Analyysi Väestöliiton "vauvabonuksesta" - Miksi ehdotus on kuolleena syntynyt?
Väestöliiton ehdotus 5 000 euron vauvarahastosta, joka vapautuisi vasta seuraavan sukupolven saadessa oman lapsensa, edustaa tyypillistä teknokraattista näpertelyä, joka on täysin vieraantunut perhettä perustavien ihmisten reaalisesta arjesta. Tieteellisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna ehdotus epäonnistuu kolmesta syystä:
Aika-preferenssi ja epävarmuus: Ihminen tekee päätöksen lapsen saamisesta tässä ja nyt. Lupaus rahasta, häämöttämässä jossain 25-30 vuoden päässä tulevaisuudessa (sidottuna vieläpä ehdolliseen skenaarioon, eli oman lapsen saamiseen), ei poista tämän päivän vuokranmaksupaineita, pätkätyöläisen stressiä tai pelkoa huomisesta.
Väärä kannustin: Mikäli suora rahallinen korvaus halutaan valjastaa syntyvyyden nostajaksi, summan on oltava niin massiivinen, että se takaa taloudellisen riippumattomuuden loppuelämäksi - siis tasoa, jolla töitä ei tarvitse enää koskaan tehdä. Mikään nimellinen kertakorvaus tai tulevaisuuden säästöpossu ei muuta perherakennetta.
Sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuus: Ehdotus lukitsee pääomaa tilanteessa, jossa nuoret aikuiset tarvitsisivat tukea elämänvaiheensa kriittisimmässä ja kalleimmassa kohdassa.
Mikä oikeasti nostaa syntyvyyttä?
Syntyvyyden romahdus ei johdu siitä, etteivätkö ihmiset haluaisi lapsia, vaan siitä, että moderni työelämä ja talousjärjestelmä ovat muuttuneet lapsivihamielisiksi. Epävarmuus estää pitkän aikavälin sitoutumisen. Jos syntyvyys halutaan todelliseen kasvuun, tarvitaan radikaaleja rakenteellisia muutoksia, jotka palauttavat turvallisuuden tunteen ja antavat ihmisille aikaa. Aika on rajallinen resurssi, raha ei ole.
Seuraavat toimenpiteet pureutuvat ongelman juurihoitoon:
1. Työelämän suursiivous ja eksistentiaalisen turvan palauttaminen
Työajan lyhentäminen täydellä ansiotasolla: Lyhyempi työviikko (esim. 4-päiväinen tai 30-tuntinen työviikko) siten, että tuntipalkkaa nostetaan kompensaationa. Tämä vapauttaa vanhemmille aikaa ja energiaa perheelle ilman elintason romuttumista.
Prekariaatin lakkauttaminen: Vuokratyöt on kiellettävä, määräaikaisuuksia rajoitettava ankarasti ja nollatuntisopimukset kiellettävä. Työsopimusten on oltava oletusarvoisesti toistaiseksi voimassa olevia.
Irtisanomissuojan kiristäminen: Työpaikan menettämisen pelko on suurin este perheenperustamiselle. Irtisanomista on vaikeutettava merkittävästi.
Ehdoton toimeentuloturva työttömyyden ajaksi: Työttömyysturvan on oltava tasolla, joka takaa ihmisarvoisen ja vakaan elämän ilman pelkoa putoamisesta tyhjyyden päälle. Kun tulevaisuuden pelko poistetaan, uskalletaan myös perustaa perhe.
2. Ahneuden suitsiminen ja globaali sääntely
EU:n sisämarkkinoiden suojelu (Halpuuttamisen esto): Yritysten toimintaa on rajoitettava siten, että ne eivät voi siirtää tuotantoaan Suomesta tai muista EU-maista halvemman työvoiman maihin menettämättä samalla oikeuttaan myydä tuotteitaan tai palveluitaan EU:n sisämarkkinoilla. Tämä pysäyttää jatkuvan työpaikkojen ja elintason murentamisen ahneuden alttarilla.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Ei tule tapahtumaan
Eikö voida yrittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tule tapahtumaan
Eikö voida yrittää?
Yrittää mitä?
Yksikään hallitus ei tule tuota toteuttamaan. Koskaan.
sitten jos tarvit tt-tukea jossain vaiheessa elämää, et sitä saa, koska lapsella on rahaa. aamen.
Siis ymmärsinkö oikein että yrittävät luoda rahaston joka maksetaan ulos kun se ulos pukerrettu vauva tekee omia lapsiaan joskus siinä 16-45 vuoden päästä? :D
Tosi hyvä diili jos lapsi sitten jää lapsettomaksi, on vela, kohdunkaulansyöpä, endometrioosi, hedelmätön kumppani, tran s, hom osuhteessa miehen kanssa, muuttaa ulkomaille, itse kuolee ennen kuin lapsi saa lapsia jne tuhat muuta syytä miksi joku ei hanki tai saa lapsia. Ja tosi kiva tahattomasti lapsettomille, ei oot tommonen viallinen maho niin turha inistä rahan perään kun et saa edes lapsia tehtyä? Täh?
3. Eläkejärjestelmän individualisointi
Nykyinen pyramidihuijauksenomainen eläkejärjestelmä luo nuorille sukupolville tunteen siitä, että he maksavat itsensä kipeäksi muiden eläkkeistä saamatta koskaan mitään takaisin. Järjestelmä on uudistettava individualistisemmaksi, jossa jokainen kerryttää ja hoitaa ensisijaisesti omaa eläkettään. Valtion roolina on puhtaasti turvata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo. Tämä vapauttaa nuorille aikuisille enemmän käytettävissä olevia tuloja parhaassa lapsentekoiässä.
4. Massiiviset panostukset perheiden tukirakenteisiin
Kasvatusympäristön ja matalan kynnyksen avun parantaminen: Neuvolajärjestelmän resurssit on moninkertaistettava. Kriisiapua, perhetyötä ja psykologista tukea on oltava saatavilla heti, ilman kuukausien jonoja.
Maksuton ja laadukas varhaiskasvatus: Päivähoitojärjestelmän on oltava täysin maksuton ja ryhmäkokojen niin pieniä, että vanhemmat voivat jättää lapsensa hoitoon levollisin mielin.
5. Muita rakenteellisia keinoja syntyvyyden nostamiseksi
Asumisen hinnan romuttaminen valtion sääntelyllä: Kaupungistuminen ja keinotekoisen korkeat asumiskustannukset syövät nuorten perheiden tulot. Valtion on otettava vahva rooli kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa ja asetettava vuokrakattoja. Isomman asunnon (perheasunnon) hankkimisen on oltava taloudellisesti mahdollista tavalliselle palkansaajalle.
Opintolainojen anteeksianto lapsen saaneille: Korkeakoulutetuilla perheenperustaminen viivästyy usein opiskelun ja velkaantumisen vuoksi. Valmistumisen jälkeinen lapsensaanti tulisi palkita leikkaamalla opintolainasta merkittävä osa (esim. 50 % per lapsi) pois välittömästi.
Väestöliiton esittämä malli on kosmeettinen laastari syvään, rakenteelliseen avohaavaan. Syntyvyys ei nouse virtuaalisilla rahastoilla tai toivotaan-toivotaan-bonuksilla. Se nousee vain ja ainoastaan palauttamalla yhteiskuntaan vakaus, ennustettavuus, vapaa-aika ja taloudellinen turva. Pallo on poliitikoilla: uskalletaanko markkinavoimia ja työelämän epävarmuutta rajoittaa, vai katsellaanko mieluummin kansakunnan näivettymistä?
https://www.hs.fi/visio/art-2000011994884.html