Karmiininpunainen merirosvo oli lapsena yksi lempielokuvistani. Oletko nähnyt?

Monet elokuvahistorioitsijat pitävät sitä yhtenä modernien merirosvoseikkailujen tärkeimmistä esikuvista. Sen yhdistelmä huumoria, toimintaa, romantiikkaa ja itseironista suhtautumista merirosvomyytteihin oli 1950-luvulla hyvin epätavallinen. Lancaster ja hänen pitkäaikainen ystävänsä Nick Cravat olivat entisiä sirkusakrobaatteja. Siksi elokuvassa nähdään poikkeuksellisen paljon oikeita köysitemppuja, mastokiipeilyä, hyppyjä ja akrobatiaa ilman stunt-tuplia. Katsojat luulivat joskus Cravatin olevan mykkä myös oikeassa elämässä, koska hänen Ojo-hahmonsa ei puhu sanaakaan. Todellisuudessa syynä oli hänen vahva Brooklynin aksenttinsa. 

Burt Lancasterin akrobaattitausta näkyi kaikkialla. Elokuvan tähti ja toinen tuottaja oli Burt Lancaster. Ennen näyttelijänuraansa hän oli sirkusakrobaatti, ja monet elokuvan näyttävimmistä tempuista tehtiin ilman stuntnäyttelijöitä. Hänen aisaparinsa Ojoa esittänyt Nick Cravat oli Lancasterin vanha sirkuskumppani. Elokuvan köysitemput, hypyt ja mastoissa kiipeily perustuvat pitkälti heidän oikeisiin akrobaattitaitoihinsa.

Myöhemmin kauhuelokuvien legendaksi noussut Christopher Lee esiintyy elokuvassa pienessä sivuroolissa sotilasasiamiehenä. Moni katsoja huomaa hänet vasta jälkikäteen.

Yksi hauska yksityiskohta: elokuvan alussa Lancaster katsoo lähes suoraan katsojaan ja sanoo suunnilleen: "Älkää uskoko kaikkea mitä näette - uskotte vain puolet." Se kertoo heti, ettei elokuva tavoittele historiallista realismia vaan vauhdikasta, hyväntuulista seikkailua.