Kaverin vauvasuunnitelmat
Kaveri on puhunut vauvakuumeesta jo viime kesästä lähtien. Nyt hän jo tosissaan puhuu, että alkavat yrittämään lasta. Ovat nuoria 23v molemmat. Parisuhde on todella epävakaa ja sanoisin, että huono. Molemmat työttömiä ja asuvat pienessä vuokra-asunnossa.
Miten saan hänelle taottua järkeä päähän, että tuossa tilanteessa lapsen hankkiminen on itsekästä ja typerää? Eihän tuo asia tavallaan minulle kuulu, mutta joutuisin kuitenkin hänen lähimpänä kaverina tämän kaiken keskelle. Ja tiedän, että hän katuisi myöhemmin.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sun kaveri myöhemmin katuisi lastaan? Mistä sun kristallipallo on hommattu?
Suurtyöttömyys, huume-epidemia, mahdollinen avioero jne jne
Ja näiden vuoksi äidit ja isät katuvat lapsiaan?
Okei, ehkä näin.
Taidan sitten olla erilainen nuori, kun en ole vielä katunut lapsiani...
Ei ole sun tehtävä AP kääntää sun kaverin päätä tässä asiassa. Itsekkäästi tässä ajattelet että joutuisit tuon kaiken keskelle ja sulta lähtisi kaveri perhearkeen. Lapsi tässä tilanteessa saattaa olla hänelle oikea elämänpolku jota lähteä kävelemään. Kenties sillä polulla on elämänopetus odottamassa joka sun kaverin täytyy käydä läpi.
23-vuotias muka teini äiti. Kyllä nyt on menty liiallisuuksiin. Teini-ikä on 13-19 vuotiaina.
Isä äitini, äitini, minä ja tyttäreni ollaan saatu esikoisemme 23-vuotiaina tai muutaman vuoden nuorempina. Ammatit on ollut hankittuna ennen äitiyttä, vaikka ei vakituista työpaikkaa. Parhaiten jaksaa tuon ikäisenä yövalvomiset vauvan kanssa. Jaksaa myös touhuta taaperon kanssa aivan eri lailla kuin kolmekymppisenä. Kokemusta on myös lapsen saannista myös kolmekymppisenä.
Myös isovanhemmat jaksavat auttaa, kun ovat 40-50 vuotiaita tai vähän päälle. 60-70 vuotiaille ikä jo painaa.
Anna olla ei ole sun asiasi. Kun ka erisi saa lapsen alatte kuitenkin inhota toisianne ja kaverisi hukkuu vaippavuoreen ja oireilee mutta kun täyttää 40 on laäsivapaa ja sä vielä ikisinkku ja lapseton? Olette erilaiset?
Kaverisi on hoksannut tärkeimmän. Hänestä ei opiskelemaan ole ja nuorena se mies on hankittava saa muokata mieleisekseen ja kenties pysymään rinnalla paremmin kun että pyöriä 30-vuotiaaksi kaikenlaisten häntäheikkien pan**vana etsien sitä oikeaa.
Jos lapset selviää kuitenkin hengissä nuoren perheen kasvattamana, he on sit vasta nuoria itsekin kun lapset aikuisia ja on mahis sitten myöhemmin erota.
Tosin aina vaikuttaa että ne latvasta lahoimmat on niitä nuorena lisääntyviä.
Ei sinun tarvitse puuttua siihen mitenkään. Itse tekee ratkaisunsa, ja itse kärsii myös seuraukset eli sinä et ole se taho, jolle voi tulla valittamaan väsymystään ja kitisemään apua millään lailla. Toki sen voit hänelle jo sanoa.