Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tekisi mieli jäädä työttömäksi (burnout)
03.05.2026 |
Tilanne on se, että olen töissä paikassa joka vie multa ihan kaiken jaksamisen. Useat työntekijät ovat ihan burnoutin partaalla.
Viimeisten vuosien aikana oma elämä on pysähtynyt ihan täysin, enkä jaksa mitään töiden ohella. Lomat eivät riitä palautumiseen.
Olen asiaa paljon pohtinut ja tullut siihen lopputulokseen, että ihan minimissään puoli vuotta menisi että saisin mielenterveyden jotenkin raiteilleen. Todennäköisesti vielä pitempään.
Huono tilanne sillä töitä on täällä muutenkin todella huonosti ja olen ymmäränyt, että työttömyyden jälkeen on tosi vaikeaa saada töitä. Aina voisin toki vedota siihen, että olen hoitanut lapsia kotona ja siksi on aukko cvssä.
Mitään tukia en suunnittele nostavani, puolison tuloilla saatais kyllä perusasiat maksettua ja varmasti perheen tilanne muuten paranisi kun olisi aikaa ja jaksamista huolella hoitaa kotia.
Työterveyden kautta olen käynyt ammattilaisella juttelemassa näistä ja siellä on ehdotettu, että työoloja pitäisi parantaa. Se vaan ei ole mahdollista ja yksi sanoi, että kannattaa tosissaan miettiä työpaikan vaihtoa.
Oon syvässä burnoutissa enkä usko että enää pelkkä työpaikan vaihto auttaa, vaikka töitä muualta saisinkin. Olis pitänyt ottaa vaikka lyhyempiä pätkiä töitä muualta jo aikoja sitten. Oon antanut tän mennä aivan liian pitkälle.
En tiedä mitä ajan tällä aloituksella takaa, sainpa ainakin avauduttua.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Sulla on puoliso tukena. Monilla meistä on tilanne, ettei kukaan ole koskaan auttanut tai tukenut. Jaksettava on, ei auta.
Ollaan pienituloisia jo valmiiksi. Ei meillä pelkän miehen tuloilla jäis käyttöön edes niin paljon kun toimeentulotukiasiakkailla.
Kiva kun muistututit siitä miten etuoikeutettu olen. Mäkin olen ajatellut että on vaan pakko pärjätä. Olen vaan tajunnut, ettei tällainen loppuun ajettu vanhempi missään muodossa edistä kenenkään etua perheessä.
Mutta kiitollinen olen, että on puoliso jonka kanssa eletään niin myötä kuin vastoinkäymisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi työkaveri oli aivan ylikierroksilla kuin joku aropupu ja selkeästi väsymässä todella pahasti - jäi pois.
Tapasin hänet nyt sattumalta vuoden päästä kaupparesissulla, ja en ollut tuntea !
Näytti tosi hyvältä, hymyilevältä ja iloiselta.
Jos olisi jäänyt sinne olisi varmaankin menettänyt mielenterveytensä ja elämänilon.
Työpaikan takia ei terveyttään kannata menettää.
Ihan ensimmäiseksi unohdat kaikki "mitään tukia en aio hakea" ja nönnönnöö ajatukset. Tietenkin haet työttömyyskorvausta koska sellaista työttömänä saa. Työttömyyskorvaus nimenomaisesti tasaa tilannetta kun ei ole töitä. Paraskin parisuhde alkaa rakoilla ja hyvin nopeasti jopa kun sille kaiken maksajalle alkaa tulla tunne hyväksikäytöstä. Kohta huomaat ettet uskalla/kehtaa käyttää itseesi senttiäkään, et edes hammaslääkäriin. Sitten tuleekin ero.
Lisäksi, vain työttömänä työnhakijana pääset esimerkiksi työvoimakoulutuksiin jonka kautta saatat paitsi löytää uuden uran se kaikkein tärkein tavoite eli löytää uusi työ. Typerintä on vain jäädä kotiin, tulet katumaan jos sen teet. Varsinkin kun asut heikosti työllistävällä alueella.
Ohiksena sanon että työpaikat on täys burnoutin partaalla horjuvia. Itse olen aivan loppu vuorotyöhön, työn raskauteen ja yksitoikkoisuuteen. Koulutus aivan toiseen työhön, kaksi korkeakoulututkintoa. Kyllä tämä peruspäivärahalla kituuttamisen voittaa mutta hinta on kova. Terveyttä ei saa takaisin.
Sitten kun haet sitä hulppeaa toimeentulotukea saatat yllättyä ettei se olekaan niin massiivinen kuten palstalla annetaan ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun haet sitä hulppeaa toimeentulotukea saatat yllättyä ettei se olekaan niin massiivinen kuten palstalla annetaan ymmärtää.
Toimeentulotuella tulee liian hyvin toimeen.
Paitsi kun se osuu omalle kohdalle tuleekin järkytys "Miten tällä voi tulla toimeen"!
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan takia ei terveyttään kannata menettää.
Ei niin, mutta ei uusia työpaikkoja ole My helppo saada nykyään. Harvalla meistä on varaa jäädä ansiosidonnaiselle tai sairaspäivärahalle pitkiksi ajoiksi, sillä ne eivät vastaa lähellekään palkkatasoa.
Ap, oletko harkinnut sairaslomalle jäämistä? Riippuu työsuhteen pituudesta, mutta saattaa olla esim 2 kk mahdollisuus olla palkallisella sairaslomalla. Työuupumus ei tosin oikeuta palkalliseen sairaslomaan (mikä on outoa, koska se on työn aiheuttamaa), mutta itselläni ainakin työuupuneena sain sairasloman masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäiseksi unohdat kaikki "mitään tukia en aio hakea" ja nönnönnöö ajatukset. Tietenkin haet työttömyyskorvausta koska sellaista työttömänä saa. Työttömyyskorvaus nimenomaisesti tasaa tilannetta kun ei ole töitä. Paraskin parisuhde alkaa rakoilla ja hyvin nopeasti jopa kun sille kaiken maksajalle alkaa tulla tunne hyväksikäytöstä. Kohta huomaat ettet uskalla/kehtaa käyttää itseesi senttiäkään, et edes hammaslääkäriin. Sitten tuleekin ero.
Lisäksi, vain työttömänä työnhakijana pääset esimerkiksi työvoimakoulutuksiin jonka kautta saatat paitsi löytää uuden uran se kaikkein tärkein tavoite eli löytää uusi työ. Typerintä on vain jäädä kotiin, tulet katumaan jos sen teet. Varsinkin kun asut heikosti työllistävällä alueella.
Ohiksena sanon että työpaikat on täys burnoutin partaalla horjuvia. Itse olen aivan loppu vuorotyöhön, työn raskauteen ja yksitoikkoisuuteen. Koulutus aivan toiseen työhön, kaksi korkeakoulututkintoa. Kyllä tämä peruspäivärahalla kituuttamisen voittaa mutta hinta on kova. Terveyttä ei saa takaisin.
En mä työttömäksi meinaa ikuisesti jäädä. En tällä hetkellä pysty ajattelemaan niin selkeästi, että tietäisin millä alalla haluaisin jatkossa työskennellä.
En usko että vuodessa menis puolisolla hermo maksamiseen. Ennen lapsia minä elätin puolisoa täysin 1,5 vuotta kun paloi loppuun työssään. Vaihtoi alaa ja on nyt tyytyväinen. Tässä äskettäin kun juteltiin, sanoi että auttaa mua mielellään koska mäkin autoin silloin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan takia ei terveyttään kannata menettää.
Ei niin, mutta ei uusia työpaikkoja ole My helppo saada nykyään. Harvalla meistä on varaa jäädä ansiosidonnaiselle tai sairaspäivärahalle pitkiksi ajoiksi, sillä ne eivät vastaa lähellekään palkkatasoa.
Ap, oletko harkinnut sairaslomalle jäämistä? Riippuu työsuhteen pituudesta, mutta saattaa olla esim 2 kk mahdollisuus olla palkallisella sairaslomalla. Työuupumus ei tosin oikeuta palkalliseen sairaslomaan (mikä on outoa, koska se on työn aiheuttamaa), mutta itselläni ainakin työuupuneena sain sairasloman masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön perusteella.
En usko että 2kk riittää. Ja tuolta on savustettu kaikki jotka ottaneet pitemmän saikun.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun haet sitä hulppeaa toimeentulotukea saatat yllättyä ettei se olekaan niin massiivinen kuten palstalla annetaan ymmärtää.
Mä tiedän että se on todella pieni raha. Ei sillä osteta mitään ylimääräistä. Mulla menee juokseviin menoihin nytkin vähemmän kuin perusosa multa ja lapsilta olisi. Loput menee säästöön.
En ole hakemassa toimeentulotukea.
Liitolta tosin jotain saisin karenssiajan jälkeen. Sama kai se olis hakea niitä töitä samalla, kun tarjolla on vain paikkoja johon mulla ei ole pätevyyttä.
Ap
Minä olen säästänyt puolen vuoden nettotulot ja aion jäädä pois kesän jälkeen. Tekosyyksi olen keksinyt matkustelun niin työkaverit ei saa vihiä että olen hajoamispisteessä. En usko että tuottaa ongelmia työllistyä uudelleen, koska olen suorittavan tason työssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen säästänyt puolen vuoden nettotulot ja aion jäädä pois kesän jälkeen. Tekosyyksi olen keksinyt matkustelun niin työkaverit ei saa vihiä että olen hajoamispisteessä. En usko että tuottaa ongelmia työllistyä uudelleen, koska olen suorittavan tason työssä.
Siinähän sitä painetta syntyykin, jos käyttää työpaikalla voimansa näyttelemiseen, ellei satu olemaan näyttelijä. Työkaverit näkevät kyllä, ja saattavat hyvinkin ihmetellä, miksi et voi suosiolla alkaa hoitamaan omaa terveyttäsi. Ehkä he pyörittelevät päitään matkustelu-aiheesta puhuessasi, ja ovat keskenään sitä mieltä, ettei noin hajallaan olevan kannattaisi lähteä terveysasemaa ja omaa kotia edemmäksi. Miksi siis teeskentelet?
Burn out on pelkästään heikkohermoisten laiskurien keksimä huuhaa-ilmiö, ettei tarvitsisi tehdä työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin ei auta muu kuin lepo ja aika. Oma rauha. Jos kaupunki aiheuttaa itsessään PSDn oireita, joku maisema missä ei kuormitu. Tylsä maisema taas ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Burn out on pelkästään heikkohermoisten laiskurien keksimä huuhaa-ilmiö, ettei tarvitsisi tehdä työtä.
Näin minäkin luulin kunnes minulla se meni niin pitkälle että sairastuin psykoosiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun haet sitä hulppeaa toimeentulotukea saatat yllättyä ettei se olekaan niin massiivinen kuten palstalla annetaan ymmärtää.
Toimeentulotuella tulee liian hyvin toimeen.
Paitsi kun se osuu omalle kohdalle tuleekin järkytys "Miten tällä voi tulla toimeen"!
Hankala se on sellaisella joka on tottunut korkempaan elämäntasoon vuokra ja paikka on työssäkäyvän palkalle jne mitä isommat tulot sitä isommat menot. Ja sillon kun on menot sääjetty isommille tuloille ja tippuu toimeentulolle ei pärjää. Ne jotka pitkäaikaisesti elää työttömänä on minimoineet kaikki menot asuinpaikkaa myöten että rahat riittää. Ei niillä ns normaali tason elämää elä jos on parempaan tottunut.
Alue: Aihe vapaa
Sulla on puoliso tukena. Monilla meistä on tilanne, ettei kukaan ole koskaan auttanut tai tukenut. Jaksettava on, ei auta.