Mitä mieltä kohdallasi: useampi - kaksi - yksi - ei yhtään lasta. Kaikkialla lisääntyvät yhden lapsen perheet. Onko se itsekästä?
Tarvitseeko lapsi sisaruksia?
https://www.aftonbladet.se/family/a/xrenQX/sarahgor-som-allt-fler-i-eu-…
Kommentit (21)
Tarvitsee. Sisaruus on ainutlaatuinen ihmissuhde, myös silloin jos se on huono.
Tarvitsee. Sisarus opettaa jakamista perheessä. Sisarus on myös siinä vaiheessa tärkeä. Kun vanhemmat höpsähtävät.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarvitsisi? Eiköhän se lapsi tapaa ikäisiään päiväkodissa ja koulussa kuitenkin. Harvemmin se sisarus on mikään paras kaveri.
Mutta kotona hän on ainoa lapsi ja usein rinnastaa itsensä aikuisiin. Eräällä tuttavallani lapsi ei hyväksynyt vanhempiensa yksityisyyttä vaan vaati päästä nukkumaan isän ja äidin makuuhuoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsee. Sisaruus on ainutlaatuinen ihmissuhde, myös silloin jos se on huono.
Eli lapselle voidaan sanoa, että hankimme sinut vain siksi, että ekalla lapsella olisi sisarus. Kuulostaapa mukavalta.
Ainoasta lapsesta kasvaa monesti sietämätön ja hemmoteltu pikkuhitleri.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsee. Sisaruus on ainutlaatuinen ihmissuhde, myös silloin jos se on huono.
1970-1979 syntyi keskimäärin 1,5 lasta naista kohden, hyvin usein siis vain yksi tai ei yhtään. Vaikka silloin oli suuret ikäluokat "lisääntymisiässä" niin lapsia syntyi vuodessa noin 10 tuhatta enemmän kuin nykyisin.
Kaksi. Ei oikeen aika riitä enempää kun ollaan jo niin vanhoja.
Ei lapsi varmaan tarvitse sisarusta, mutta välillä se on kätevä. Kun leikkivät keskenään. Usein lähinnä tappelevat.
M44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsee. Sisaruus on ainutlaatuinen ihmissuhde, myös silloin jos se on huono.
Eli lapselle voidaan sanoa, että hankimme sinut vain siksi, että ekalla lapsella olisi sisarus. Kuulostaapa mukavalta.
Minkähän takia sinutkin on hankittu?
Yhden lapsen perheiden yleisyys johtuu siitä, että yleensä lapsia tulee yksi kerrallaan. Siksi yksilapsisia on enemmän kuin kaksilapsisia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsee. Sisaruus on ainutlaatuinen ihmissuhde, myös silloin jos se on huono.
Eli lapselle voidaan sanoa, että hankimme sinut vain siksi, että ekalla lapsella olisi sisarus. Kuulostaapa mukavalta.
Minkähän takia sinutkin on hankittu?
En minä tiedä. Vanhempani ovat jo edesmenneitä.
Itse en hanki yhtäkään, toivottavasti syntyvyys jatkaa laskuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsee. Sisaruus on ainutlaatuinen ihmissuhde, myös silloin jos se on huono.
1970-1979 syntyi keskimäärin 1,5 lasta naista kohden, hyvin usein siis vain yksi tai ei yhtään. Vaikka silloin oli suuret ikäluokat "lisääntymisiässä" niin lapsia syntyi vuodessa noin 10 tuhatta enemmän kuin nykyisin.
Suuret ikäluokat syntyivät, koska ehkäisyä ei silloin vielä ollut, ja Suomessa oli ns. akantappolaki joka velvoitti sodasta palanneet miehet lisääntymään silkasta isänmaallisuudesta, paikkaamaan sodassa kuolleita. Se oli isänmaallinen teko.
Vähintään 80 prosenttia (löytyy Suomen tilastoista) ihmisistä ketkä saavat ensimmäisen lapsen, haluavat myös vähintään toisen, koska huomaavat mitä onnea lapset tuovat. Tällä hetkellä on ongelma se ensimmäisen hankkiminen kun surullisesti ei ymmärretä mistä jäädään paitsi.
Ehdottomasti enemmän, kuin yksi lapsi Olen itse ainoa lapsi ja olisin lapsena kovasti kaivannut sisaruksia. Onneksi minulla oli valtavasti kavereita naapurustossa, jopa hyviä ystäviä, jotka ovat ystäviä edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vähintään 80 prosenttia (löytyy Suomen tilastoista) ihmisistä ketkä saavat ensimmäisen lapsen, haluavat myös vähintään toisen, koska huomaavat mitä onnea lapset tuovat. Tällä hetkellä on ongelma se ensimmäisen hankkiminen kun surullisesti ei ymmärretä mistä jäädään paitsi.
Ei minua kiinnosta tippaakaan, mistä jonkun randomin mielestä jään "paitsi". Nolla lasta. Eipä heidän tarvitse maksaa sinullekaan eläkettä.
On 1 lapsi. Halusin useamman. Ei niitä noin vaan tehdä.
Mikään noista ei ole itsekästä (ei myöskään lapsettomuus), paitsi jos tietoisesti hankkii enemmän lapsia kuin mitä pystyy hyvin hoitamaan.
En ole koskaan nähnyt tutkimusta, jonka mukaan ainoat lapset poikkeaisivat jollain negatiivisella tavalla monilapsisen perheen lapsista. Joitain tutkimuksia olen nähnyt, joissa ainoilla lapsilla oli parempi itsetunto tai voivat muuten paremmin.
(Ja itselläni on kolme, joten ei ole oma lehmä ojassa)
Lapsia on viisi ja kyllä niistä on iloa toisilleen myös apua. Samaa apua ei saa koulukavereista.
Mutta jokainen toimii kuten haluaa. Itsekkyyteen en ota kantaa sillä ainoa oikea määrä on se määrä jonka jaksaa ja haluaa hoitaa. Huonointa on se, että hankkii lapsia mutta ei halua hoitaa niitä ja ne jää muiden vastuulle. Tunnen sellaisenkin, jonka äiti hoiti lapsenlapset vauvasta aikuiseksi saakka kun lapsia tehneelle tärkeintä oli "status" useasta lapsesta mutta siirsi hoitovastuun ja kustannukset omalle äidilleen.
Kaksi lasta on hyvä määrä ja melko pienellä ikäerolla. Siis jos onnistuu, ainahan se ei mene suunnitelmien mukaan.
Miksi tarvitsisi? Eiköhän se lapsi tapaa ikäisiään päiväkodissa ja koulussa kuitenkin. Harvemmin se sisarus on mikään paras kaveri.