyy pää punaisena - mitä jos aloittaa kaupassa huutokonsertin - montako hetätystä seuraavana yönä tulee - päiväunien vastustelu yliväsymyksestä huolimatta - J N E). Ei siihen sopeutunut mitenkään, odotti vaan että aika kuluu ja lapsi kasvaa. Enkä muuten hankkinut enempää lapsia. 4-vuotiaan kanssa koin valtavan helpotuksen tunteen - siinä on jo "iso" pieni, päivä- ja yökuiva, äärettömän kiinnostunut oppimaan uutta ja asioista pystyy neuvottelemaan keskustelemalla. Tuon ikäisestä voi jo todeta että kulkee sujuvasti vanhempien mukana kaikkialla. Vauvan kanssa kaikki on hemmetin hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vauva muuttaa kyllä ihan kaiken.
Ja jos ei muuta vanhemmilla itsellään, niin jonkun muun elämä muuttuu radikaalisti siinä lähipiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva sopeutuu kun ei muutakaan voi.
Olen sitä mieltä, että vanhempien pitäisi enemmän sopeutua vauvaan, eikä riepottaa sitä ympäriinsä ties missä ja miten. Jotkuthan saavat sitten vauvansa hengiltäkin näissä älyttömissä extremeharrastuksissaan. Kuten se porukka, jonka vauva kuoli pulkkaan hiihtoretkellä.
Ap luulee, että jokainen ihminen on täysin samanlainen. Olen nähnyt helpon vauvan, joka söi ja nukkui ja pysyi terveenä. Todistetusti on siis olemassa tällaisia. Oma lapseni kärsi koliikista, allergioista, atooppisesta ihosta, korvatulehduskierteestä jne..
Kompaan, Saaran lehtijuttu sattui myös silmiini, tässä: https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000012155633.html