Pitääkö pimeällä lenkkeillessä tervehtiä vastaantulijaa?
Asun maalla jossa melkein kaikki vastaantulijat tervehtii kättä heilauttamalla, esim jos on itse lenkillä ja auto tulee vastaan niin puolin ja toisin tervehditään.
Mutta kun lähden pimeällä lenkille otsalampun kera, niin mulla ei oo ollu tapana silloin tervehtiä lainkaan, koska se tuntuu oudolta kun ei ole sitä katsekontaktia autoilijaan. Toki autoilija näkee minut, mutta minä en sitä.
Kysymys kuuluu, pitäisikö kuitenkin myös pimeällä heilauttaa kättä?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Käsipäivät on tapana lopsauttaa.
Brasilian sambafestivaaleilla ja Ranskassahan saatetaan tervehtiä suutelemalla.
Ei pakolla. Jos tuntuu siltä että pakottava tarve tervehtiä, moikkaa, mutta se toinen taho voi olla ryöstäjäporukka? Heijastimia ja muuta kamaa, heilumaan. Paikoillaan olevalta näyttävä lamppu voidaan silmissä tulkita maiseman taustavaloksi, meinasin kävellä näin joskus pyöräilijän alle.
USASssa asuessa ja ison koiran kanssa liikkuessa aluksi ihmettelin miten ystävällisiä ja seuralaisia ihmiset meidän pikkukaupungissa olikaan. Sitten tajusin että tervehtivät ja smalltalkit on tapa osoittaa, että vastaantulija on tunnistettu ja noteerattu. Siltä varalta että suunnittelee asuntomurtoja tai ihmisten syöttämistä isolle koiralle tai muuta vastaavaa.
Entä jos vastaantulija on kummitus?
Kyllä parissa maakunnassassa on vielä tapana tervehtiä vastaantulijaa, varsinkin jos se sattuu usein samaan aikaan lenkille.
Pitäisin outona jos ventovieras hölkkääjä moikkailee. Tai muutenkaan kadulla kukaan, paitsi ennestään tutut.
Mieslenkkeilijänä en uskalla enää tervehtiä muuta kuin naisia. He moikkailevat ystävällisesti takaisin. Pari kertaa miespuolinen vastaantulija on raivostunut luullen kai että yritän iskeä kun moikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Käsipäivät on tapana lopsauttaa.
Herran tervettä täällä Pohjois-Pohjanmaalla olalle läpsytellään
Käsipäivät on tapana lopsauttaa.