Onko kissanpentu mahdoton ajatus taaperoperheeseen?

Meillä ainakin on kissa ja taapero hyvin pärjänneet saman katon alla. Otettiin kissa ihan pentuna lapsiperheestä, joten oli jo valmiiksi tottunut lapsiin. Kovin on ihmisrakas kissa ja antaa pienenkin ´hoitaa´...

En ottais.

Lapset ovat toki erilaisia (kuten kissatkin), mutta kyllä aika moni uhmaikäinen 3-4 vuotias vetää vielä suutuksissaan kissaa hännästä, härnää hyökkäämään tms. ja saa sitten tuta niistä kynsistä/hampaista.



Itse en myisi pentua noin pienen lapsen perheeseen. Kissa toki oppii väistämään, mutta jos haluaa syliin tulevan hellittelykissan, niin odottaisin muutaman vuoden. Ihan oikeasti 2-vuotias ei aina toimi niin kuin pyydetään, vaikka tietoisella tasolla tietäisikin eläinten kunnioittamisen. Meillä käydään näitä keskusteluja vielä kouluikäistenkin kanssa, vaikka ovat eläimiin tottuneita.

kissoissakin riittää hoidettavaa. :-))



t. äiti, lapset 10 ja 12, kissasisarukset 5v.



ps. jos yhtään olisin ollut järkevä ja miettinyt etukäteen tarkemmin , niin olisin jäänyt kisut ottamatta. Rakkaita ovat meille mutta on niistä vaivaa, harmia ja varsinkin rahanmenoa.



Itselläni on aina ollut lapsena kissa mutta hän jäi äitini huomaan kun muutin parikymppisenä omaan kotiini.



Kannattaa myös huomioida kuka huolehtii kissasta kun olette lomilla.

katsoa perään ettei lapsi roikota kissaa eikä vedä hännästä, ettei kissasta tule lapsiarkaa, mutta varmasti menee tosi hyvin! Meillä on kokemusta useemmastakin katista ja pienistä lapsista. :)

meillä on 3v joka todellakin kunnioittaa eläimiä mutta saahan noita vahtia, pentu (kissa siis) tunkee viereen joten joutuu sylityksiin yms jotka ei ilman aikuisen ohjausta kyllä aina mene nappiin (lapsi yrittäisi nostaa esim kaulasta, sinunkaan 2v tuskin mikään yli-inhimillinen olento on--) samoin kun lapsi leikittää niin voi tulla kynttä tai hammasta, vahingossa, mutta silti...



Ja nami nami kissankakka.. samoin kun laitan lapsen huoneen oven kiinni niin n klo 4:30 kissa itkee sitten missä on sen BFF...

Ei kaksi vuotias ymmärrä eläinten päälle mitään. Sehän tappaa kissan! Tollaset vanhemmat pitäis laittaa pakkohoitoon.

pitää tosiaan vielä miettiä ettei tule hätiköityä :)

Varoituksen sanana sanon että jos kissa on ns. sisäkissa on lapsi syömässä sen kakkaa hiekkalaatikossa kokoajan tai uittamassa veneitä vessan pöntössä kun wc:n ovi on raollaan.

Pari kyssäriä:



Voitko varmistaa 100% rauhallisen paikan pennulle (ja aikuisellekin) katille johon ei lapset tai kukaan mee häirittemään (esim hakanen makkarin oveen siten et 10cm raosta mahtuu katti sinne muttei lapset perässä). -- Auttaa siihen, että kissasta ei tuu hermoherkkä lastenvihaaja kun sillä on pakopaikka.



Kykenetkö vahtimaan koko ajan kissaa ja lapsia etteivät pääse käyttäytymään huonosti toisiaan kohtaan?



Kuka hoitaa kissan ja kissan laatikon? Taajamassa ei kattia saa päästää vapaaksi (joo, laki on saivartelua) ja voin kertoa, että täälläkin hiekkalaatikkojensa sotkuihin kyllästyneet naapurit (en tiedä kuka tarkalleen) on lahdannut irtokissoja. Eli voitko varmistaa ettei lapset jätä esim ovea auki ja päästä kissaa karkuun? (kesälläkään?)



Kissa on myös madotettava, leikautettava, rokotettava ja hoidettava lomien aikana ja sairastumiseen on hyvä varata rahaa: eläinlääkärin kättely on 100e helposti.



Meillä oli kissa ja taapero, mutta olin kotona ja lapsi kasvoi kunniottamaan kissaa, olin todella ankara pienestäkin väärästä "leikkityylistä" joka olisi voinu satuttaa tai suututtaa kissan. Kissalla oli myös tuo makkari pakopaikkana (hakanen ovessa). Saikin koko ikänsä kehuja miten se on noin hyvähermoinen vieraillekin lapsille. Noh, mirri ties et pakopaikkaan pääsee aina kun ei jaksa ipanoiden kans peuhata :) (sinne ei ollut vieraillakaan tenavilla lupa mennä jos kissa halus vetäytyä rauhaan)

ja ettei se osu herkimpään murrosikään, sanoisinko silloin kun lapsi on 12-15 vuotias.



Kissat elää yleensä about 14 vuotta. Ehkä pari vuotta kauemmin, siis jos kaikki menee hyvin.

ja lisäisin vielä, että muistathan, että pennulla vaihe, jolloin se puree kaikkea, hyökkii joka nurkalta jne., siis harjoittelee metsästystaitoja. Näitä et pysty kissalta pois ottamaan, se vaan kuuluu kissan kehitykseen. Vasta aikuisempi kissa on rauhallinen kaveri lapselle, taapero ja kasvussa oleva kissa voivat olla toisillee melkoiseksi vahingoksi.



Eli itse en ottaisi vielä.

Meille otettiin kissanpentu lapsen ollessa n.1,5 vuotias. Mitään ongelmia ei ole ollut. Kakka-astia saa olla rauhassa. Vesikupissa käynyt lapsi joskus leikkimässä. Tosin sen voisi nostaa vaikka päydälle. Kissa ei raavi, pure tai mitään muutakaan, teki lapsi sitten mitä tahansa. Molemmat tykkäävät toisistaan. En nää että taapero olisi mitenkään esteenä kissanPENNUN ottamiselle. Isoa kissaa en välttämättä suosittele.

Kissat elää helposti yli 20vuotiaiksi jos hyvin hoitaa.Äidillä kissa 19v,siskolla kissa 22v ja hyvin voivat edelleen..

Jos on kovakourainen kissoja kohtaan, ei kannata ottaa. Tiedän kokemuksesta. Kasvatan kissoja ja taaperoikäisiä (itselläni on kaksi poikaa) kissat ja pennut karttavat kovien otteiden vuoksi. Ei ole väliä otatteko kissan paikasta jossa lapsia vai ei, pääsia että teidän lapsenne osaavat niitä käsitellä. Jos otatte paikasta jossa on rasavillejä pieniä lapsia, kissanpennut pelkäävät lapsia jo valmiiksi. Kasvattajat, joilla on itsellään lapsia, ymmärtävät kyllä hyvin lapsiperheen hyvät ja huonot puolet. Lapsettomat taas kauhistuvat taaperoperheitä...Joten neuvoisin kääntymään perheellisen kasvattajan puoleen, jos rotukissaa halajatte.

Varoituksen sanana sanon että jos kissa on ns. sisäkissa on lapsi syömässä sen kakkaa hiekkalaatikossa kokoajan tai uittamassa veneitä vessan pöntössä kun wc:n ovi on raollaan.

Meillä vessat kellarissa kissanluukun takana. Eivät lapset pääse käsiksi eivätkä ole näyttäneet hiekkaan sen suurempaa kiinnostusta. Kissanruoat taasen aina kiinnostavat. Alle 1,5-vuotiaiden kanssa ruoat ovat olleet lapsiportin takanan rappusilla, joten kissat ovat saaneet ruokailla rauhassa.

kissoissakin riittää hoidettavaa. :-))

t. äiti, lapset 10 ja 12, kissasisarukset 5v.

ps. jos yhtään olisin ollut järkevä ja miettinyt etukäteen tarkemmin , niin olisin jäänyt kisut ottamatta. Rakkaita ovat meille mutta on niistä vaivaa, harmia ja varsinkin rahanmenoa.

Itselläni on aina ollut lapsena kissa mutta hän jäi äitini huomaan kun muutin parikymppisenä omaan kotiini.

Kannattaa myös huomioida kuka huolehtii kissasta kun olette lomilla.

Nämä ovat hyviä pointteja! Kissat eivät ole ilmaisia, niiden ylläpito maksaa ja myös niille pitää pitää seuraa. Suosittelen ehdottamasti eläinlääkärikuluvakuutusta kaikille kissoille, ettei tule kallista lääkärilaskua esim. onnettomuuden tai virtsatieinfektion takia.

älä hanki vielä kissanpentua. Niissä lapsissa on tarpeeksi huolehtimista.

muutta harvinaisen typerä ajatus.

- jaksat vahtia joka sekunti, että lapsi ei kohtele kissaa väärin ja jahtaa sitä

- voit järjestää kissalle rauhallisen oman turvapaikan, minne lapsi ei pääse

- jäykkäkouristusrokotukset on kunnossa (ihan varmaana pentukissa raapii ja hyökkäilee, ja sille pitää opettaa, ettei kädet ole leluja, eli käsillä ei leikitetä vaan leluilla)

- selviydyt eläinlääkärilaskuista (rokotukset, madotukset, 9-10 kk ikäisen kissan kastrointi)

- selviydyt ruokintakuluista = kalliit eläinlääkäriruuat, jos on virtsatiekiviä, 1-2 prk/pvä kaupan ruokia, jos ei ole...ja jos 12 kiloinen kollikissa on erikoistunut katkarapuihin ja paistijauhelihaan, kuten äitini kissa, siinä sitä vasta kulua onkin.

- selviydyt kissan valjaissa ulkoiluttamisesta

- jokapäiväisistä hiekanputsauksista ja ruokakuppien putsauksista

- siedät öiset naukukuorot (kesäöinä auttaa pimentävät verhot, kuten lastenkin kanssa->ostat pimentävät verhot)

- sinulla on kissalle hoitaja lomien ajaksi, tai voit ottaa sen mukaan tai maksat kissahoitolaan (20-30 euroa/vrk)

- muistat, että kissa kasvaa isoksi ja elää 16-18 vuotta ja olet siitä vastuussa vaikka tulisi avioero, allergia (etsit uuden kodin) jne. Ja loppumetreillä se myös sairastelee.



Mieti nyt vielä kerran! Eläimestä on vastuuta ja huolta melkein pari vuosikymmentä.



Meidän kissa kuoli pari vuotta sitten, ja ikää oli 17 vuotta. Se oli alunperin tullut sinkkutyttönä ollessni ja lasten kanssa meni tosi hyvin, kun kovakouraiset 2-3 veet se kiersi kaukaa ja isompien vieressä kävi nukkumassa. Sillä oli muutama piilopaikka: kirjahyllyn päällä, ison lipaston takana oma makuupaikka ja vessassa oma koppa. Illalla, kun lapset meni nukkumaan, se tuli seurustelemaan minun kanssani.