Jäin työttömäksi ja masentaa :(

Tervetuloa joukkoon!

Etkö sinä ole aikaisemmin ollut työttömänä, jos tilanne on suorastaan masentava?



Tiedän, että usein työttömyys on pahin kohtalo niillä, jotka tulevat irtisanotuiksi vakipaikasta. Silloin on koko elämä ja sosiaalinen yhteisö liittynyt työhön.



Jospa kävisit kirjastossa, ilmaisissa tai edullisissa liikuntapaikoissa, ulkoile, opiskele, ala tehdä käsitöitä, leivo ja laita ruokaa pitkän kaavan mukaan, ja tee kaikkea muutakin sellaista, johon sinulla ei ollut aikaa silloin, kun olit töissä.

Sinä et ole mitätön. Tämä on nyt vaan yksi vaihe elämässä. Ja yksi hetki. Aivan varmasti aurinko paistaa vielä ja kaikki muuttuu paremmaksi.

"No miten olis uuden työn etsiminen??"



No kyllähän se vähän piristää, mutta ei oikeastaan ratkaisevasti ennenkun pääsee uuteen työhön..

Ajattelepa minua jolla on sama "ilo" ja tunne edessä 2.6 alkaen, jälleen kerran.

Näin jatkunut jo 8v ajan ja viimeksi olin työttömänä 5kk kunnes hain ja sain työpaikan jossa viihdyn mutta palkka putosi 500e siitä mitä yleensä saan, brutto siis nyt huimat 1500e/kk.

Siitä kun vähentää verot, työmatkakulut ym niin eipä paljoa enempää jää käteen kuin työttömänä ollessa:/

Ja tämäkin ilo siis loppuu 2.6

Minulla onkin täysin luovuttanut ja epäonnistunut olo työelämäni suhteen, en vaan jaksa enää toivoa enkä odottaakaan muuta, mietin vain miten saisin kulumaan vielä n.30v työelämässä...

Olin itse opintojen jälkeen puoli vuotta työttömänä ja muistan kyllä miten masentavaa se oli. Oikeasta työelämästä työttömyyteen siirtymisestä en (vielä) tiedä, tuolloin oli ollut vain osa-aikatöissä.

Työnhakeminen on rankkaa hommaa ja nakertaa itsetuntoa jos ei suju helposti.

Kuten tossa joku aikasemmin sanoi, nauti nyt vapaa-ajasta, kyllä halpoja/ilmaisiakin harrastuksia löytyy!

Ajattelepa minua jolla on sama "ilo" ja tunne edessä 2.6 alkaen, jälleen kerran.

Näin jatkunut jo 8v ajan ja viimeksi olin työttömänä 5kk kunnes hain ja sain työpaikan jossa viihdyn mutta palkka putosi 500e siitä mitä yleensä saan, brutto siis nyt huimat 1500e/kk.

Siitä kun vähentää verot, työmatkakulut ym niin eipä paljoa enempää jää käteen kuin työttömänä ollessa:/

Ja tämäkin ilo siis loppuu 2.6

Minulla onkin täysin luovuttanut ja epäonnistunut olo työelämäni suhteen, en vaan jaksa enää toivoa enkä odottaakaan muuta, mietin vain miten saisin kulumaan vielä n.30v työelämässä...

Sinulle suosittelisin kouluttautumista uuteen ammattiin jos on noin kiven alla hommat. Eikösä lähi- ja sairaanhoitajille pitäisi ainakin töitä löytyä.

Itselläni on se tilanne että olen töissä, ja vielä hyvinpalkatuissa, mutta ala- eikä hommat kiinnosta eikä oikeen istu nykyiseen maailmankuvaani. Kuitenkin varma toimeentulo ja leveä elämä vetää puoleensa. En siis uskaltaudu tekemään mitään ratkaisevaa liikettä.. No olen päättänyt että tämän vuoden pohdiskelen mitä oikeasti haluan työelämältä ja sitten lähden sitä tavoittelemaan.

Tervetuloa joukkoon!

Etkö sinä ole aikaisemmin ollut työttömänä, jos tilanne on suorastaan masentava?

Tiedän, että usein työttömyys on pahin kohtalo niillä, jotka tulevat irtisanotuiksi vakipaikasta. Silloin on koko elämä ja sosiaalinen yhteisö liittynyt työhön.

Jospa kävisit kirjastossa, ilmaisissa tai edullisissa liikuntapaikoissa, ulkoile, opiskele, ala tehdä käsitöitä, leivo ja laita ruokaa pitkän kaavan mukaan, ja tee kaikkea muutakin sellaista, johon sinulla ei ollut aikaa silloin, kun olit töissä.

Kyllä nämä sijaistoiminnot vähäksi aikaa auttavat, mutta ennen pitkää alkaa todella kyllästyttää ja turhauttaa. Rahat ovat tietenkin lopussa eikä uutta työtä saa enää kun on ollut liian kauan työtön.

Itse olen ollut muutaman kerran samassa tilanteessa. Pätkätyöläiselle kun niitä työttömyysjaksoja tipahtelee aina välillä :/



Sen olen oppinut, että koko aikaa ei kannata uhrata työn hakemiseen. Keskity työn hakemiseen 2-3 päivänä viikossa ja muina päivinä tee jotain muuta.

Käy kirjastossa, tee kodin rästihommia (jos sinulle on semmoisia päässyt kertymään), lue kirjoja, tapaaa ystäviä ja kavereita. Keksi itsellesi uusi harrastus...



Työkkärin kursseja pilkataan paljon, mutta niiltä voi löytää hyvää seuraa. Kursseille hakeutuvat ihmiset ovat aivan samassa tilanteessa ja enimmäkseen fiksua porukkaa. Tarjoavat myös hyvää vertaistukea.



Näin alkuvuodesta alkaa myös uusia kansalaisopiston kursseja. Kannattaa katsella myös niitä.

tarkoitan siis sitä, että mieti itse, mikä on sinulle paras tapa keskittyä ja saada kirjoitettua hyviä hakemuksia, ja toimi sen mukaan. Jotkut naputtelevat joka päivä pikku hiljaa, toiset taas miettivät ensin, mitä kirjoittavat, ja sitten viettävät tehokkaat pari tuntia itse kirjoittamisessa ja lähettelyssä.



Työkkärin kursseissakin on eroja. Töitä niistä saa silti aika harvasta, mutta jos ehdit itse löytää kurssin, joka on omaa alaasi ja jolla saa jonkin siihen liittyvän erikoistaidon tai syventää jotain jo osaamaasi, niin hyödyt siitä tietysti enemmän kuin jos työkkäri pakottaa sinut pulsujen kanssa kurssille, jossa opetellaan laittamaan tietokone päälle.