Voiko ilman tutkimuksia tehdä oikein?

Asentaja on henkilö joka korjaa insinöörin tekemät virheet.

Rikkinäinenkin kello on oikeassa kahdesti päivässä.

Ennen valittiin paras, nykyään valitaan halvin, kun pitää kilpailuttaa. 

Aika moni asiahan toki on ollut paremmin  sen jälkeen kun patruunoiden itsevallasta siirryttiin tekemään päätöksiä tutkitun tiedon perusteella. Vasta nyt on kehitys alkanut pahasti hidastua, kun tutkittua tietoa on alettu halveksua ’terveeksi järjeksi’ väitettyjen ennakkoluulojen ja mielitekojen perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Aika moni asiahan toki on ollut paremmin  sen jälkeen kun patruunoiden itsevallasta siirryttiin tekemään päätöksiä tutkitun tiedon perusteella. Vasta nyt on kehitys alkanut pahasti hidastua, kun tutkittua tietoa on alettu halveksua ’terveeksi järjeksi’ väitettyjen ennakkoluulojen ja mielitekojen perusteella.

Mikä tätä väitettä puoltaisi? Viimeiseen 18 vuoteen ei BKT ole kehittynyt, firmoja menee nurin satoja ja maan talous sakkaa. Vaikka tutkimuksiin on laitettu rahaa pilvin pimein tänä aikana.

Ehkä Ilmatieteen laitoksella on osaamista ilman tutkimukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni asiahan toki on ollut paremmin  sen jälkeen kun patruunoiden itsevallasta siirryttiin tekemään päätöksiä tutkitun tiedon perusteella. Vasta nyt on kehitys alkanut pahasti hidastua, kun tutkittua tietoa on alettu halveksua ’terveeksi järjeksi’ väitettyjen ennakkoluulojen ja mielitekojen perusteella.

Mikä tätä väitettä puoltaisi? Viimeiseen 18 vuoteen ei BKT ole kehittynyt, firmoja menee nurin satoja ja maan talous sakkaa. Vaikka tutkimuksiin on laitettu rahaa pilvin pimein tänä aikana.

Kysy keneltä vaan taloushistorioitsijalta.Patruunoiden aika oli ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tuolloin NKT kasvoi noin prosentin vuodessa. Sen jälkeen vuosikasvo on ollut kolmin -nelikertaista aina 2000-luvun rapistumaan asti - eli se on alkanut taittua hitaammaksi vasta kun usko tutkittuun tietoon on vaihtunut mutuiluun ja tieteen halveksuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni asiahan toki on ollut paremmin  sen jälkeen kun patruunoiden itsevallasta siirryttiin tekemään päätöksiä tutkitun tiedon perusteella. Vasta nyt on kehitys alkanut pahasti hidastua, kun tutkittua tietoa on alettu halveksua ’terveeksi järjeksi’ väitettyjen ennakkoluulojen ja mielitekojen perusteella.

Mikä tätä väitettä puoltaisi? Viimeiseen 18 vuoteen ei BKT ole kehittynyt, firmoja menee nurin satoja ja maan talous sakkaa. Vaikka tutkimuksiin on laitettu rahaa pilvin pimein tänä aikana.

Viimeisen 18 vuoden aikana Suomessa tutkimukseen laitettu raha on vähentynyt radikaalisti verrattuna BKThen ja verrattuna kilpaileviin maihin, 

Et ole tosissasi, ap.

Et siis tajua, ettei TIETO ole missään hyllyllä valmiina, vaan se pitää kerätä, prosessoida ja testata TUTKIMUKSELLA?

Aattelitko että esim. aivokirurgiaa tehdään sillai summassa ja kokeilemalla?

persu

Pienellä lapsella tyhmät kyssärit voi olla hauskoja. Aikuisella ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni asiahan toki on ollut paremmin  sen jälkeen kun patruunoiden itsevallasta siirryttiin tekemään päätöksiä tutkitun tiedon perusteella. Vasta nyt on kehitys alkanut pahasti hidastua, kun tutkittua tietoa on alettu halveksua ’terveeksi järjeksi’ väitettyjen ennakkoluulojen ja mielitekojen perusteella.

Mikä tätä väitettä puoltaisi? Viimeiseen 18 vuoteen ei BKT ole kehittynyt, firmoja menee nurin satoja ja maan talous sakkaa. Vaikka tutkimuksiin on laitettu rahaa pilvin pimein tänä aikana.

Kysy keneltä vaan taloushistorioitsijalta.Patruunoiden aika oli ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tuolloin NKT kasvoi noin prosentin vuodessa. Sen jälkeen vuosikasvo on ollut kolmin -nelikertaista aina 2000-luvun rapistumaan asti - eli se on alkanut taittua hitaammaksi vasta kun usko tutkittuun tietoon on vaihtunut mutuiluun ja tieteen halveksuntaan.

Selvä. Minä pidin patruunoina jälkiteollistumisen aikaan olleita henkilöitä, aina noin 1990-luvulle saakka. Tieteen halveksunta ei ainakaan Suomessa ole totta. Täällä tiedeusko on vahva ja maa on lähes konkurssissa. Jokin ei siis täsmää.

Vierailija kirjoitti:

Asentaja on henkilö joka korjaa insinöörin tekemät virheet.

Asentaja yleensä tekee virheet, joita insinööri ei ole suunnitelmaan piirtänyt. Vaihtaa osan toiseen, käyttää heikompaa komponenttia, viis piittaa piirustuksista ja määritelmistä. jättää sillan pultit ja tuet laittamatta koska kiire.

Vierailija kirjoitti:

Et ole tosissasi, ap.

Et siis tajua, ettei TIETO ole missään hyllyllä valmiina, vaan se pitää kerätä, prosessoida ja testata TUTKIMUKSELLA?

Aattelitko että esim. aivokirurgiaa tehdään sillai summassa ja kokeilemalla?

Nimenomaan on tehty summassa ja kokeilemalla. Tehdään edelleen jos ei tarkalleen tiedetä missä kohtaa ongelma on. Sama pätee lääketieteeseen yleisesti, vaikka hoidon pitäisi perustua näyttöön: lääkkeitä käytetään muuhun kuin tutkittuun ja hyväksyttyyn käyttöön. Eli kokeillaan ja katsotaan josko jokin lääke toimisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni asiahan toki on ollut paremmin  sen jälkeen kun patruunoiden itsevallasta siirryttiin tekemään päätöksiä tutkitun tiedon perusteella. Vasta nyt on kehitys alkanut pahasti hidastua, kun tutkittua tietoa on alettu halveksua ’terveeksi järjeksi’ väitettyjen ennakkoluulojen ja mielitekojen perusteella.

Mikä tätä väitettä puoltaisi? Viimeiseen 18 vuoteen ei BKT ole kehittynyt, firmoja menee nurin satoja ja maan talous sakkaa. Vaikka tutkimuksiin on laitettu rahaa pilvin pimein tänä aikana.

Viimeisen 18 vuoden aikana Suomessa tutkimukseen laitettu raha on vähentynyt radikaalisti verrattuna BKThen ja verrattuna kilpaileviin maihin, 

Aivan. Nykyhallitus onkin kääntänyt suunnan. Tässä faktat (tekoälyn keräämänä):

Suomessa on käytetty tutkimus- ja kehittämistoimintaan (T&K) viimeisten noin 18 vuoden aikana kymmeniä miljardeja euroja. Kokonaiskuva on kuitenkin kaksijakoinen: riippuu siitä, tarkastellaanko pelkkiä euromääriä vai tutkimuksen suhdetta koko maan talouden kokoon.

**1. Euromääräiset menot: Trendi on noussut**
Absoluuttisina euromäärinä tutkimusmenot ovat kasvaneet.
* Vuonna 2008 tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin Suomessa noin 6,9 miljardia euroa [[54]].
* Vuonna 2024 kokonaismenot nousivat 8,9 miljardiin euroon [[21]].
* Euromääräisesti panostukset ovat siis nousseet noin kahdella miljardilla eurolla. Valtaosa tästä rahasta on yritysten panostamaa; jo vuonna 2008 yritysten osuus oli 5,1 miljardia euroa koko 6,9 miljardin potista [[54]].

**2. Menot suhteessa bruttokansantuotteeseen: Trendi on laskenut**
Kun tutkimusmenot suhteutetaan Suomen bruttokansantuotteeseen (BKT), trendi on viimeisten 18 vuoden aikana ollut itse asiassa laskeva.
* Vuonna 2008 T&K-menot olivat 3,54 prosenttia BKT:stä [[31]].
* Vielä vuonna 2009 osuus nousi 3,73 prosentin huippulukemiin [[31]].
* Tämän jälkeen, erityisesti vuosina 2010–2016, Suomen T&K-menot laskivat voimakkaasti toisin kuin useimmissa vertailumaissa [[10]].
* Vuonna 2024 T&K-menot olivat 3,2 prosenttia BKT:stä [[8]].
* BKT-osuus on siis laskenut vuoden 2008 tasosta noin 0,34 prosenttiyksikköä.

**Yhteenveto**
Vaikka tutkimukseen käytettyjen eurojen kokonaismäärä on noussut vuodesta 2008 vuoteen 2024, on tutkimuksen painoarvo suhteessa koko Suomen talouteen kutistunut. Tällä hetkellä Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kääntää tämä suunta ja nostaa T&K-menot 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen [[33]].

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni asiahan toki on ollut paremmin  sen jälkeen kun patruunoiden itsevallasta siirryttiin tekemään päätöksiä tutkitun tiedon perusteella. Vasta nyt on kehitys alkanut pahasti hidastua, kun tutkittua tietoa on alettu halveksua ’terveeksi järjeksi’ väitettyjen ennakkoluulojen ja mielitekojen perusteella.

Mikä tätä väitettä puoltaisi? Viimeiseen 18 vuoteen ei BKT ole kehittynyt, firmoja menee nurin satoja ja maan talous sakkaa. Vaikka tutkimuksiin on laitettu rahaa pilvin pimein tänä aikana.

Viimeisen 18 vuoden aikana Suomessa tutkimukseen laitettu raha on vähentynyt radikaalisti verrattuna BKThen ja verrattuna kilpaileviin maihin, 

Aivan. Nykyhallitus onkin kääntänyt suunnan. Tässä faktat (tekoälyn keräämänä):

 

Suomessa on käytetty tutkimus- ja kehittämistoimintaan (T&K) viimeisten noin 18 vuoden aikana kymmeniä miljardeja euroja. Kokonaiskuva on kuitenkin kaksijakoinen: riippuu siitä, tarkastellaanko pelkkiä euromääriä vai tutkimuksen suhdetta koko maan talouden kokoon.

**1. Euromääräiset menot: Trendi on noussut**
Absoluuttisina euromäärinä tutkimusmenot ovat kasvaneet.
* Vuonna 2008 tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin Suomessa noin 6,9 miljardia euroa [[54]].
* Vuonna 2024 kokonaismenot nousivat 8,9 miljardiin euroon [[21]].
* Euromääräisesti panostukset ovat siis nousseet noin kahdella miljardilla eurolla. Valtaosa tästä rahasta on yritysten panostamaa; jo vuonna 2008 yritysten osuus oli 5,1 miljardia euroa koko 6,9 miljardin potista [[54]].

**2. Menot suhteessa bruttokansantuotteeseen: Trendi on laskenut**
Kun tutkimusmenot suhteutetaan Suomen bruttokansantuotteeseen (BKT), trendi on viimeisten 18 vuoden aikana ollut itse asiassa laskeva.
* Vuonna 2008 T&K-menot olivat 3,54 prosenttia BKT:stä [[31]].
* Vielä vuonna 2009 osuus nousi 3,73 prosentin huippulukemiin [[31]].
* Tämän jälkeen, erityisesti vuosina 2010–2016, Suomen T&K-menot laskivat voimakkaasti toisin kuin useimmissa vertailumaissa [[10]].
* Vuonna 2024 T&K-menot olivat 3,2 prosenttia BKT:stä [[8]].
* BKT-osuus on siis laskenut vuoden 2008 tasosta noin 0,34 prosenttiyksikköä.

**Yhteenveto**
Vaikka tutkimukseen käytettyjen eurojen kokonaismäärä on noussut vuodesta 2008 vuoteen 2024, on tutkimuksen painoarvo suhteessa koko Suomen talouteen kutistunut. Tällä hetkellä Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kääntää tämä suunta ja nostaa T&K-menot 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen [[33]].

Tällä hetkellä hallitus on ottanut tavoitteeksi nostaa tutkimuksen rahoituksen osuutta BKT:stä

 ei valitettavasti tarkoita, että hallitus olisi oikeasti nostanut tutkimukseen käytetyn rahoituksen osuutta BKTstä. Päinvastoin, tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole tehty mitään (paitsi siirrelty rahaa näyttävästi monentilta toiselle) ja siitä jäädään koko ajan kauemmas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni asiahan toki on ollut paremmin  sen jälkeen kun patruunoiden itsevallasta siirryttiin tekemään päätöksiä tutkitun tiedon perusteella. Vasta nyt on kehitys alkanut pahasti hidastua, kun tutkittua tietoa on alettu halveksua ’terveeksi järjeksi’ väitettyjen ennakkoluulojen ja mielitekojen perusteella.

Mikä tätä väitettä puoltaisi? Viimeiseen 18 vuoteen ei BKT ole kehittynyt, firmoja menee nurin satoja ja maan talous sakkaa. Vaikka tutkimuksiin on laitettu rahaa pilvin pimein tänä aikana.

Viimeisen 18 vuoden aikana Suomessa tutkimukseen laitettu raha on vähentynyt radikaalisti verrattuna BKThen ja verrattuna kilpaileviin maihin, 

Aivan. Nykyhallitus onkin kääntänyt suunnan. Tässä faktat (tekoälyn keräämänä):

 

Suomessa on käytetty tutkimus- ja kehittämistoimintaan (T&K) viimeisten noin 18 vuoden aikana kymmeniä miljardeja euroja. Kokonaiskuva on kuitenkin kaksijakoinen: riippuu siitä, tarkastellaanko pelkkiä euromääriä vai tutkimuksen suhdetta koko maan talouden kokoon.

**1. Euromääräiset menot: Trendi on noussut**
Absoluuttisina euromäärinä tutkimusmenot ovat kasvaneet.
* Vuonna 2008 tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin Suomessa noin 6,9 miljardia euroa [[54]].
* Vuonna 2024 kokonaismenot nousivat 8,9 miljardiin euroon [[21]].
* Euromääräisesti panostukset ovat siis nousseet noin kahdella miljardilla eurolla. Valtaosa tästä rahasta on yritysten panostamaa; jo vuonna 2008 yritysten osuus oli 5,1 miljardia euroa koko 6,9 miljardin potista [[54]].

**2. Menot suhteessa bruttokansantuotteeseen: Trendi on laskenut**
Kun tutkimusmenot suhteutetaan Suomen bruttokansantuotteeseen (BKT), trendi on viimeisten 18 vuoden aikana ollut itse asiassa laskeva.
* Vuonna 2008 T&K-menot olivat 3,54 prosenttia BKT:stä [[31]].
* Vielä vuonna 2009 osuus nousi 3,73 prosentin huippulukemiin [[31]].
* Tämän jälkeen, erityisesti vuosina 2010–2016, Suomen T&K-menot laskivat voimakkaasti toisin kuin useimmissa vertailumaissa [[10]].
* Vuonna 2024 T&K-menot olivat 3,2 prosenttia BKT:stä [[8]].
* BKT-osuus on siis laskenut vuoden 2008 tasosta noin 0,34 prosenttiyksikköä.

**Yhteenveto**
Vaikka tutkimukseen käytettyjen eurojen kokonaismäärä on noussut vuodesta 2008 vuoteen 2024, on tutkimuksen painoarvo suhteessa koko Suomen talouteen kutistunut. Tällä hetkellä Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kääntää tämä suunta ja nostaa T&K-menot 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen [[33]].

Tällä hetkellä hallitus on ottanut tavoitteeksi nostaa tutkimuksen rahoituksen osuutta BKT:stä

 ei valitettavasti tarkoita, että hallitus olisi oikeasti nostanut tutkimukseen käytetyn rahoituksen osuutta BKTstä. Päinvastoin, tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole tehty mitään (paitsi siirrelty rahaa näyttävästi monentilta toiselle) ja siitä jäädään koko ajan kauemmas. 

Mikä lähde tuollaiselle väitteelle on? Hallituksen aikomukset löytyy tästä https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/28aaed2d-a6b3-474b…  ... en tarkistanut onko oikein, mutta koska työ on hyväksytty, luulisi olevan.