Onko mt-ongelmaiset suvaitsevaisempia
Kumppanin mt-ongelmille? Haluaisin seurustella, mutta kumppanin reaktio pelottaa.
Kommentit (5)
Eivät ole, päinvastoin. Lääkitys passivoi ja luo illuusion suvaitsevaisuudesta.
Mikä sulla on ongelma?
Mä ainakin oon onnistunut poimimaan suhteeseen aina toisen ongelmaisen. Edellinen oli epävakaa ja tiesin, että voi tulla melkoista myrskyä mutta se traumatisoi mua vielä enemmän enkä enää lähtisi samaan.
Jos jollakin on joskus ollut joku masennus, niin ei hekään ihan samalla aaltopituudella ole eikä ole oikein ollenkaan ymmärtäneet ja ne ns normaalimman miehen kanssa olemiset on jäänytkin aika pinnallisiksi.
Tuntuu vähän että itselle mielenterveysongelma on edellytys.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sulla on ongelma?
Mä ainakin oon onnistunut poimimaan suhteeseen aina toisen ongelmaisen. Edellinen oli epävakaa ja tiesin, että voi tulla melkoista myrskyä mutta se traumatisoi mua vielä enemmän enkä enää lähtisi samaan.
Jos jollakin on joskus ollut joku masennus, niin ei hekään ihan samalla aaltopituudella ole eikä ole oikein ollenkaan ymmärtäneet ja ne ns normaalimman miehen kanssa olemiset on jäänytkin aika pinnallisiksi.
Tuntuu vähän että itselle mielenterveysongelma on edellytys.
Minulla on skitsoaffektiivinen häiriö ja pelkään kertoa siitä terveelle ihmiselle.
Riippuu ongelmasta ja miten sitä käsittelee. Armollinen itselleen on helpommin armollinen muillekin ja suhde onnistuu jos molemmat hyväksyvät molempien vaikeammat hetket.
Uhrin identiteetin ottanut ei ole hyvä kumppani jos päätyy syylistämään kaikesta. Sellaiselta ei suvaitsevaisuutta löydy kuin korulauseissa kun esitetään parempaa mitä onkaan.
Liian erilaiset ongelmat voi aiheuttaa sen ettei sitä toista pysty ymmärtämään, jolloin parisuhde ei tule toimimaan.
Hyvä parisuhde terveysonglmien varjossa tarvitsee paljon rakkautta, rajoja, keskusteluja ja tekoja. Niitä voi jokainen harjoitella jo ennen parisuhdetta itsensäkin kanssa. Tee itsellesi se mitä haluaisit tehdä rakkaallesi.
Uskoisin näin.