Lue keskustelun säännöt.
Virkavapaa.
06.07.2026 |
Lainattu YLEn uutisesta:
Hän siirtyy syksyllä kokoaikaiselle virkavapaalle, jotta luottamustoimiin jää riittävästi aikaa.
https://yle.fi/a/74-20233511
Virkavapaa?
Mikä se semmoinen on oikein on.
Kysyin asiaa tekoälyltä:
Virkavapaa tarkoittaa sitä, että virkasuhteessa oleva henkilö on määräajan poissa virantoimituksesta. Virkasuhde säilyy voimassa, mutta työnteko keskeytyy sovituksi ajaksi. Virkavapaa voi olla joko palkallinen tai palkaton riippuen sen perusteesta, työehtoja koskevista määräyksistä ja työnantajan päätöksestä.
Virkavapaan saaminen riippuu ennen kaikkea siitä, mihin syyhyn sitä haetaan.
Yleisesti virkavapaat jakautuvat kahteen ryhmään:
Lakisääteiset virkavapaat, joihin työntekijällä on oikeus, kun lain edellytykset täyttyvät.
Harkinnanvaraiset virkavapaat, joiden myöntämisestä työnantaja päättää tapauskohtaisesti.
Esimerkkejä lakisääteisistä virkavapaista ovat:
vanhempainvapaat
opintovapaa (kun lain edellytykset täyttyvät)
asevelvollisuuden suorittaminen
tietyt luottamustoimet tai muut laissa säädetyt tilanteet.
Harkinnanvaraisia syitä voivat olla esimerkiksi:
pidempi matkustaminen
työskentely toisessa organisaatiossa
henkilökohtaiset syyt
tutkimus- tai kehittämishanke
muu omaehtoinen opiskelu, johon ei ole lakisääteistä oikeutta.
Mitä virkavapaan saaminen yleensä vaatii?
Tavallisesti tarvitaan:
Kirjallinen hakemus, jossa kerrotaan:
virkavapaan ajankohta
kesto
peruste.
Mahdolliset liitteet, kuten:
opiskelupaikan todistus
lääkärinlausunto
kutsu luottamustehtävään
muu selvitys perusteesta.
Työnantajan päätös, jos kyseessä on harkinnanvarainen virkavapaa.
Voiko työnantaja kieltäytyä?
Se riippuu virkavapaan perusteesta.
Jos kyseessä on lakisääteinen oikeus, työnantaja ei yleensä voi evätä virkavapaata, kun edellytykset täyttyvät.
Jos kyseessä on harkinnanvarainen virkavapaa, työnantaja voi hyväksyä tai hylätä hakemuksen. Päätöksessä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi työyksikön toiminnan järjestäminen, sijaisjärjestelyt ja palvelun jatkuvuus.
Kuinka pitkä virkavapaa voi olla?
Laissa ei ole yhtä yleistä enimmäiskestoa. Kesto määräytyy virkavapaan perusteen mukaan. Harkinnanvarainen virkavapaa voi olla esimerkiksi:
muutamasta päivästä,
useisiin kuukausiin,
tai jopa vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi, jos työnantaja siihen suostuu.
Kenelle hakemus tehdään?
Hakemus osoitetaan omalle viranomaiselle tai sille henkilölle tai toimielimelle, jolla on toimivalta myöntää virkavapaita. Käytännöt vaihtelevat työnantajan mukaan (esimerkiksi valtio, hyvinvointialue tai kunta).
Kommentit (3)
Oot siis sitä mieltä että me ei osata käyttää tekoälyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oot siis sitä mieltä että me ei osata käyttää tekoälyä?
nyt en ymmärrä odota kysyn teko älyltä
Sävy riippuu tilanteesta, mutta usein tällainen muotoilu on hieman puolustautuva tai haastava. Siinä toinen osapuoli tulkitsee (tai kärjistää) toisen sanomaa ja hakee vahvistusta sille.
Jos tarkoitus on ilmaista sama asia neutraalimmin, sen voisi sanoa esimerkiksi:
"Ymmärsinkö oikein, että mielestäsi emme osaa käyttää tekoälyä?"
"Tarkoitatko, että meidän pitäisi opetella käyttämään tekoälyä paremmin?"
"Onko mielestäsi ongelma siinä, ettemme osaa hyödyntää tekoälyä?"
Jos taas joku sanoo sinulle tuon lauseen, hän yleensä kysyy, onko hän tulkinnut kommenttisi niin, että pidät heidän tekoälyn käyttötaitojaan puutteellisina. Kyse ei välttämättä ole siitä, mitä todella tarkoitit, vaan siitä, miten viestisi on ymmärretty.
Jatketaan vielä, kun ei eka postaukseen mahtunut:
Haitat.
Tekoäly vastaa.
Työntekijä, joka lähtee virkavapaalle:
Virkavapaa ei ole automaattisesti huono asia, mutta siihen voi liittyä joitakin haittoja tai riskejä. Ne riippuvat siitä, onko virkavapaa palkallinen vai palkaton ja mikä sen peruste on.
Yleisimpiä haittoja ovat:
Tulojen pienentyminen. Jos virkavapaa on palkaton, et saa palkkaa vapaan ajalta. Tämä voi vaikuttaa myös lomarahoihin tai muihin palkkaan sidottuihin etuuksiin.
Vuosiloman kertyminen. Kaikki virkavapaat eivät kerrytä vuosilomaa. Se riippuu virkavapaan perusteesta ja sovellettavasta virka- tai työehtosopimuksesta. Esimerkiksi pitkän palkattoman vapaan aikana lomaa ei yleensä kerry normaalisti.
Eläkkeen karttuminen. Työeläke karttuu pääsääntöisesti ansiotuloista. Jos virkavapaan aikana ei makseta palkkaa, eläkettä voi kertyä vähemmän, ellei kyseessä ole sellainen lakisääteinen vapaa, jolta eläke karttuu erityissäännösten perusteella.
Vaikutus uraan. Pitkän poissaolon aikana työtehtävät, organisaatio tai toimintatavat voivat muuttua. Palatessa voi joutua perehtymään uusiin käytäntöihin.
Vaikutus etuuksiin. Palkaton virkavapaa voi vaikuttaa esimerkiksi joihinkin työnantajan tarjoamiin etuihin tai sosiaaliturvaan riippuen vapaan kestosta ja syystä.
Toisaalta virkavapaalla voi olla myös merkittäviä hyötyjä. Se voi mahdollistaa esimerkiksi opiskelun, työssä jaksamisen, uuden osaamisen hankkimisen, perhetilanteen hoitamisen tai määräaikaisen työn toisessa organisaatiossa ilman, että virkasuhde päättyy.
Työnantajalle:
Työnantajan näkökulmasta virkavapaasta voi aiheutua sekä käytännön että taloudellisia haasteita, erityisesti jos virkavapaa on pitkä tai sen ajankohta on toiminnan kannalta hankala.
Yleisimpiä haittoja ovat:
Sijaisen rekrytointi. Työnantajan voi olla tarpeen palkata sijainen, mikä vie aikaa ja aiheuttaa rekrytointi- ja perehdytyskustannuksia.
Työjärjestelyt. Jos sijaista ei saada, työtehtävät on jaettava muille työntekijöille. Tämä voi lisätä työkuormaa ja heikentää työyhteisön sujuvuutta.
Osaamisen tilapäinen menetys. Kokeneen viranhaltijan poissaolo voi hidastaa toimintaa, etenkin jos hänellä on erityisosaamista tai vastuullisia tehtäviä.
Palvelun laatu ja jatkuvuus. Esimerkiksi kunnissa, hyvinvointialueilla tai valtion virastoissa virkavapaa voi vaikuttaa palvelujen saatavuuteen, jos sijaisjärjestelyt ovat vaikeita.
Perehdytys kahteen kertaan. Ensin perehdytetään sijainen ja myöhemmin virkavapaalta palaava henkilö mahdollisiin muutoksiin.
Kustannukset. Vaikka palkaton virkavapaa ei yleensä aiheuta palkkakuluja poissa olevalle työntekijälle, sijaisen palkkaamisesta, perehdytyksestä ja mahdollisista ylitöistä voi syntyä lisäkustannuksia.
Toisaalta virkavapaasta voi olla työnantajalle myös hyötyä. Esimerkiksi opiskelu- tai tutkimusvapaalta palaava työntekijä voi tuoda mukanaan uutta osaamista. Lisäksi mahdollisuus virkavapaaseen voi lisätä työnantajan houkuttelevuutta ja henkilöstön sitoutumista.
Juuri näiden vaikutusten vuoksi harkinnanvaraisia virkavapaita arvioitaessa työnantaja voi ottaa huomioon organisaation toiminnalliset tarpeet. Jos virkavapaa perustuu lakiin (esimerkiksi vanhempainvapaa tai tietyissä tilanteissa opintovapaa), työnantajan on kuitenkin yleensä järjestettävä toimintansa siten, että työntekijän lakisääteinen oikeus toteutuu.